52 Europa on päävyöhykkeen suuri asteroidi, jonka halkaisija on noin 289 km. Sen löysi H. Goldschmidt 4. helmikuuta 1858. Nimi tulee mytologiasta: se on nimetty Europa-asteroidin mukaan, joka on yksi Zeuksen valloituksista kreikkalaisessa mytologiassa. Europa on tilavuudeltaan seitsemänneksi suurin ja massaltaan kuudenneksi suurin asteroidi (Cereksen, Vestan, Pallaksen, Hygiean ja Interamnian jälkeen), ja se sisältää hieman alle 2 % koko päävyöhykkeen massasta.

Rakenne ja koostumus

Europa kuuluu tummaan hiilipitoiseen C-tyyppiin ja on kooltaan neljänneksi suurin tämän tyyppinen kappale. C-tyypin asteroidit ovat yleensä alkuaan hyvin primitiivisiä, hiili- ja orgaanisia yhdisteitä sekä vesihydraatteja sisältäviä kiviä. Spektroskooppisissa tutkimuksissa Europan pinnalta on löydetty todisteita oliviinien ja pyrokseenien esiintymisestä, mikä viittaa silikaattiseen kivilajikoostumukseen sekoittuneena tummiin, hiilipitoisiin aineksiin. Pinnalla havaittu albedo on matala, eli se heijastaa vain pientä osaa saapuvasta valosta.

Kierto, pyöriminen ja napasuuntaus

Europa kiertää Aurinkoa osana päävyöhykettä ja sen rata sijoittuu lähelle Hygiea-asteroidiperhettä, mutta dynamisten ominaisuuksien ja alkuperän perusteella se ei kuulu kyseiseen perheeseen. Valokäyrätutkimukset ovat olleet Europan kohdalla haastavia, ja siksi sen pyörimisjakson (ns. kiertoaika akselinsa ympäri) arvo oli pitkään kiistanalainen: esiintyi epäselvyyttä 5,5 ja 11 tunnin välillä[8]. Nykyiset valokäyrät ja analyysit tukevat sitä, että Europa pyörii progradisesti, ja nykyselvitykset viittaavat noin 5,6 tunnin pyörimisjaksoon (eli lyhyempi vaihtoehto oli oikea). Sen napasuunta on kuitenkin vielä epävarma: yksityiskohtaisin analyysi osoittaa kaksi mahdollista suunnan ratkaisua ekliptisissä koordinaateissa (β, λ) = (70°, 55°) tai (40°, 255°) 10 asteen epävarmuudella[2]. Tämän nojalla aksiaalinen kallistus on joko noin 14° tai noin 54°, mikä vaikuttaa siihen, kuinka valo- ja lämpöolosuhteet jakautuvat pinnalla pitkin sen vuotta.

Havaintomenetelmät ja merkitys

Europa on ollut kohteena eri menetelmillä tehtyille havainnoille: spektroskopia, infrapuna- ja radiomittaukset sekä valokäyräanalyysit. Myös tähdenpeittohavaintoja (okkultaatioita) on hyödynnetty koon ja muodon rajaamiseksi, ja kaukoputkien adaptatiivinen optiikka on antanut lisätietoa sen kirkkausjakaumasta. Massan ja tiheyden arvioita saadaan harvoin suoraan, joten ne perustuvat yleensä gravitaatiovaikutusten mallinnukseen ja lämpöinfrapuna-aineistoihin; täsmälliset arvot ovat edelleen osittain epävarmoja.

Muuta huomionarvoista

  • Europan pinnan yksityiskohtia ei ole tutkittu läheltä, sillä siihen ei ole tehty avaruusluotainta.
  • Sen tumma pinta ja C-tyypin ominaisuudet tekevät siitä kiinnostavan kohteen tutkimukselle, joka liittyy aurinkokunnan alkuvaiheiden materiaaleihin ja vesiyhdisteiden esiintymiseen.
  • Vuonna 1934 havaittu tähti CV Aquarii todettiin myöhemmin virheelliseksi tunnistukseksi — kyseessä oli itse asiassa havainto 52 Europasta[6].

Yhteenvetona 52 Europa on merkittävä, suuri ja tumma C-tyypin asteroidi, jonka koostumus ja pyörimisakselin suunta vaativat edelleen lisähavaintoja. Käytettävissä olevat spektri- ja valokäyrätiedot antavat kuvan karkeasta koostumuksesta ja pyörimisominaisuuksista, mutta monet yksityiskohdat jäävät auki kunnes uusia havainnointeja tai luotaimia saadaan.