624 Hektor — suurin Jupiterin Troijan-asteroidi, kaksoiskappale ja kuu

624 Hektor on suurin Jovian Troijan asteroideista. August Kopff löysi sen vuonna 1907.

Hektor on D-tyypin asteroidi: pinnaltaan tumma ja punertava, mikä viittaa orgaanisten yhdisteiden ja hiilipitoisten materiaalien runsaisuuteen. Se kiertää Aurinkoa Jupiterin johtavassa Lagrangen pisteessä L₄, jota tavallisesti kutsutaan "kreikkalaiseksi" leiriksi Troijan sodan mukaan nimetyssä nimeämiskäytännössä. Ironista kyllä, Hektor on nimetty troijalaisen sankarin Hektorin mukaan, joten se on yksi harvoista nimistöpoikkeuksista (toinen vastaava poikkeus on 617 Patroclus, joka sijaitsee troijalaisten leirissä).

Ominaisuudet

Hektor on yksi aurinkokuntamme suurimmista troijalaista: sen mitat ovat luokkaa noin 370 × 200 kilometriä, eli kappale on merkittävästi venynyt eikä pallomainen. Sen muodon ja tiheysarvioiden perusteella Hektoria pidetään todennäköisesti kontaktikaksoiskappaleena – kahden osan yhdistelmänä, jollainen muistuttaa 216 Kleopatran kaltaista rakennetta. Hektorilla on nopea pyörähdysaika (useita tunteja), ja sen tarkka tiheys sekä sisäinen rakenne (kiinteä kivi- tai mureneva “rubble-pile” -luonne) ovat vielä osittain epävarmoja.

Kuu ja kaksoiskappaleisuus

Hektoria on tutkittu monilla keinoin. Hubble-avaruusteleskoopin havainnoissa vuonna 1993 sen venytettyä muotoa ei kuitenkaan voitu selvästi osoittaa rajoitetun kulmaerotuskyvyn vuoksi. Tilanne muuttui heinäkuussa 2006, kun Keck-teleskoopin 10-metrinen peili ja sen laser-ohjaustähden adaptiivinen optiikka (AO) pystyivät erottamaan Hektorin venytetyn muodon. Samassa havaintokampanjassa löydettiin myös pieni kuu, alustavasti nimellä S/2006 (624) 1: kuun läpimitta on arviolta noin 15 kilometriä ja sen etäisyys Hektorista on noin 1000 kilometriä. Keckin AO-järjestelmän tarjoama erinomainen ja vakaa korjaus mahdollisti tällaiset yksityiskohtaiset havainnot (kulmaerotuskyky ~0,060 kaarisekuntia K-kaistalla ).

Hektor on toistaiseksi ainoa tunnettu troijalainen L₄-leirissä, josta on havaittu pieni luonnollinen kuu, ja se on yksi tunnetuista troijalaisten kaksois- tai moniosaisista kohteista. Toisaalta 617 Patroclus, joka sijaitsee Jupiterin toisessa Lagrangen pisteessä, koostuu kahdesta samankokoisesta osasta ja on siksi selkeä kaksiosainen systeemi.

Tärkeys ja jatkotutkimus

Hektor edustaa troijalaisia, jotka kertovat paljon Jupiterin ja aurinkokuntamme varhaisen kehityksen olosuhteista. Sen epäsäännöllinen muoto, mahdollinen kaksoisrakenne ja kiertävä kuu tekevät siitä kiinnostavan kohteen sekä kaukoputkijahavainnoille että mahdollisille tuleville avaruuslennoille. Lisätutkimukset (spektriikka, tarkemmat radiometriset ja valokuvahavainnot sekä mahdollinen lähempi flyby) voisivat selvittää sen koostumuksen, tiheyden ja muodostumishistorian tarkemmin.