Carl Panzram (1891–1930) — yhdysvaltalainen sarjamurhaaja
Carl Panzram (1891–1930) — karu elämäkerta yhdysvaltalaisesta sarjamurhaajasta, vankilakierroista, väkivallasta ja tuomiosta. Lue karmiva tarina.
Carl Panzram (28. kesäkuuta 1891 - 5. syyskuuta 1930) oli yhdysvaltalainen sarjamurhaaja, joka hirtettiin murhasta. Hän istui vankilassa omalla nimellään ja eri peitenimillä Kalifornian Fresnossa, Texasin Ruskissa, Oregonin The Dallesissa, Idahon Harrisonissa, Idahon Butteissa, Montanan Montana State Reform Schoolissa Miles Cityssä ja Montanan osavaltion vankilassa (nimellä "Jeff Davis" #4194 #3194 ja "Jefferson Rhodes" #4396); Oregonin osavaltion vankila ("Jefferson Baldwin" #7390); Bridgeport, Connecticut ("John O'Leary"); Sing Singin vankila, New York ("John O'Leary" #75182); Clintonin vankila, New York ("John O'Leary" #75182); ja Washington, D.C (Carl Panzram #33379) ja Leavenworth, Kansas (Carl Panzram #31614). Vankilassa ollessaan Panzram hyökkäsi usein vartijoiden kimppuun ja kieltäytyi noudattamasta heidän käskyjään. Vartijat kostivat ja pahoinpitelivät ja rankaisivat häntä muulla tavoin.
Elämä ja rikokset
Panzram syntyi 1891 ja joutui nuorena rikolliseen ja väkivaltaiseen ympäristöön; hän kirjasi myöhemmin elämänsä alkutaipaleen sisältäneen pahoinpitelyä, hyväksikäyttöä ja koulukodissa tai reformikouluissa koettua kaltoinkohtelua. Nuoruudessaan hän lähti merille ja työskenteli muun muassa merimiehenä, minkä myötä hän liikkui laajasti sekä Yhdysvalloissa että kansainvälisesti. Aikuisena hänet tunnettiin väkivaltaisista rikoksista, joita olivat murhat, ryöstöt, polttopoltot, raiskaukset ja pahoinpitelyt.
Panzram itse tunnusti myöhemmin kymmeniä murhia ja satoja väkivalta- ja seksuaalirikoksia eri puolilla maailmaa. Tutkijat ja median edustajat ovat eri mieltä siitä, kuinka tarkkoja kaikki tunnustukset olivat — osa tutkijoista pitää joitakin tunnustuksia ylimitoitettuina — mutta yhtä kaikki hänen tekonsa ja väkivaltainen elämäntapansa nostivat hänet yhdeksi 1900-luvun kuuluisimmista ja julkisuutta herättäneistä rikollisista.
Vankila-aika, identiteetit ja käytös
Panzram käytti monia eri nimiä ja peitenimiä palvelussaan eri vankiloissa ja laitoksissa — listaus yllä osoittaa osan näistä. Hän joutui usein ristiriitoihin vankihenkilökunnan kanssa: hän kieltäytyi alamaisesta käytöksestä, hyökkäsi vartijoiden kimppuun ja provosoi rangaistuksia. Vastauksenaan hän sai usein väkivaltaista kohtelua ja kovia rangaistuksia, mikä syvensi hänen katkeruuttaan ja vihaansa auktoriteetteja kohtaan.
Kirjeet, muistelmät ja perintö
Vankilassa ollessaan Panzram kirjoitti muistiinpanoja ja myöhemmin laajemman kertomuksen elämästään. Yksi tunnetuimmista vankilassa lähellä olevaan ihmiseen liittyvistä tapahtumista oli hänen suhteensa vartija Henry Lesseriin, joka antoi Panzramille paperia ja kynän. Näin syntyneet kirjoitukset — kirjeet ja muistelmamateriaali — säilyivät, ja niiden pohjalta myöhemmin kirjoitettiin artikkeleita ja kirjoja, jotka toivat esiin paitsi Panzramin rikoshistorian myös vangitun ihmisen kokemuksia ja koko 1900-luvun alkuvuosikymmenien vankilaolojen julmuutta.
Panzramin elämästä ja muistiinpanoista on kirjoitettu useita teoksia, ja aiheesta on tehty myös elokuvallinen tulkinta: muun muassa elokuva "Killer: A Journal of Murder" toi hänen tarinansa laajempaan tietoisuuteen. Historiantutkijat pitävät Panzramia esimerkkinä siitä, miten lapsuudesta lähtien jatkunut hyväksikäyttö, vankilajärjestelmän karu kohtelu ja väkivalta voivat johtaa rikollisuuden ja koston kierteen syntymiseen — samalla kun hänen tekonsa herättävät kysymyksiä tunnustusten paikkansapitävyydestä ja siitä, miten yhteiskunta vastaa vakaviin rikoksiin.
Kuolema
Carl Panzram tuomittiin lopulta kuolemaan, ja hänet toteutettiin hirtetyksi 5. syyskuuta 1930 Leavenworthin vankilassa. Hänen elämäkertansa ja vangilta jääneet tekstit ovat jälkikäteen toimineet lähteenä sekä rikoshistorioitsijoille että laajemmalle yleisölle, ja ne herättävät edelleen keskustelua rikollisuuden motiiveista, vankilajärjestelmän vaikutuksista ja inhimillisestä vastuunottamisesta.
Varhainen elämä
Panzram syntyi 28. kesäkuuta 1892 East Grand Forksissa, Minnesotassa, Johann Gottlieb Panzramin (1843-1926) ja Matildan poikana. Hänellä oli viisi muuta sisarusta, joista ei tullut varkaita, mutta Carl varasti kuusivuotiaasta lähtien.
Kuolema
Kun hänet oli tuomittu kuolemaan Warnken tappamisesta,vastauksena kuolemanrangaistuksen vastustajien ja ihmisoikeusaktivistien tarjouksiin puuttua asiaan Panzram kirjoitti: "Ainoa kiitos, jonka te ja kaltaisenne koskaan saatte minulta ponnisteluistanne puolestani, on se, että toivoisin, että teillä kaikilla olisi yksi kaula ja että minulla olisi kädet sen päällä." Syyskuun 5. päivänä 1930 Panzram hirtettiin murhasta Leavenworthin vankilassa. Kun häneltä kysyttiin, oliko hänellä viimeisiä sanoja, hän napautti takaisin: "Vauhtia, senkin Hoosier Bastard. Voisin tappaa kymmenen miestä, kun sinä pelleilet!".". [] Hänet haudattiin vankilan hautausmaalle, johon oli merkitty vain hänen vankilanumeronsa.
Viimeisen vankeusaikansa aikana vanginvartija Henry Lesser antoi Panzramille dollarin savukkeita varten; Panzram oli niin yllättynyt tästä ainoasta ystävällisestä teosta, että hän kirjoitti vastineeksi omaelämäkertansa ja teki selväksi, että hän ei katunut lainkaan tekemiään ryöstöjä, murhia, tuhopolttoja ja raiskauksia, ja kirjoitti yksityiskohtaisen yhteenvedon rikoksistaan ja nihilistisestä filosofiastaan. Se alkoi suorasukaisella toteamuksella:
| “ | Olen elämäni aikana murhannut 21 ihmistä, tehnyt tuhansia murtoja, ryöstöjä, varkauksia ja tuhopolttoja, ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä olen tehnyt sodomiaa yli tuhannen miespuolisen ihmisen kanssa. Kaikkia näitä asioita en ole lainkaan pahoillani. | ” |
Vuonna 1938 Karl Menninger kirjoitti kirjan Man Against Himself (Ihminen itseään vastaan), jossa hän kirjoitti muun muassa Panzramista käyttäen kirjailijanimeä "John Smith" ja Panzramin vankilanumeroa 31614. Lesser säilytti Panzramin kirjeet ja omaelämäkerrallisen käsikirjoituksen ja käytti sitten seuraavat neljä vuosikymmentä etsiessään kustantajaa, joka olisi halukas painamaan materiaalin. Lopulta vuonna 1970 se julkaistiin nimellä Killer: A Journal of Murder. Vuonna 1996 kirja toimi pohjana samannimiselle elokuvalle, jota tähdittivät James Woods Panzramina ja Robert Sean Leonard Lesserinä. Vuonna 1980 Lesser lahjoitti Panzramin aineiston San Diegon osavaltionyliopistolle, jossa se säilytetään "Carl Panzramin papereina" Malcolm A. Love Library -kirjastossa. Vuonna 2012 elokuvantekijä John Borowski julkaisi dokumenttielokuvan Carl Panzram: The Spirit of Hatred and Vengeance.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Carl Panzram?
V: Carl Panzram oli yhdysvaltalainen sarjamurhaaja, joka hirtettiin murhasta.
K: Milloin hän kuoli?
V: Hän kuoli 5. syyskuuta 1930.
Q: Missä hän istui vankilassa omalla nimellään ja eri peitenimillä?
A: Hän istui vankilassa Fresnossa, Kaliforniassa; Ruskissa, Texasissa; The Dallesissa, Oregonissa; Harrisonissa, Idahossa; Butten kaupungissa, Montanassa; Montana State Reform Schoolissa Miles Cityssä; Montana State Prisonissa (nimellä "Jeff Davis" #4194 #3194 ja "Jefferson Rhodes" #4396); Oregonin osavaltion vankila ("Jefferson Baldwin" #7390); Bridgeport, Connecticut ("John O'Leary"); Sing Singin vankila, New York ("John O'Leary" #75182); Clintonin vankila, New York ("John O'Leary" #75182); Washington, D. C (Carl Panzram #33379) ja Leavenworth Kansas (Carl Panzram #31614).
K: Miten vartijat suhtautuivat häneen hänen ollessaan vangittuna?
V: Vartijat kostivat hänelle antamalla hänelle selkäsaunoja ja muita rangaistuksia, kun hän kieltäytyi noudattamasta heidän käskyjään.
K: Mitä peitenimiä Carl käytti vankeusaikanaan?
V: Carl käytti vankeusaikanaan muun muassa seuraavia peitenimiä: "Jeff Davis", "Jefferson Rhodes", "Jefferson Baldwin" ja "John O'Leary".
K: Missä vankilassa hän istui Washington DC:ssä?
V: Hän istui vankilassa Washington DC:n vankilassa nimellä Carl Panzram ja numerolla 33379.
Etsiä