Nihilismi | ajattelutapa, joka hylkää merkityksen, käsitteet tai elämän
Nihilismi on ajattelutapa, joka hylkää merkityksen, käsitteet tai elämän. Se voi olla filosofinen kanta tai tila. Nihilismi tarkoittaa "ei mitään", ja "nihil" on latinankielinen sana, joka tarkoittaa "ei mitään". Nihilismi voi tarkoittaa uskomusta, jonka mukaan arvot ovat merkityksettömiä ideoita. Se voi tarkoittaa myös uskomusta, ettei millään ole mitään merkitystä tai tarkoitusta. Itse asiassa on monia erilaisia uskomuksia, joita voidaan kutsua nihilismiksi. Friedrich Nietzsche oli saksalainen ajattelija, joka kirjoitti paljon nihilismistä. Hänen kirjoittamaansa sanotaan usein tärkeimmäksi selitykseksi nihilismistä. Nietzsche kirjoitti, että nihilismi syntyy perinteisten arvojen kyseenalaistamisesta, kunnes ne hajoavat. Tätä kutsutaan "arvojen tuhoamiseksi".
Mihail Bakuninin ja Dmitri Pisarevin kaltaiset venäläiset ajattelijat innoittivat monia nihilistejä, koska he uskoivat, että tällainen tuhoaminen oli hyvä asia. Sanan "nihilismi" teki tunnetuksi myös Ivan Turgenevin venäläinen romaani Isät ja pojat. Tarinan sankari on nihilisti nimeltä Bazarov. Venäläinen nihilismi innoitti monia vallankumouksellisia, kuten Sergei Nechajevia ja Vladimir Leniniä. Venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski oli melkein myös nihilisti. Hänestä tuli kuitenkin anti-nihilisti kymmenen vuoden maanpakolaisuuden jälkeen. Hän kirjoitti nihilismistä monissa romaaneissa, kuten Rikos ja rangaistus. Myös Venäjän keisarin, tsaari Aleksanteri II:n 13. maaliskuuta 1881 murhanneet henkilöt ovat usein nihilistejä.
Nietzsche ajatteli, että arvojen tuhoamisella oli huonoja seurauksia, mutta sitä ei voitu pysäyttää. Hän ajatteli myös, että kristinusko oli aiheuttanut arvotuhon, ja kutsui sitä eräänlaiseksi nihilismiksi. Hänen mielestään kristinusko oli nihilistinen, koska se oli elämää kieltävä, eli sillä on negatiivinen ja epäterveellinen asenne elämää kohtaan. Uskonnolliset ajattelijat ovat sen sijaan sanoneet, että nihilismi tulee uskonnon hylkäämisestä. Joskus ihmiset ajattelevat, että osa buddhalaisuudesta on nihilismin kaltaista, vaikka toiset osat hylkäävät nihilismin. 1700- ja 1800-luvuilla sanaa "nihilismi" käytettiin lähinnä ihmisistä, jotka hylkäsivät uskonnon tai eivät uskoneet mihinkään. Niin tai näin, nihilismi nähdään usein sanana elämää kieltäville uskomuksille.
Ilja Repinin maalaus nihilististä
Tärkeitä termejä
- anti-nihilismi - Anti-nihilismi tarkoittaa nihilismiä vastaan olemista. Se oli myös 1800-luvun venäläisen kirjallisuuden tyylilaji. Anti-nihilisteiksi kutsuttuja henkilöitä ovat esimerkiksi Ivan Turgenev, Fjodor Dostojevski ja Friedrich Nietzsche. Mutta tavalla tai toisella monet anti-nihilistit ovat päätyneet auttamaan nihilismiä.
- elämää kieltävä - Jos jokin on elämää kieltävä, se tarkoittaa, että sillä on kielteinen ja epäterveellinen asenne elämää kohtaan. Se on vastakohta sille, että se on "elämää vahvistava". Gilles Deleuze sanoo, että elämän ja olemassaolon kieltäminen on sitä, mitä Friedrich Nietzsche kutsuu "nihilismiksi". Nihilismi nähdään usein sanana elämää kieltäville uskomuksille.
- arvojen tuhoaminen - Arvojen tuhoaminen tarkoittaa sellaisten arvojen tuhoamista, joita ihmiset pitävät itsestäänselvyyksinä. Tämä tapahtuu kyseenalaistamalla perinteiset arvot, kunnes ne hajoavat. Friedrich Nietzsche kirjoitti, että nihilismissä on kyse olemassa olevan tuhoamisesta eikä vain siitä, että se halutaan hävittää. Tätä kutsutaan myös arvojen devalvaatioksi, mikä tarkoittaa arvojen arvon tuhoamista.
Origins
Sana "nihilismi" tulee sanasta "nihil", joka on latinankielinen sana "ei mitään". Sanan "nihilismi" tarkkaa alkuperää ei kuitenkaan tiedetä. Keskiajalla sanaa käytettiin joistakin harhaopin lajeista. Ranskan vallankumouksen aikoihin sillä tarkoitettiin kristinuskon ja perinteisten eurooppalaisten arvojen tuhoamista. Sitä käytettiin monissa Euroopan maissa. Pian sanaa käytettiin myös englanniksi. Se tuli luultavasti sanan ranskankielisestä, saksankielisestä tai myöhäislatinalaisesta muodosta.
"Nihilismistä" tuli filosofinen sana ensin saksaksi ja sitten venäjäksi. Nämä kaksi merkitystä yhdisti Friedrich Nietzsche.
Saksalainen nihilismi
Vuonna 1733 saksalainen kirjailija Friedrich Leberecht Goetz käytti sanaa "nihilismi". Hän käytti sanaa kirjallisuusterminä. Myös sveitsiläinen ajattelija nimeltä Jacob Hermann Obereit käytti sanaa vuonna 1787 ja Friedrich Heinrich Jacobi vuonna 1799. Tällöin siitä tuli ensimmäisen kerran osa filosofiaa. Uskomus siitä, ettei kukaan voi tietää todellista todellisuutta, on sitä, mitä Obereit kutsui "nihilismiksi". Hän käytti tätä määritelmää kutsuessaan Immanuel Kantia nihilistiksi. Tämä johtui siitä, että Kantin mukaan ihmiset eivät voi olla varmoja todellisista asioista, vaan voivat olla varmoja vain kokemuksistaan todellisista asioista. Jacobi käytti tätä määritelmää myös sanoakseen, että Kant ja hänen seuraajansa olivat nihilistejä. Esimerkiksi Johann Gottlieb Fichteä hän kutsui tunnetusti nihilistiksi. Jacobi piti saksalaista idealismia ja humanismia eräänlaisina nihilismin lajeina, jotka olivat peräisin valistuksen aikakaudelta. Hänen mukaansa nämä niin sanotut rationaaliset filosofiat olivat rationaalisuuden täydellinen vastakohta.
Noin vuonna 1824 saksalainen toimittaja Joseph von Görres käytti sanaa "nihilismi" poliittisessa merkityksessä. Hän sanoi, että yhteiskunnallisten rakenteiden hylkääminen oli nihilismiä. Mutta sana "nihilismi" melkein kuoli sukupuuttoon tänä aikana. Esimerkiksi saksalaista ajattelijaa Max Stirneriä kutsutaan yhdeksi ensimmäisistä todellisista nihilisteistä, mutta hän ei koskaan käyttänyt sanaa. Hän kirjoitti suurimman osan teoksistaan 1840-luvulla.
Venäläinen nihilismi
Venäläinen nihilismi oli varhainen nihilistinen filosofia. Se oli myös alakulttuuri, joka joskus sekoittui vallankumouksellisuuteen. Venäläistä nihilismiä kutsutaan usein virheellisesti eräänlaiseksi poliittiseksi terrorismiksi tämän vuoksi. Sen pääintressi oli tuhota perinteiset arvot erityisesti taiteessa ja uskonnossa. Sen tärkeimmät filosofit olivat Nikolai Tšernyševski ja Dmitri Pisarev. Se hyökkäsi myös vapaaseen tahtoon ja Jumalaan uskomista vastaan. Saksalainen nihilismi tuli saksalaisesta idealismista, mutta venäläinen nihilismi oli erilainen, koska se hyökkäsi idealismia vastaan.
Nikolai Nadezhdin oli luultavasti ensimmäinen kirjailija, joka käytti sanaa "nihilismi" venäjäksi. Hän käytti sitä ensimmäisen kerran vuonna 1829 kutsumalla skeptisyyttä samaksi kuin nihilismiä. Ja Vasilij Bervi käytti samaa merkitystä. Myös venäläiset toimittajat, kuten Mihail Katkov ja Vissarion Belinski, käyttivät sanaa. Katkov kutsui nihilismiksi, koska se hylkäsi kaiken moraalin. Hän pelkäsi, että se voisi aiheuttaa vallankumouksen. Belinski käytti sanaa neutraalimmassa merkityksessä. Sana ei kuitenkaan ollut vielä tuolloin suosittu.
Mihail Bakuninia kutsutaan usein venäläisen nihilismin isäksi. Vuonna 1842 hän kirjoitti: "Luotetaan siis ikuiseen henkeen, joka tuhoaa ja hävittää vain siksi, että se on kaiken elämän käsittämätön ja ikuinen lähde. Tuhon intohimo on myös luovaa intohimoa!". Sitten 1850- ja 60-luvuilla alkoi muotoutua venäläisen nihilismin teoria. Alun perin se oli filosofia, jossa suhtauduttiin skeptisesti moraaliin ja totuuteen. Vuonna 1862 venäläinen kirjailija Ivan Turgenev teki sanan "nihilismi" tunnetuksi. Hän käytti sitä romaanissaan Isät ja pojat kuvaamaan nuoremman sukupolven asennetta. Kirjan nihilistit sanovat olevansa ihmisiä, jotka hylkäävät kaiken mahdollisen. Vaikka Turgenev oli enemmänkin nihilistien vastustaja, monet nuoret alkoivat kutsua itseään "nihilistiksi" tämän kirjan vuoksi.
Pisareville nihilismi oli lähinnä filosofista eikä poliittista. Hän ajatteli, että poikkeuksellisten ihmisten pitäisi vapauttaa itsensä säännöistä ja moraalista. Hän ajatteli, että jokainen, joka tekee näin, on tavallisten ihmisten yläpuolella. Myöhemmin venäläinen nihilismi muuttui kuitenkin yhä poliittisemmaksi. Se innoitti monia vallankumouksellisia, kuten Sergei Nechajevia ja Vladimir Leniniä.
Nietzsche
Luultavasti tärkein selitys nihilismille on peräisin Friedrich Nietzscheltä. Hän kirjoitti paljon kritiikkiä nihilismiä vastaan. Mutta hänellä oli myös samankaltaisia näkemyksiä kuin Dmitri Pisarevin ja Max Stirnerin kaltaisilla nihilisteillä. Tämän vuoksi häntä kutsutaan joskus nihilistiksi ja joskus anti-nihilistiksi. Hänen selityksessään nihilismistä yhdistyivät sanan saksankielinen ja venäläinen merkitys, ja hän meni myös pidemmälle.
Kun Nietzsche esittää kysymyksen "Mitä nihilismi tarkoittaa?", hänen vastauksensa on, että "korkeimmat arvot devalvoivat itsensä". Hän sanoo, että nihilismiä on se, kun joku ajattelee, että se, minkä pitäisi olla olemassa, ei ole sitä, mikä on olemassa. Esimerkiksi jotkut ihmiset haluavat, että reaalimaailman sijaan olisi olemassa täydellinen maailma. Mutta nihilismi ei ole vain sitä, että kaikki halutaan pois - Nietzsche sanoo, että nihilismi on myös pyrkimystä hyökätä ja tuhota kaikki olemassa oleva.
Dmitri Pisarev oli 1860-luvun tärkein venäläinen nihilisti.
Friedrich Nietzsche kirjoitti paljon nihilismin ongelmista.
Jacob Hermann Obereit oli 1700- ja 1800-lukujen tärkein anti-inhilisti.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Absurdismi
- Kyynisyys
- Egoismi
- Eksistentialismi
- Jumala on kuollut
- Pessimismi
- Postmodernismi
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on nihilismi?
V: Nihilismi on ajattelutapa, joka hylkää merkityksen, käsitteet tai elämän. Se voi tarkoittaa uskomusta, että arvot ovat merkityksettömiä ideoita ja että millään ei ole tarkoitusta tai merkitystä.
K: Kuka kirjoitti nihilismistä?
V: Friedrich Nietzsche oli saksalainen ajattelija, joka kirjoitti paljon nihilismistä. Hänen kirjoituksiaan pidetään usein tärkeimpänä nihilismin selityksenä.
K: Miten Nietzsche selitti nihilismiä?
V: Nietzsche kirjoitti, että nihilismi syntyy perinteisten arvojen kyseenalaistamisesta, kunnes ne hajoavat, mitä hän kutsui "arvojen tuhoamiseksi".
K: Kuka popularisoi sanan "nihilismi"?
V: Sanan "nihilismi" teki tunnetuksi Ivan Turgenevin venäläinen romaani Isät ja pojat. Tarinan sankari on nihilisti nimeltä Bazarov.
K: Mitä Fjodor Dostojevski ajatteli nihilismistä?
V: Fjodor Dostojevski oli melkein myös nihilisti, mutta hänestä tuli anti-nihilisti kymmenen vuoden maanpakolaisuuden jälkeen. Hän kirjoitti näkemyksistään nihilismistä monissa romaaneissa, kuten Rikos ja rangaistus.
Kysymys: Miten Nietzsche suhtautui kristinuskon rooliin arvojen tuhoamisessa?
V: Nietzsche ajatteli, että kristinusko oli saanut aikaan arvojen tuhoutumisen, ja kutsui sitä eräänlaiseksi nihilismiksi, koska se oli elämää kieltävä ja sen asenne elämää kohtaan oli epäterve.
K: Onko buddhalaisuus nihilismiä?
V: Joskus ihmiset ajattelevat, että osa buddhalaisuudesta on kuin nihilim, vaikka toiset osat hylkäävät sen kokonaan.
