Adelheid Emma Wilhelmina Theresia Theresia (Arolsen, 2. elokuuta 1858 - Den Haag, 20. maaliskuuta 1934), Oranian-Nassaun prinsessa, Waldeck-Pyrmontin prinsessa, oli Alankomaiden kuningas Vilhelm III:n toinen puoliso. Hän oli hänen kanssaan naimisissa vuodesta 1879 tämän kuolemaan vuonna 1890 asti. Isän kuoltua hänestä tuli Alankomaiden kuningatar-regentti, koska hänen tyttärensä Wilhelmina oli isänsä kuollessa vasta 10-vuotias ja liian nuori hallitsijaksi.

Tausta ja perhe

Emma syntyi Waldeck-Pyrmontin herttuakunnassa Arolsenissa aatelisperheeseen. Hän oli perheensä ja sukunsa kautta lähellä eurooppalaista kuninkaallista verkostoa, mikä teki hänestä sopivan puolison Alankomaiden kuninkaalle. Emma tunnettiin käytökseltään ja kasvatukseltaan hillittynä ja arvokkaana, ja hänen kasvatuksensa painotti vastuuntuntoa ja etuoikeutensa käyttöä yleishyödyksi.

Avioliitto ja asema kuningattarena

Emma avioitui kuningas Vilhelm III kanssa vuonna 1879. Avioliiton myötä hänestä tuli Alankomaiden kuningatar ja myöhemmin äiti ainoalle tyttärelleen Wilhelminalle. Avioliitto solmittiin osin dynastisista syistä: Vilhelm tarvitsi perillisen jatkamaan Orleansin-Nassaun sukua ja Emma toi mukanaan yhteyksiä muihin Euroopan hoveihin.

Regenttina 1890–1898

Kun kuningas kuoli vuonna 1890, Wilhelmina oli vain 10-vuotias, minkä vuoksi Emma nimitettiin kuningatar-regentiksi hoitamaan valtion asioita, kunnes tyttö saavuttaisi täysi-ikäisyyden. Regenttikausi kesti Wilhelminan täyttäessä 18 vuotta vuonna 1898. Regenttinä Emma:

  • vastasi kuninkaallisen tehtävän hoitamisesta ja edusti valtiota virallisissa yhteyksissä;
  • huolehti prinsessan kasvatuksesta ja valmistelusta hallitsemaan valtakuntaa;
  • teki yhteistyötä hallituksen ja ministerien kanssa säilyttäen perustuslaillisen järjestelmän ja kuningashuoneen aseman.

Emmaa arvostettiin rauhallisesta, järkevästä ja maltillisesta toiminnastaan, ja hänen käytännöllinen otteensa auttoi vakauttamaan valtion asioita Wilhelminan nuoruuden aikana. Hän pyrki pitämään kuninkaalliset toiminnot riippumattomina vallankäytön vaatimukset huomioiden ja tukemaan parlamentaarista järjestelmää, kuten perustuslaillinen kuningatar-regentiltä odotettiinkin.

Elämä regentin jälkeen ja perintö

Kun Wilhelmina astui valtaan vuonna 1898, Emma vetäytyi muodollisesta regentin tehtävästä mutta säilytti vaikutusvaltaisen roolin kuningattarena ja myöhemmin kuningataräitinä. Hän jatkoi julkista toimintaa tukemalla hyväntekeväisyyttä, sosiaalisia hankkeita ja lastensuojelua sekä osallistui valtion edustustilaisuuksiin. Emma oli merkittävä tukija tyttärensä hallitukselle ja toimi luotettavana neuvonantajana, mikä vaikutti siihen, että kuningashuoneesta tuli kansakunnan symboleista yksi vakauden ja jatkuvuuden lähteistä.

Emma kuoli Haagissa 20. maaliskuuta 1934. Hänen regenttikautensa ja pitkäaikainen läsnäolonsa kuningasperheen tukena jäivät merkittäviksi osiksi Alankomaiden monarkian historiaa: hän auttoi turvaamaan rauhallisen vallanvaihdon ja kasvatti tulevan hallitsijan, joka johti maata läpi 1900-luvun suurten muutosten.