Keisari Tenji

Perinteinen kertomus

Ennen kuin hänestä tuli monarkki, hänen henkilökohtainen nimensä (imina) oli prinssi Naka-no-Ōe (中大兄皇子, Naka-no-Ōe no Ōji).

Hän oli keisari Jomein poika.

Tenjin elämän tapahtumat

Prinssi Naka no Ōe nimitettiin kruununperilliseksi ja kruununprinssiksi vuonna 661.

• 661: Keisarinna Saimei kuoli kolmantena hallitusvuotenaan. Hänen poikansa sai perintöoikeuden (senso), mutta hän hallitsi kruununprinssinä seuraavat kuusi vuotta. Hän ei virallisesti hyväksynyt monarkin roolia, velvollisuuksia ja valtuuksia.
• 668: Keisari Tenjistä tuli hallitsija (sokui). Tämä vahvistettiin seremonioissa.
• 668: Keisari Tenjin seitsemäntenä hallitusvuonna Echigon maakunnasta saatiin syttyvää vettä (petrolia).
• 672: Tenjin sanotaan laatineen ensimmäisen japanilaisen lakikoodeksin. Kyseessä oli Ōmi-koodi, joka koostui 22 niteestä. Nämä lait tulivat voimaan Tenjin valtakauden viimeisenä vuonna.

Prinssi Ōtomo (Ōtomo-shinnō) oli keisari Tenjin suosikkipoika, ja hän oli myös ensimmäinen, jolle myönnettiin Daijō-daijinin arvonimi.

Tenji paransi Taika-uudistusten aikana perustettuja asevoimia.

Hänen kuolemansa jälkeen

Tenjin hautapaikka tunnetaan. Tätä keisaria kunnioitetaan perinteisesti shintolaisen pyhäkössä (misasagi) Yamashina-kuissa Kiotossa.

Keisarillinen kotitalousvirasto nimeää tämän paikan Tenjin mausoleumiksi. Sen virallinen nimi on Yamashina no misasagi.

 
Shinto-pyhäkkö ja mausoleumi keisari Tenjin kunniaksi.  

Aiheeseen liittyvät sivut

• Japanin keisari
• Luettelo Japanin keisareista
• Japanin keisarillinen sukupuu