Keisari Tenji (Tenchi) – elämä, hallitus ja merkitys (626–671)

Tutustu keisari Tenjiin (626–671): hänen elämäänsä, hallitukseensa, reformeihinsa ja vaikutukseensa Japanin historiassa — perusteellinen ja kiinnostava katsaus.

Keisari Tenji (天智天皇, Tenji-tennō, 626 - 7. tammikuuta 671), joka tunnettiin myös nimellä keisari Tenchi, oli Japanin 38. keisari perinteisen perimysjärjestyksen mukaan. Hänen valtakautensa alkoi vuonna 661 ja päättyi vuonna 671.

Elämä ja tausta

Keisari Tenji syntyi vuonna 626 ja tunnettiin ennen kruunua nimellä prinssi Naka no Ōe. Hän oli keisari Jomein poika ja nousi politiikan keskiöön 600-luvun puolivälissä. Nuorena hän solmi liiton merkittävän aatelissuvun Nakatomi (myöhemmin Fujiwara) kanssa ja tuli tunnetuksi terävästä poliittisesta toimintakyvystään.

Valtakauden alku ja Isshi‑vallankumous

Prinssi Naka no Ōe oli keskeinen toimija niin kutsutussa Isshi‑kriisissä (Isshi‑incident) vuonna 645, jolloin Soga‑suvun valta murtui. Yhdessä Nakatomi no Kamatarin kanssa hän osallistui Soga‑johtajien kukistamiseen. Tämän seurauksena aloitettiin laajoja hallinnollisia uudistuksia, jotka tunnetaan nimellä Taika‑uudistukset.

Hallinnolliset ja lakimuutokset

• Tenji tukemalla Taika‑uudistuksia pyrittiin keskittämään valta keisarille ja luomaan valtakunnallinen verotus‑ ja maanomistusjärjestelmä.
• Hänen hallituskautensa aikana lähdettiin järjestelmällisesti laatimaan ensimmäisiä japanilaisia lakikokoelmia; perinteen mukaan Tenji ryhtyi kokoamaan niin sanottua Ōmi‑koodia (Ōmi‑ryō), jonka aineksista myöhemmin kehittyi ritsuryō‑järjestelmä.
• Hallinnossa vahvistettiin keskushallinnon toimielimiä ja tuotiin esiin virkajärjestelmän kehittäminen sekä vakioitu verotus‑ ja maa‑rekisterikäytäntöjä.

Ulkopolitiikka ja kulttuuri

Tenjin aikana Japanissa jatkettiin mannertenvälisiä yhteyksiä, erityisesti Kiinaan (Tang‑dynastia), josta ammennettiin hallinnollisia ja kulttuurisia malleja. Keisari myös edisti kirjallisuutta ja runoutta; kymmenkunta hänen tai hänen hovinsa henkilön runoa on säilynyt myöhemmissä kokoelmissa, kuten Manyōshūssa.

Perintö ja jälkivaikutukset

Keisari Tenjin merkitys Japanin historiassa on suuri, koska hänen toimensa auttoivat siirtämään painopistettä hajanaisista heimovallasta kohti keskitettyä byrokraattista valtiota. Hänen uudistuksensa ja lakityönsä loivat pohjaa 600–700‑lukujen ritsuryō‑valtiolle, joka muovasi Japanin poliittista järjestelmää vuosisadoiksi.

Kuolema ja perintöriidat

Tenji kuoli 7. tammikuuta 671. Ennen kuolemaansa hän oli nimittänyt seuraajakseen poikansa, prinssi Ōtomon (joka tunnetaan myöhemmin nimellä keisari Kōbun). Tenjin kuoleman jälkeen valtakunta joutui perintöriidan ja lyhyen sisällissodan, niin kutsutun Jinshin‑sodan (672), josta selviytyi voittajana hänen veliinsa/veljensä lapsi prinssi Ōama (myöhemmin keisari Tenmu). Tämä sota muutti perintöjärjestystä ja vaikutti merkittävästi siihen, miten Tenjin uudistukset viime kädessä vakiintuivat ja kehittyivät.

Tärkeitä tapahtumia — tiivistelmä

• Syntymä: 626
• Isshi‑kriisi ja Taika‑uudistusten alku: 645
• Keisariksi korunnoitu: 661
• Osallistui lakikokoelmien laatimiseen (Ōmi‑koodi): noin 660‑luvulla
• Kuoli: 7. tammikuuta 671
• Jälkeinen Jinshin‑sota: 672 (perintöriidan seurauksena)

Merkitys nykylukijalle

Keisari Tenji on avainhenkilö, kun tarkastellaan Japanin siirtymää suvullisesta heimovallasta keskitettyyn valtiolliseen järjestelmään. Hänen tekonsa ja uudistuksensa heijastavat ajan pyrkimystä ottaa oppia Kiinan järjestelmistä ja soveltaa niitä Japanin oloihin. Tenjin kaudella alkanut hallintouudistus muokkasi Japanin poliittista maisemaa ja vaikutti myös aikakauden kulttuuriin ja kirjallisuuteen.

Perinteinen kertomus

Ennen kuin hänestä tuli monarkki, hänen henkilökohtainen nimensä (imina) oli prinssi Naka-no-Ōe (中大兄皇子, Naka-no-Ōe no Ōji).

Hän oli keisari Jomein poika.

Tenjin elämän tapahtumat

Prinssi Naka no Ōe nimitettiin kruununperilliseksi ja kruununprinssiksi vuonna 661.

• 661: Keisarinna Saimei kuoli kolmantena hallitusvuotenaan. Hänen poikansa sai perintöoikeuden (senso), mutta hän hallitsi kruununprinssinä seuraavat kuusi vuotta. Hän ei virallisesti hyväksynyt monarkin roolia, velvollisuuksia ja valtuuksia.
• 668: Keisari Tenjistä tuli hallitsija (sokui). Tämä vahvistettiin seremonioissa.
• 668: Keisari Tenjin seitsemäntenä hallitusvuonna Echigon maakunnasta saatiin syttyvää vettä (petrolia).
• 672: Tenjin sanotaan laatineen ensimmäisen japanilaisen lakikoodeksin. Kyseessä oli Ōmi-koodi, joka koostui 22 niteestä. Nämä lait tulivat voimaan Tenjin valtakauden viimeisenä vuonna.

Prinssi Ōtomo (Ōtomo-shinnō) oli keisari Tenjin suosikkipoika, ja hän oli myös ensimmäinen, jolle myönnettiin Daijō-daijinin arvonimi.

Tenji paransi Taika-uudistusten aikana perustettuja asevoimia.

Hänen kuolemansa jälkeen

Tenjin hautapaikka tunnetaan. Tätä keisaria kunnioitetaan perinteisesti shintolaisen pyhäkössä (misasagi) Yamashina-kuissa Kiotossa.

Keisarillinen kotitalousvirasto nimeää tämän paikan Tenjin mausoleumiksi. Sen virallinen nimi on Yamashina no misasagi.

 
Shinto-pyhäkkö ja mausoleumi keisari Tenjin kunniaksi.  

Hae kirjaimella