Japanin keisari

Alkuperä

Varhaisin keisariksi mainittu hallitsija, jonka historioitsijat uskovat olleen olemassa, oli keisari Ojin.

Nykyistä Japania hallitseva keisarillinen dynastia sai alkunsa paikallisesta kuninkuudesta Keski-Japanissa 500-luvulla. Se kasvatti hitaasti valtaansa naapureihinsa nähden. Tämä johti keskitetympään valtioon, joka koostui lähes kaikista nykyisen Japanin keskiosista. Syrjäiset alueet olivat sen rajojen ulkopuolella.

Keisarin nykyinen rooli

Keisarin rooli on määritelty Japanin vuoden 1947 perustuslain I luvussa.

• 1 artiklassa määritellään keisari valtion ja kansan yhtenäisyyden symboliksi.
• Pykälän 3 momentin mukaan keisarin on saatava valtioneuvoston hyväksyntä valtion asioissa.
• Artiklan 4 mukaan keisarilla ei saa olla hallitukseen liittyviä valtuuksia.
• 6 artiklassa annetaan keisarille valta nimittää pääministeri ja korkeimman oikeuden ylituomari.
• 7 artiklassa annetaan keisarille valta tehdä valtionpäämiehelle tavanomaisia asioita.

Japanin keisarilla ei ole varavaltuuksia.

Vaikka keisari toimii valtionpäämiehenä, monet kyseenalaistavat sen, onko keisari poliittisessa mielessä todellinen monarkki. Konservatiivisten voimien 1950-luvulla tekemät yritykset muuttaa perustuslakia siten, että keisari nimettäisiin valtionpäämieheksi, hylättiin. Siitä huolimatta keisari hoitaa kaikki valtionpäämiehen diplomaattiset tehtävät, ja ulkovallat tunnustavat hänet sellaiseksi.

Keisarin perimys

Perintöoikeutta valvotaan nykyään Japanin valtiopäivien säätämillä laeilla. Nykyisen lain mukaan naiset eivät voi nousta valtaistuimelle. Lain muuttamista harkittiin, kunnes prinsessa Kiko synnytti pojan.

Ennen kuin prinssi Akishinolle syntyi poika 6. syyskuuta 2006, oli olemassa mahdollinen perintöongelma. Keisarilliseen perheeseen ei ollut syntynyt miespuolista lasta sitten vuoden 1965, jolloin prinssi Akishino oli syntynyt. Prinsessa Aikon syntymän jälkeen jotkut katsoivat, että nykyistä keisarillista taloutta koskevaa lakia olisi muutettava, jotta naiset voisivat nousta kruununperillisiksi. Tammikuussa 2005 pääministeri Junichiro Koizumi perusti tuomareista, yliopiston professoreista ja virkamiehistä koostuvan ryhmän tutkimaan ongelmaa.

Lokakuun 25. päivänä 2005 he suosittelivat lain muuttamista siten, että keisarilliseen sukulinjaan kuuluvat naiset voisivat nousta Japanin valtaistuimelle. Tammikuun 20. päivänä 2006 pääministeri Junichiro Koizumi ilmoitti, että lakia muutetaan siten, että naiset voivat nousta valtaistuimelle. Saatuaan tietää, että prinsessa Kiko oli raskaana kolmannella lapsellaan, Koizumi päätti kuitenkin odottaa. Hänen poikansa, prinssi Hisahito, on nykyisen kruununperimyslain mukaan kolmas kruununperijä.

Osoittaminen ja nimeäminen

Japanin keisareiden nimeäminen on vaikeaa, koska Japanin ja länsimaisen maailman välillä on eroja. Japanilaiset käyttävät sanaa "{name} tennō". (menneistä keisareista) tai "Kinjō Heika" (今上陛下） nykyisestä keisarista). Ongelmia syntyy, koska keisarit nimetään "{nimi} tennō" heidän kuolemansa jälkeen.

Jotkut japanilaiset pitivät aikoinaan epäkohteliasta kutsua aatelisia henkilöitä etunimillä. Tätä uskomusta ei yleisesti noudateta nykyään, mutta keisariperheestä käytetään edelleen tätä nimitystä. Nykyistä keisaria kutsutaan lähes aina yksinkertaisesti Tennō Heikaksi (天皇陛下, kirjaimellisesti "Hänen majesteettinsa keisari") tai virallisesti Kinjō Heikaksi (今上陛下).

Englanniksi viimeaikaisia keisareita kutsutaan heidän henkilökohtaisilla nimillään.

Esimerkiksi edellistä keisaria kutsutaan englanniksi yleensä Hirohitoksi, mutta hänen kuolemansa jälkeen hänen nimensä muutettiin Shōwa Tennōksi, ja nyt japaniksi kutsutaan vain tällä nimellä. Kun hän oli vallassa, häntä ei kuitenkaan koskaan kutsuttu japaniksi Hirohitoksi tai Shōwa Tennōksi. Pikemminkin häntä kutsuttiin yksinkertaisesti nimellä Tennō Heika (joka tarkoittaa "Hänen Majesteettinsa keisari").

Aiheeseen liittyvät sivut

• Japanin historia
• Japanin keisarillinen sukupuu