Henkilönimi – määritelmä, etunimi, sukunimi ja nimen oikeudet
Henkilönimi on etiketti, joka yksilöi yhden tietyn henkilön yhteiskunnassa. Henkilönimi muodostuu yleensä etunimestä ja sukunimestä, mutta nimirakenne ja käytännöt vaihtelevat kulttuurista ja maasta riippuen.
Mitä nimi sisältää
- Etunimi – yksilölle annettu henkilökohtainen nimi, jota käytetään arkikielessä. Etunimellä voi olla useita muotoja: virallinen etunimi, toinen etunimi ja kutsumanimi. Kutsumanimi on se etunimi tai etunimiyhdistelmä, jolla henkilöä yleisesti kutsutaan.
- Sukunimi – sukuun, perheeseen tai muuhun yhteisöön viittaava nimi. Sukunimi voi olla peritty isältä, äidiltä tai muodostettu yhdistelmänä (esim. kaksoisnimi tai kaksoissukunimi).
- Muut nimitykset – mukaan luetaan esimerkiksi sukunimimuutokset, nimimerkit, taiteilijanimet ja viralliset tittelit, joilla voi olla erilainen käyttö- ja suojataso.
Nimen oikeudellinen asema ja lapsen oikeus nimeen
Lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa määrätään, että lapsella on syntymästään lähtien oikeus nimeen. Useimmissa maissa nimen antaminen ja rekisteröinti on virallinen toimenpide; Suomessa nimiasioita säätelee nimilainsäädäntö ja nimi rekisteröidään väestötietojärjestelmään.
Nimilainsäädäntö yleensä määrittelee:
- kuka voi valita lapsen nimen (esimerkiksi vanhemmat);
- mitkä nimet ovat sallittuja tai kiellettyjä (esimerkiksi loukkaavat, syrjivät tai selvästi harhaanjohtavat nimet voidaan kieltää);
- menettelyn ja edellytykset nimen muuttamiselle aikuisena tai erityistapauksissa.
Nimen muuttaminen ja rekisteröinti
Nimen muuttamiseksi tavallisesti tehdään virallinen hakemus väestötietovirastolle (aiemmin maistraatti). Hakemuksessa arvioidaan muun muassa nimen sopivuus ja mahdolliset vaikutukset toisten oikeuksiin. Nimenmuutoksesta jää merkintä väestötietojärjestelmään, ja viranomaiset päivittävät tarvittavat asiakirjat (henkilökortti, passi jne.).
Käyttö, yksityisyys ja suoja
- Nimi toimii ensisijaisena tunnisteena arkipäivän ja viranomaistoiminnan yhteyksissä, mutta henkilötunnus (henkilötunnus) on yleensä virallinen tunniste tietojärjestelmissä.
- Henkilön nimi on osa yksityisyyttä ja siihen liittyy tietosuoja; henkilötietoja saa käsitellä vain lain sallimissa puitteissa.
- Nimen väärinkäyttö, esimerkiksi identiteettivarkaus, on rikos. Myös toisen henkilön nimen tarkoituksellinen halventaminen tai väärinkäyttö voi johtaa seuraamuksiin.
Kulttuuriset ja historialliset erot
Nimikäytännöt vaihtelevat: joissain kulttuureissa sukunimi periytyy isältä, toisissa molempien vanhempien nimistä muodostetaan yhdistelmä tai suvun nimi voi muuttua sukupolvittain. Joissain kielissä esiintyy patronyymisiä tai matronyymisiä käytäntöjä (isän tai äidin nimestä muodostettu sukunimi).
Käytännön neuvoja nimen valintaan
- Valitse nimi, joka on helppo kirjoittaa ja lausua kohdemaassa tai yhteisössä, jossa nimeä käytetään.
- Vältä nimiä, jotka voivat aiheuttaa hämmennystä, loukata tai rikkoa paikallista lainsäädäntöä.
- Jos harkitset nimen vaihtoa, selvitä viranomaisvaatimukset ja vaikutus virallisiin asiakirjoihin etukäteen.
