Sir Henry Cooper OBE KSG KB (3. toukokuuta 1934 - 1. toukokuuta 2011) oli englantilainen raskaansarjan nyrkkeilijä, joka tunnettiin vasemman koukkunsa voimasta. Sitä kutsuttiin nimellä "Enry's 'Ammer" (Henryn vasara). Hän tyrmäsi Muhammad Alin Alin uran alkuvaiheessa. Cooperilla oli useita kertoja Britannian, Kansainyhteisön ja Euroopan raskaansarjan mestaruudet. Hän haastoi Alin menestyksettä raskaansarjan maailmanmestaruudesta vuonna 1966.
Nyrkkeilyn lopettamisen jälkeen Cooper toimi televisio- ja radiopersoonana. Hän oli suosittu Britanniassa. Hän oli ensimmäinen (ja on nykyään yksi vain kolmesta ihmisestä), joka on kahdesti voittanut yleisöäänestyksen BBC:n Vuoden urheilupersoona -palkinnon. Hän on ainoa nyrkkeilijä, jolle on myönnetty ritarin arvonimi. Hänet mainitaan myös yhtenä suurista lontoolaisista Ray Daviesin vuonna 1998 ilmestyneellä The Storyteller -albumillaan esittämässä "London Song" -kappaleessa.
Cooper meni naimisiin italialaisen katolilaisen naisen kanssa ja kääntyi hänen uskoonsa.
Ura ja merkittävät ottelut
Cooper nousi brittiläisen nyrkkeilyn kärkinimeksi 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Hän voitti useita kertoja Britannian, Kansainyhteisön (entinen Brittiläisen imperiumin mestaruus) ja Euroopan raskaansarjan tittelin, ja puolusti näitä titteleitä useissa otteluissa. Cooperin ura sisältää monia kuuluisia kohtaamisia kotimaassa ja ulkomailla, ja hän oli yleisölle helposti lähestyttävä ja karismaattinen persoona suljettujen nyrkkeilysalien ulkopuolellakin.
Erityisesti hänen ottelunsa Muhammad Alia vastaan jäivät historian lehdille. Cooper tunnettiin etenkin siitä, että hän sai Alin ensi vaiheissa vaikeuksiin ja pudotti nuoren Cassius Clayn (myöhemmin Muhammad Ali) yhdessä kohtaamisessa – tästä vasen koukku sai paljon huomiota. Vaikka Cooper ei onnistunut voittamaan maailmanmestaruutta, hänen kohtaamisensa kuuluisien vastustajien kanssa osoittivat hänen kovuutensa ja taitonsa suurilla areenoilla.
Tyyli ja vahvuudet
Cooperin tavaramerkiksi muodostui voimakas vasen koukku, jota kutsuttiin lempinimellä Enry's 'Ammer. Hänellä oli hyvä liike, kestävyys ja taito käyttää vasenta kättä tehokkaasti lähellä tapahtuvassa vaihtopainissa, mikä teki hänestä vaarallisen vastustajan erityisesti läpilyöntitilanteissa. Cooper tunnettiin myös periksiantamattomasta asenteestaan ja kyvystään palata vaikeidenkin erien jälkeen takaisin peliin.
Jälkiura, tunnustukset ja perintö
Raskaansarjan uran päätyttyä Cooper jatkoi näkyvää uraa median parissa: hän esiintyi televisiossa ja radiossa, kommentoi nyrkkeilyä ja osallistui hyväntekeväisyystempauksiiin. Hän oli kansan rakastama hahmo, jonka ystävällinen ja humoristinen esiintyminen teki hänestä halutun vieraan viihde- ja urheiluohjelmissa.
Cooperille myönnettiin useita kunnianosoituksia hänen panoksestaan nyrkkeilyyn ja yhteiskunnalliseen toimintaan; hänet nimitettiin muun muassa OBE:ksi ja myöhemmin arvostettiin ritarin arvonimellä. Hänen nimensä ja tarinansa elävät edelleen brittiläisen nyrkkeilyperinteen osana: hänet muistetaan yhtenä aikakautensa suurista nyrkkeilijöistä ja Suomen ulkopuolella laajalti tunnettu brittiläinen urheiluhahmo.
Yksityiselämä ja perintö
Cooper oli tunnettu perhekeskeisyydestään ja uskonnollisesta vakaumuksestaan, johon hänen avioliittonsa myötä liittyi muutos. Hän teki myös paljon hyväntekeväisyystyötä ja osallistui nuorten urheilutoiminnan tukemiseen. Cooperin elämä ja ura ovat innoittaneet monia brittiläisiä nyrkkeilijöitä, ja hän säilyttää paikkansa yhtenä maan tunnetuimmista raskaansarjan legendoista.
Hänen kuolemastaan 1. toukokuuta 2011 uutisoitiin laajasti, ja monet nyrkkeily- ja viihdemaailman edustajat toivat esiin kunnioituksensa Cooperin saavutuksia ja persoonaa kohtaan. Cooperin perintö näkyy edelleen nyrkkeilyn historiassa ja brittiläisessä urheilukulttuurissa.