Räjähdysvamma

Räjähdykset

Räjähdyksen aiheuttamien vammojen tyyppi ja vakavuus riippuvat useista tekijöistä, kuten räjähdystyypistä, räjähdyksen voimasta, ympäristöstä, jossa räjähdys tapahtuu, ja siitä, kuinka lähellä räjähdystä henkilö on.

Räjähdys on seurausta energian nopeasta vapautumisesta. Räjähdykset voidaan jakaa neljään yleiseen luokkaan:

Kemiallinen:

Kemiallinen räjähdys on seurausta nopeasta kemiallisesta reaktiosta tai olomuodon muutoksesta, joka aiheuttaa suuren määrän lämpöä ja yleensä kaasua. Kemiallisia räjähdyksiä on monenlaisia, kuten maakaasuräjähdyksiä, pölyräjähdyksiä ja räjähteiden aiheuttamia räjähdyksiä.

Räjähteet luokitellaan korkea- tai matalalentoisiksi räjähteiksi (HE), ja ne aiheuttavat erilaisia vammoja. Ainoastaan (HE)-räjähteet aiheuttavat paineaallon.

• Korkean luokan räjähteiden (HE) räjähtäminen aiheuttaa räjähdysaineen muuttumisen korkeapaineiseksi kaasuksi, joka liikkuu yliäänen nopeudella luoden "räjähdysaallon" (ylipaineistumisen paineaalto). Esimerkkejä HE:stä ovat TNT, C-4, Semtex, nitroglyseriini, dynamiitti ja ammoniumnitraattipolttoöljy (ANFO). Yliäänellä tarkoitetaan sitä, että jokin liikkuu äänen nopeutta nopeammin. Äänen nopeus on noin 768 mailia tunnissa (1 236 kilometriä tunnissa) merenpinnan tasolla.
• Matalan luokan räjähdysaineet (LE) deflagroivat tai palavat aliäänen nopeudella [alle 3 300 jalkaa sekunnissa], joten niillä ei ole HE:n ylipaineistumisen yliäänistä schock-aaltoa. Esimerkkejä LE:stä ovat putkipommit, ruuti ja useimmat puhtaat öljypohjaiset pommit, kuten Molotovin cocktailit.

Mekaaninen

Sähköinen

Ydinvoima

 

Vammaluokitus

Räjähdysvammat jaetaan neljään fyysisten vammojen luokkaan: primaarinen, sekundaarinen, tertiäärinen ja kvartaarinen. Viides luokka, kvaternaaliset vammat, ovat räjähdykseen liittyvien myrkyllisten aineiden aiheuttamia vammoja.

Ensisijaiset vammat

Ensisijaiset vammat johtuvat räjähdyksen paineaalloista. Ilmaan ja nesteeseen täytetyt sisäelimet kärsivät yleisimmin, mutta räjähdysaalto voi aiheuttaa myös ulkoisia vammoja, kuten traumaattisen amputaation.

Räjähdysaalto vaikuttaa useimmiten korvien sisäpuolisiin rakenteisiin, ja rei'itetty tärykalvo on yleisin vamma. Yleisin kuolemaan johtava vamma uhreilla, jotka selviytyvät räjähdyksestä hengissä, on räjähdyskeuhko. Räjähdyskeuhko voi aiheuttaa keuhkojen ruhjoutumista, verenvuotoa ja nesteen kertymistä keuhkoihin sekä vaurioittaa hengitysteitä ja verisuonia.

Toissijaiset vammat

Suurin osa räjähdyksen uhreista aiheutuu sekundaarisista räjähdysvammoista. Nämä vammat voivat johtua räjähteen sirpaleista ja muista räjähdysalueella olevista esineistä, joita räjähdyksen voima kuljettaa eteenpäin. Nämä esineet voivat osua mihin tahansa ruumiinosaan, mikä aiheuttaa läpäiseviä vammoja. Läpäisevän vamman vakavuus riippuu jossain määrin esineen koosta, läpäisysyvyydestä ja osuneesta kehon osasta.

Toissijaiset räjähdysvammat ovat yleisiä tahallisissa räjähdyksissä, kuten terroristien pommien aiheuttamissa räjähdyksissä. Pommit on usein suunniteltu siten, että räjähteen sisään ja ympärille on pakattu esineitä, kuten nauloja tai kuulalaakereita, jotka toimivat sirpaleina.

Tällaisia vammoja voi syntyä myös vahingossa tapahtuvissa räjähdyksissä - kuten teollisuusonnettomuuksissa - kun räjähdyksen vaikutuksen alaisena olevat ympäristössä olevat esineet, kuten lasinsirpaleet, toimivat sirpaleina.

Tertiäärivammat

Räjähdyksen aiheuttama ilman syrjäyttäminen luo puhallustuulen, joka voi heittää uhrit kiinteitä esineitä vasten. Tämäntyyppisestä traumaattisesta iskusta johtuvia vammoja kutsutaan tertiäärisiksi räjähdysvammoiksi. Tertiäärivammat voivat olla jonkinlainen yhdistelmä tylppiä ja läpäisevää vammaa, mukaan lukien luunmurtumat ja coup contre coup -vammat.

Pienet lapset ovat erityisen alttiita kolmannen asteen vammoille, koska he painavat vähemmän kuin aikuiset.

Neljännesvuosivammat

Kvartaarisia vammoja ovat muun muassa leimahduspalovammat, putoavista roskista johtuvat murskavammat ja hengitysvammat, jotka voivat pahentaa jo olemassa olevia hengitystiesairauksia, kuten astmaa ja keuhkoahtaumatautia.

Neljännen asteen vammat

Tämä räjähdysvammojen luokka on lisätty melko hiljattain luokittelemaan vammoja, jotka usein johtavat hyperinflammatoriseen tilaan, joka voi johtua altistumisesta erityyppisiin räjähdysräjähdyksiin liittyville ympäristön epäpuhtauksille, kuten bakteereille, kemikaaleille ja säteilylle (likaiset pommit), sekä haitallisesta kudosreaktiosta räjähdyksen polttoaineeseen ja metalleihin.

Psykologinen trauma

Räjähdysräjähdyksestä selviytyneillä voi esiintyä psykologisia traumoja, kuten traumaperäinen stressihäiriö (PTSD). Räjähdyksessä saatu aivotärähdys voi myös olla riskitekijä PTSD:n kehittymiselle riippumatta henkilön psykologisesta reaktiosta todistettuun tapahtumaan. Psyykkistä traumaa voi esiintyä myös silloin, kun fyysisiä vammoja ei ole lainkaan.

Neurotrauma

Tertiäärinen räjähdysvamma
	Coup contrecoup (fr. 'isku vastaisku') aivoihin kohdistuvat vammat. Vamma syntyy kallon iskukohdassa, aivot kimpoavat takaisin ja osuvat kallon takaosaan aiheuttaen toisen vamman. Vammamekanismi edestä taaksepäin on yleisempi, mutta se voi tapahtua myös sivulta toiselle.

Neurotrauma voi johtua yhden tai useamman räjähdysvammaluokan mekanismeista. Verenvuoto vahingoittuneista elimistä, kuten keuhkoista tai suolistosta, aiheuttaa hapenpuutetta kaikissa elintärkeissä elimissä, myös aivoissa. Keuhkojen vaurioituminen pienentää hapenottopintaa ilmasta, mikä vähentää aivoihin kulkeutuvan hapen määrää. Kudostuho käynnistää hormonien tai välittäjäaineiden synteesin ja vapautumisen vereen, jotka aivoihin joutuessaan muuttavat niiden toimintaa. Vaurioituneen perifeerisen kudoksen ja/tai elinten hermopäätteiden ärsytys vaikuttaa myös merkittävästi räjähdyksen aiheuttamaan neurotraumaan.

Räjähdyksille altistuneilla henkilöillä on usein muistinmenetys räjähdystä edeltävistä ja sen jälkeisistä tapahtumista, sekavuus, päänsärky, heikentynyt todellisuudentaju ja heikentynyt päätöksentekokyky. Potilaille, joilla on räjähdyksissä saadut aivovammat, kehittyy usein äkillinen, odottamaton aivojen turvotus ja aivojen vasospasmi jatkuvasta seurannasta huolimatta. Räjähdyksen aiheuttaman neurotrauman (BINT) ensimmäiset oireet voivat kuitenkin ilmaantua kuukausia tai jopa vuosia alkuperäisen tapahtuman jälkeen, ja siksi ne luokitellaan sekundaarisiksi aivovammoiksi. Oireiden laaja kirjo käsittää laihtumisen, hormonitasapainon häiriöt, kroonisen väsymyksen, päänsäryn sekä muisti-, puhe- ja tasapaino-ongelmat. Nämä muutokset ovat usein invalidisoivia ja haittaavat päivittäisiä toimintoja. Koska räjähdyksen uhrien BINT-oireita aliarvioidaan, ennaltaehkäisevään hoitoon ja/tai oikea-aikaiseen kuntoutukseen menetetään usein arvokasta aikaa.

 
Räjähdysvammojen tyypit Henkilö voi saada useita vammoja ja useammasta kuin yhdestä räjähdysvammaluokasta. Hänellä voi olla tärykalvojen repeämä, läpäisevien sirpaleiden (sirpaleiden) aiheuttamia haavoja, jalkojen murtumia tai traumaattisia amputaatioita sekä eriasteisia palovammoja ja hengitysvammoja. Useamman kuin yhden luokan vammat ovat yleisiä, ja niitä kutsutaan yhdistelmävammoiksi.  

 
Toissijainen räjähdysvamma IED:n (improvisoidun räjähteen) aiheuttamat sirpalehaavat.