Ranskan kieli: historia, levinneisyys ja tärkeät faktat
Tutustu ranskan kieleen: sen historia, levinneisyys, 220M puhujan vaikutusvalta, kielioppi ja kulttuuriperintö — olennaiset faktat yhdestä maailman vaikutusvaltaisimmista kielistä.
Ranskan kieli (ranska: français, lausutaan yleisesti "fransé" tai suomeksi noin "fransay") on romani kieli, joka sai alkunsa Vähästä rooman kielen (vulgaarilatinan) kehittyessä Gallian alueella. Sitä puhuttiin alun perin pääasiassa Ranskassa, mutta se levisi laajasti Ranskan ja myöhemmin Belgian, Sveitsin ja etenkin siirtomaa-ajan kautta myös muualle maailmaan. Nykyään ranskaa puhutaan laajalti myös Belgiassa (erityisesti Vallonia), Luxemburgissa, Quebecissä (Kanada), Sveitsissä (Romandia) ja monissa Afrikan maissa (ns. ranskankielinen Afrikka). Noin arviolta 220–300 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa joko äidinkielenään tai toisena kielenä. Ranska on myös ollut merkittävä vaikuttaja muiden kielten, kuten Haitin kreolin kielen, kehityksessä. Muiden romaanisten kielten tapaan sen substantiiveilla on sukupuolet, ja sanojen taivutus ja sopiminen suku- ja lukumuodoissa on keskeinen osa kielioppia.
Historia
Ranskan kielen juuret ovat roomalaisessa Gallia-alueella puhutussa vulgaarilatinassa. Varhaiset ranskan muunnelmat tunnetaan nimillä kelti–roomalainen ja vanha ranska (ancien français), jota alettiin erottaa vakiintuneemmasta latinan kielestä keskiajalla. Keskiajan ja uuden ajan vaihteessa ranskan eri murteet, erityisesti Parisin ympäristön francien-murteet, vakiintuivat viralliseksi kielimuodoksi. Tärkeitä virstanpylväitä olivat mm. 1539 annettu ordonnance de Villers-Cotterêts, joka teki ranskasta virallisen hallinnonkielen Ranskassa, sekä 1600-luvulla perustetun Académie française'n vaikutus kielistandardeihin.
Levinneisyys ja asemasta maailmalla
Ranska on yksi maailman laajimmin levinneistä kielistä. Se toimii virallisena tai hallinnollisena kielenä monissa maissa Euroopassa, Afrikassa, Pohjois-Amerikassa ja Karibialla. Lisäksi ranskaa käytetään kansainvälisissä järjestöissä ja sopimuksissa: se on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) virallisista kielistä ja yksi Euroopan unionin toimielinten kielistä. Ranska on myös osa monien kansainvälisten organisaatioiden viestintää, kuten Kansainvälinen olympiakomitea ja NATO.
Ranskan kielen maailmanlaajuisesta kehittämisestä ja yhteistyöstä huolehtii muun muassa Organisation internationale de la Francophonie (OIF), joka yhdistää ranskan kielen käyttäjiä ja edistää kulttuuri- ja kielipolitiikkaa.
Murreet ja variantit
- Metropolitan French – mantereellisen Ranskan standardimuoto, jota käytetään mediassa ja koulutuksessa.
- Quebecin ja kanadalainen ranska – sisältää useita paikallisia murteita (esim. québécois, acadien) ja omaleimaisia äänne-, sanasto- ja ilmaisutapoja.
- Belgian ja Sveitsin ranska – eroaa paikoin äänteissä ja sanastossa mantereellisesta ranskasta.
- Afrikkalaiset variantit – monissa Afrikan maissa ranska toimii yhteiskunnallisena kielenä; alueelliset erot sanastossa ja ääntelyssä ovat suuria.
- Kreolit ja kontaktikielet – ranskan vaikutus näkyy useissa kreolikielissä, joista tunnetuin on Haitin kreoli.
Kielioppi ja fonetiikka
Ranskan kieli tunnetaan seuraavista piirteistä:
- Sukupuoli ja artikkeleita – substantiiveilla on kaksi sukupuolta: maskuliini (masculin) ja feminiini (féminin), ja artikkelit sekä adjektiivit taipuvat sen mukaan.
- Verbitaivutus – ranskassa on runsas verbimuotojen järjestelmä: preesens, imperfekti, passé composé, plus-que-parfait, futur simple, conditionnel ja useita subjunktiivin (subjonctif) muotoja.
- Fonetiikka – ranskassa on useita nasaaliäänteitä (esim. an, on), diftongeja vähemmän kuin monissa muissa kielissä, ja tyypillinen uvulaarinen r-äänne monissa standardimuodoissa. Lisäksi ranskassa esiintyy <
>-ilmiö, jossa sanojen väliset konsonantit lausutaan osana seuraavaa sanaa tietyissä yhteyksissä. - Syntaksi – perus sanajärjestys on SVO (subjekti–verbi–objekti), mutta relatiivirakenteet ja pronominien sijoittelu seuraavat omia sääntöjään.
Kirjoitusasu ja erikoismerkit
Ranskan kirjoitusjärjestelmä pohjautuu latinalaiseen aakkostoon ja käyttää useita diakriittimerkkejä, kuten é, è, ê, ë, à, ç ja œ, jotka vaikuttavat ääntämiseen ja joskus merkitykseen. Vuonna 1990 Ranskassa hyväksyttiin kohtuullinen oikeinkirjoitusreformi, jonka muutokset ovat kuitenkin hyväksytty käytettäväksi vapaaehtoisesti ja joiden käyttö vaihtelee. Ranskan oikeinkirjan standardoinnista ja kielineuvonnasta vastaa osin Académie française.
Merkitys kulttuurissa ja kansainvälisessä yhteistyössä
Ranska on ollut vuosisatojen ajan merkittävä kulttuurin, kirjallisuuden, filosofian ja oikeusajattelun kieli. Monet kuuluisat kirjailijat, filosofit ja tutkijat ovat kirjoittaneet ranskaksi, ja ranskan kieli toimii edelleen tärkeänä viestintäväylänä taiteessa, diplomatiassa ja kansainvälisessä politiikassa. Ranska on myös suosittu kohde kielenopiskelijoille: se on yksi maailman opiskelluimmista vieraista kielistä.
Tärkeät faktat kootusti
- Suku: romaaninen kieli, kehittynyt vulgaarilatinasta.
- Puhujamäärä: arviolta 220–300 miljoonaa puhujaa (äidinkielenään ja toisena kielenä yhdistettynä).
- Levinneisyys: Eurooppa, Pohjois-Amerikka (erityisesti Québec), Karibia, Afrikka, Tyynenmeren alueen osia ja muualla siirtomaahistorian vaikutuksesta.
- Virallinen asema: useissa valtioissa ja kansainvälisissä järjestöissä (mm. YK, EU, OIF).
- Kirjoitus: latinalainen aakkosto diakriiteilla; oikeinkirjoitusstandardeja ylläpitää mm. Académie française.
Ranskan kielen rikkaus ja levinneisyys tekevät siitä tärkeän maailmankielen sekä kulttuurisesti että poliittisesti. Sen eri variantit ja murteet tarjoavat monipuolisen kentän kielitieteelliselle tutkimukselle ja kieltenopiskelulle.
Historia
Muinaisina aikoina keltit asuivat nykyisen Ranskan alueella. Tuohon aikaan maata kutsuttiin Galliaksi (latinaksi: Gallia). Roomalaiset valloittivat Gallian ja tekivät siitä provinssin. Koska roomalaiset puhuivat latinaa, paikalliset ihmiset oppivat latinaa ja alkoivat puhua sitä. Heidän omaa kieltään, gallialaista, puhuttiin harvemmin, vaikka Bretoniaa puhutaan yhä nykyäänkin Bretagneksi kutsutussa Ranskan osassa, joka on peräisin vanhasta kelttiläisestä kielestä.
Ranskan ääntäminen, enemmän kuin muiden romaanisten kielten, erosi radikaalisti latinasta. Kun Rooman valtakunta oli hajonnut ja germaaniset kansat olivat vallanneet maaseudut, vulgäärilatina muuttui nopeasti. Keskiajan Ranskassa se muuttui kahdeksi murteeksi tai kieleksi: langue d'oc ja langue d'oïl. Molemmat tarkoittavat "kyllä-kieliä", koska oc oli etelässä sana, joka tarkoitti "kyllä", ja oïl tarkoitti "kyllä" pohjoisessa. Nykyään ranskan kielen sana "kyllä" on oui, joka lausutaan kuten "me".
Vuonna 1635 Ranska perusti Ranskan akatemian standardoidakseen ranskan kielen. Akatemia määrittelee yhä tänä päivänä ranskan kielen standardisäännöt.
Langue d'oc on nykyään nimeltään oksiittia, ja sitä puhuvat edelleen monet ihmiset Etelä-Ranskassa.
Ranskankielinen Afrikka
Kirjeet
Ranskassa käytetään roomalaisia aakkosia, kuten englannissa. Muutamia eroja on siinä, että vokaaleihin voidaan lisätä kolmenlaisia diakriittisiä merkkejä. Nämä ovat terävä aksentti é, vakava aksentti è ja circumflex aksentti î. Cedilla voidaan myös lisätä c:hen, jolloin syntyy ç.
Vokaalit
- a lausutaan kuten sanassa "isä".
- ai ja ei lausutaan kuten "ay" sanassa "say".
- an ja en lausutaan kuten "on" sanassa "wrong", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
- au ja eau lausutaan kuten "o" sanassa "note".
- Päätteissä er ja ez e lausutaan kuten "ay" sanassa "say".
- eu lausutaan kuten "e" sanassa "verse".
- Muuten e on kuin a sanassa "about". Se on kuitenkin äänetön, jos se tulee sanan loppuun, ellei kyseessä ole lyhyt sana.
- é lausutaan kuten "ay" sanassa "say".
- è ja ê lausutaan kuten "e" sanassa "bed".
- E:tä lukuun ottamatta nämä kolme diakriittistä merkkiä eivät vaikuta muiden vokaalien ääntämiseen.
- i ja y lausutaan kuten "ee" sanassa "tree".
- in lausutaan kuten "an" sanassa "bank", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
- o lausutaan kuten "note".
- oi lausutaan kuin "w", jota seuraa "a" sanassa "isä".
- oin lausutaan kuten "wan" sanassa "twang".
- on lausutaan kuten "on" sanassa "long", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
- ou lausutaan kuten "oo" sanassa "ruoka".
- œ lausutaan kuten "e" sanassa "verse", mutta huulet ovat pyöreämmät.
- u ei ole äänne, jota ei ole olemassa englannissa. Se äännetään kuten "feed"-sanan "ee", mutta huulet pyöristettynä niin kuin sanoisit sanan "food".
- un lausutaan kuten "un" sanassa "hung", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
Konsonantit
- Kuten englannissa, c lausutaan "k":na useimpien kirjainten edessä, mutta pehmeänä "s":nä e:n, i:n tai y:n edessä.
- ç lausutaan pehmeänä s-kirjaimena.
- ch, sh ja sch lausutaan kuten "sh" sanassa "shop".
- g lausutaan kovana g:nä ennen useimpia kirjaimia. Ennen e:tä, i:tä tai y:tä se lausutaan kuten "s" sanassa "treasure".
- gn lausutaan kuten "ny" sanassa "canyon".
- h on aina hiljaa.
- j lausutaan kuten "s" sanassa "treasure".
- l lausutaan yleensä (mutta ei aina) kuten "y" sanassa "yes", jos se tulee i-kirjaimen jälkeen; muuten se lausutaan "l".
- m ja n muuttuvat, jos ne tulevat vokaalin jälkeen - katso edellä.
- qu lausutaan "k".
- r ääntyy eri tavalla kuin englanniksi, sillä se on kurkun takaosasta tuleva kurlaava ääni.
- th äännetään t:nä, ei kuten englannissa.
- x lausutaan "gz" tai "ks".
- b, d, f, k, p, ph, s, t, v, w ja z lausutaan samoin kuin englannissa.
Jos sana päättyy konsonanttiin, sitä ei yleensä äännetä, ellei seuraava sana ala vokaalilla. Jos sana on kuitenkin hyvin lyhyt tai viimeinen konsonantti on c, r, l tai f, se äännetään silti.
Esimerkkejä
Tässä on joitakin esimerkkejä ranskankielisistä sanoista ja lauseista :
| Sana | Merkitys |
| Oui | Kyllä (si, kun sitä käytetään vastauksena ei-negatiivisiin tai negatiivisiin ilmaisuihin) |
| Ei | Ei |
| Bonjour | Hei (virallinen) |
| Au revoir | Hyvästi |
| Salut | Hei ja näkemiin (epävirallinen) |
| Merci | Kiitos. |
| Merci beaucoup | Kiitos paljon |
| Monsieur | Herra, herra... |
| Madame | Rouva, rouva. |
| Homme | Mies |
| Femme | Nainen |
| Fille | Tyttö |
| Garçon | Poika |
| Poulet | Kana |
| Mahtava | Ihana |
| En vacances | Lomalla/lomalla |
| Eau | Vesi |
| Jääkaappi | Syödä |
| Parlez-vous français? | Puhutko ranskaa? |
| Je parle français. | Puhun ranskaa. |
| Comment allez-vous? | Mitä kuuluu? (virallinen tai useampi kuin yksi henkilö) |
| Comment vas-tu? | Mitä kuuluu? (epävirallinen) |
| Je t'aime. | Minä rakastan sinua. |
| Où sont les toilettes s'il vous plaît ? | Missä vessat ovat, kiitos? |
| Comment t'appelles-tu? | Mikä on nimesi? |
| Je m'appelle... (nimesi) | Nimeni on... (nimesi) |
| Je parle l'anglais | Puhun englantia |
| S'il vous plaît | Pyydän (virallinen) |
| J'ai besoin d'un taxi | Tarvitsen taksin |
Monet ranskalaiset sanat muistuttavat englanninkielisiä sanoja, koska englannin kieli on ottanut monia sanoja normanninkielestä, joka on ranskan murre, johon on vaikuttanut vanhan norjan kieli. Tämä siitä huolimatta, että tutkijat pitävät englantia germaanisena kielenä kuten saksaa. Eri kielten sanoja, joilla on sama merkitys ja jotka kirjoitetaan samalla tavalla, kutsutaan samankaltaisiksi sanoiksi. Useimmat englannin kielen sanat, jotka päättyvät "tion" ja "sion", ovat peräisin ranskan kielestä. Alla on lisää esimerkkejä:
| Sana | Merkitys |
| Ei | Ei |
| Théâtre | |
| Crème | Kerma |
| Ballon | Ilmapallo |
| Difficile | Vaikea |
| Lohikäärme | |
| Rotta | Rotta |
| Cinéma | Elokuva |
| Énergie | Energia |
| Ennemi | Vihollinen |
| Oncle | Setä |
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo alueellisista yksiköistä, joissa ranska on virallinen kieli
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on ranskaa?
V: Ranska on romaaninen kieli, jota puhuttiin ensin Ranskassa.
K: Missä muualla ranskaa puhutaan kuin Ranskassa?
V: Ranskaa puhutaan myös Belgiassa, Luxemburgissa, Quebecissä (Kanada), Sveitsissä ja monissa Afrikan maissa (ranskankielinen Afrikka).
K: Kuinka moni puhuu ranskaa äidinkielenään tai toisena kielenä?
V: Noin 220 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa äidinkielenään tai toisena kielenä.
K: Minkä muun kielen juurena ranska on ollut?
V: Ranska on ollut yksi Haitin kreolikielen juurista.
K: Onko ranskan kielessä substantiivien suku?
V: Kyllä, kuten muissakin romaanisissa kielissä, myös ranskan kielen substantiiveilla on sukupuolet, jotka on jaettu maskuliinisiin (masculin) ja feminiinisiin (féminin) sanoihin.
K: Miten ranskankielinen sana "ranskalainen" äännetään?
V: Ranskalainen sana "ranskalainen" on "français", ja se lausutaan "Fronce-eh".
K: Missä muissa maissa Ranskan lisäksi on ranskankielisiä alueita?
V: Belgiassa (Vallonia), Luxemburgissa, Quebecissä (Kanada), Sveitsissä (Romandia) ja monissa Afrikan maissa (ranskankielinen Afrikka) on ranskankielisiä alueita.
Etsiä