Ranskan kieli
Ranskan kieli (ranska: français, lausutaan "Fronce-eh") on romani kieli, jota puhuttiin ensin Ranskassa. Sitä puhutaan myös Belgiassa (Vallonia), Luxemburgissa, Quebecissä (Kanada), Sveitsissä (Romandia) ja monissa Afrikan maissa (ranskankielinen Afrikka). Noin 220 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa äidinkielenään tai toisena kielenä. Se on myös ollut yksi muiden kielten, kuten Haitin kreolin kielen, juurista. Muiden romaanisten kielten tavoin sen substantiiveilla on sukupuolet, jotka on jaettu maskuliinisiin (masculin) ja feminiinisiin (féminin) sanoihin.
Historia
Muinaisina aikoina keltit asuivat nykyisen Ranskan alueella. Tuohon aikaan maata kutsuttiin Galliaksi (latinaksi: Gallia). Roomalaiset valloittivat Gallian ja tekivät siitä provinssin. Koska roomalaiset puhuivat latinaa, paikalliset ihmiset oppivat latinaa ja alkoivat puhua sitä. Heidän omaa kieltään, gallialaista, puhuttiin harvemmin, vaikka Bretoniaa puhutaan yhä nykyäänkin Bretagneksi kutsutussa Ranskan osassa, joka on peräisin vanhasta kelttiläisestä kielestä.
Ranskan ääntäminen, enemmän kuin muiden romaanisten kielten, erosi radikaalisti latinasta. Kun Rooman valtakunta oli hajonnut ja germaaniset kansat olivat vallanneet maaseudut, vulgäärilatina muuttui nopeasti. Keskiajan Ranskassa se muuttui kahdeksi murteeksi tai kieleksi: langue d'oc ja langue d'oïl. Molemmat tarkoittavat "kyllä-kieliä", koska oc oli etelässä sana, joka tarkoitti "kyllä", ja oïl tarkoitti "kyllä" pohjoisessa. Nykyään ranskan kielen sana "kyllä" on oui, joka lausutaan kuten "me".
Vuonna 1635 Ranska perusti Ranskan akatemian standardoidakseen ranskan kielen. Akatemia määrittelee yhä tänä päivänä ranskan kielen standardisäännöt.
Langue d'oc on nykyään nimeltään oksiittia, ja sitä puhuvat edelleen monet ihmiset Etelä-Ranskassa.
Ranskankielinen Afrikka
Kirjeet
Ranskassa käytetään roomalaisia aakkosia, kuten englannissa. Muutamia eroja on siinä, että vokaaleihin voidaan lisätä kolmenlaisia diakriittisiä merkkejä. Nämä ovat terävä aksentti é, vakava aksentti è ja circumflex aksentti î. Cedilla voidaan myös lisätä c:hen, jolloin syntyy ç.
Vokaalit
- a lausutaan kuten sanassa "isä".
- ai ja ei lausutaan kuten "ay" sanassa "say".
- an ja en lausutaan kuten "on" sanassa "wrong", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
- au ja eau lausutaan kuten "o" sanassa "note".
- Päätteissä er ja ez e lausutaan kuten "ay" sanassa "say".
- eu lausutaan kuten "e" sanassa "verse".
- Muuten e on kuin a sanassa "about". Se on kuitenkin äänetön, jos se tulee sanan loppuun, ellei kyseessä ole lyhyt sana.
- é lausutaan kuten "ay" sanassa "say".
- è ja ê lausutaan kuten "e" sanassa "bed".
- E:tä lukuun ottamatta nämä kolme diakriittistä merkkiä eivät vaikuta muiden vokaalien ääntämiseen.
- i ja y lausutaan kuten "ee" sanassa "tree".
- in lausutaan kuten "an" sanassa "bank", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
- o lausutaan kuten "note".
- oi lausutaan kuin "w", jota seuraa "a" sanassa "isä".
- oin lausutaan kuten "wan" sanassa "twang".
- on lausutaan kuten "on" sanassa "long", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
- ou lausutaan kuten "oo" sanassa "ruoka".
- œ lausutaan kuten "e" sanassa "verse", mutta huulet ovat pyöreämmät.
- u ei ole äänne, jota ei ole olemassa englannissa. Se äännetään kuten "feed"-sanan "ee", mutta huulet pyöristettynä niin kuin sanoisit sanan "food".
- un lausutaan kuten "un" sanassa "hung", mutta ei, jos sen jälkeen on kaksi n-kirjainta tai e-kirjain.
Konsonantit
- Kuten englannissa, c lausutaan "k":na useimpien kirjainten edessä, mutta pehmeänä "s":nä e:n, i:n tai y:n edessä.
- ç lausutaan pehmeänä s-kirjaimena.
- ch, sh ja sch lausutaan kuten "sh" sanassa "shop".
- g lausutaan kovana g:nä ennen useimpia kirjaimia. Ennen e:tä, i:tä tai y:tä se lausutaan kuten "s" sanassa "treasure".
- gn lausutaan kuten "ny" sanassa "canyon".
- h on aina hiljaa.
- j lausutaan kuten "s" sanassa "treasure".
- l lausutaan yleensä (mutta ei aina) kuten "y" sanassa "yes", jos se tulee i-kirjaimen jälkeen; muuten se lausutaan "l".
- m ja n muuttuvat, jos ne tulevat vokaalin jälkeen - katso edellä.
- qu lausutaan "k".
- r ääntyy eri tavalla kuin englanniksi, sillä se on kurkun takaosasta tuleva kurlaava ääni.
- th äännetään t:nä, ei kuten englannissa.
- x lausutaan "gz" tai "ks".
- b, d, f, k, p, ph, s, t, v, w ja z lausutaan samoin kuin englannissa.
Jos sana päättyy konsonanttiin, sitä ei yleensä äännetä, ellei seuraava sana ala vokaalilla. Jos sana on kuitenkin hyvin lyhyt tai viimeinen konsonantti on c, r, l tai f, se äännetään silti.
Esimerkkejä
Tässä on joitakin esimerkkejä ranskankielisistä sanoista ja lauseista :
Sana | Merkitys |
Oui | Kyllä (si, kun sitä käytetään vastauksena ei-negatiivisiin tai negatiivisiin ilmaisuihin) |
Ei | Ei |
Bonjour | Hei (virallinen) |
Au revoir | Hyvästi |
Salut | Hei ja näkemiin (epävirallinen) |
Merci | Kiitos. |
Merci beaucoup | Kiitos paljon |
Monsieur | Herra, herra... |
Madame | Rouva, rouva. |
Homme | Mies |
Femme | Nainen |
Fille | Tyttö |
Garçon | Poika |
Poulet | Kana |
Mahtava | Ihana |
En vacances | Lomalla/lomalla |
Eau | Vesi |
Jääkaappi | Syödä |
Parlez-vous français? | Puhutko ranskaa? |
Je parle français. | Puhun ranskaa. |
Comment allez-vous? | Mitä kuuluu? (virallinen tai useampi kuin yksi henkilö) |
Comment vas-tu? | Mitä kuuluu? (epävirallinen) |
Je t'aime. | Minä rakastan sinua. |
Où sont les toilettes s'il vous plaît ? | Missä vessat ovat, kiitos? |
Comment t'appelles-tu? | Mikä on nimesi? |
Je m'appelle... (nimesi) | Nimeni on... (nimesi) |
Je parle l'anglais | Puhun englantia |
S'il vous plaît | Pyydän (virallinen) |
J'ai besoin d'un taxi | Tarvitsen taksin |
Monet ranskalaiset sanat muistuttavat englanninkielisiä sanoja, koska englannin kieli on ottanut monia sanoja normanninkielestä, joka on ranskan murre, johon on vaikuttanut vanhan norjan kieli. Tämä siitä huolimatta, että tutkijat pitävät englantia germaanisena kielenä kuten saksaa. Eri kielten sanoja, joilla on sama merkitys ja jotka kirjoitetaan samalla tavalla, kutsutaan samankaltaisiksi sanoiksi. Useimmat englannin kielen sanat, jotka päättyvät "tion" ja "sion", ovat peräisin ranskan kielestä. Alla on lisää esimerkkejä:
Sana | Merkitys |
Ei | Ei |
Théâtre | |
Crème | Kerma |
Ballon | Ilmapallo |
Difficile | Vaikea |
Lohikäärme | |
Rotta | Rotta |
Cinéma | Elokuva |
Énergie | Energia |
Ennemi | Vihollinen |
Oncle | Setä |
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo alueellisista yksiköistä, joissa ranska on virallinen kieli
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on ranskaa?
V: Ranska on romaaninen kieli, jota puhuttiin ensin Ranskassa.
K: Missä muualla ranskaa puhutaan kuin Ranskassa?
V: Ranskaa puhutaan myös Belgiassa, Luxemburgissa, Quebecissä (Kanada), Sveitsissä ja monissa Afrikan maissa (ranskankielinen Afrikka).
K: Kuinka moni puhuu ranskaa äidinkielenään tai toisena kielenä?
V: Noin 220 miljoonaa ihmistä puhuu ranskaa äidinkielenään tai toisena kielenä.
K: Minkä muun kielen juurena ranska on ollut?
V: Ranska on ollut yksi Haitin kreolikielen juurista.
K: Onko ranskan kielessä substantiivien suku?
V: Kyllä, kuten muissakin romaanisissa kielissä, myös ranskan kielen substantiiveilla on sukupuolet, jotka on jaettu maskuliinisiin (masculin) ja feminiinisiin (féminin) sanoihin.
K: Miten ranskankielinen sana "ranskalainen" äännetään?
V: Ranskalainen sana "ranskalainen" on "français", ja se lausutaan "Fronce-eh".
K: Missä muissa maissa Ranskan lisäksi on ranskankielisiä alueita?
V: Belgiassa (Vallonia), Luxemburgissa, Quebecissä (Kanada), Sveitsissä (Romandia) ja monissa Afrikan maissa (ranskankielinen Afrikka) on ranskankielisiä alueita.