Pienlinnoitus (blockhouse) – määritelmä, rakenne ja käyttötarkoitus
Tutustu pienlinnoitukseen (blockhouse): määritelmä, rakenne ja käyttötarkoitus — historialliset linnoitukset, bunkkerit ja puolustusratkaisut nykyaikana.
Sotatieteissä linnoitus eli pienlinnoitus (engl. blockhouse) on yleensä yksittäinen, eristetty puolustusrakennelma, jossa on yksi tai useampi huone ja avattavia ampuma-aukkoja eli porsaanreikiä. Näiden aukkojen kautta puolustajat voivat ampua kiväärillä tai käsiaseilla eri suuntiin, ja rakennuksen tehtävänä on tarjota katettu, suojattu tuliasema pienasevoimille. Pienlinnoitus toimii ensisijaisesti paikallisena tukikohtana tai väylän- ja kohdesuojana vihollista vastaan, jolla ei ole raskasta piirityskalustoa tai — nykyaikaisemmassa sodankäynnissä — suurikaliiperista tykistöä. Jos tarkoituksena on vastustaa juuri piiritysvälineitä tai raskasta tykistöä, rakennelma luokitellaan yleensä suuremmaksi linnoitukseksi tai redoutiksi.
Rakenne ja materiaalit
Pienlinnoitukset voivat olla monenlaisia kooltaan ja rakennusaineiltaan. Tyypillisiä piirteitä ovat:
- Rakennusmateriaalit: aikaisemmin massiivinen puu (esim. paksut tukit), kivi tai tiili; 1900-luvulta lähtien yleisesti betoni ja teräs.
- Suojatasot: paksut seinät, katto ja usein maakerros tai maavalli lisäsuojana sirpaleita ja suoraa luotia vastaan.
- Ampuma-aukot: kapea-amaiset porsaanreiät tai laajemmat tuliluukut konekivääreille ja pienaseille, joiden kautta saadaan laaja palveleva tulikenttä.
- Monikerroksisuus: jotkut lohkot ovat yksikerroksisia, toiset kaksikerroksisia tai sisätiloiltaan eriytettyjä komentotiloiksi, varastoiksi ja tuliasemiksi.
- Muut varusteet: hengitys- ja ilmanvaihtoaukot, panssariluukut, sisäiset kulku- ja yhteyskäytävät sekä usein säilytystilat aseille ja tarvikkeille.
Käyttötarkoitus ja sijoittelu
Pienlinnoituksia sijoitetaan yleensä strategisesti tärkeitä kohteita suojaamaan: teiden risteykset, sillat, rautatieasemat, satamat, varikot ja rintaman taka-alueet. Niiden tehtäviä ovat:
- pitää hallussa tiettyä maastokohdetta tai estää vihollisen eteneminen
- tarjota suojaa tulitoiminnalle ja välineille
- toimia etuvartioina tai tukikohtina laajemmalle joukkojen liikkumiselle
- estää sabotaasi- ja hyökkäystoimia keskeisiin kohteisiin
Pienlinnoitukset usein yhdistetään muihin puolustusesteisiin, kuten vallihautoihin, ansarautoihin, puuesteisiin (abatis) ja miinoituksiin, jolloin kokonaisuus muodostaa tehokkaamman puolustusketjun.
Historiallinen kehitys ja esimerkit
Pienlinnoituksia on käytetty laajalti eri aikakausina ja konflikteissa. 1600–1800-luvuilla puiset tai kivirakenteiset lohkot suojasivat linnoitteiden kulmia ja rajaseutuja. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa lohkot yleistyivät etenkin kolonialismin ja rajavartioston käytössä: esimerkiksi Pohjois-Amerikan ja Siperian rajavyöhykkeillä rakennettiin puisia blockhouse-rakennelmia.
Maailmansotien aikoihin betoni- ja teräsrakenteiset pillboxit ja pienet bunkkerit yleistyivät. Toisessa maailmansodassa rannikkopuolustuksissa ja maalinnoitteissa käytettiin runsaasti pienlinnoituksia estämään maihinnousuja ja liikkumista. Nykyään termillä voidaan viitata myös pieneen maanalaisiin bunkkeriin tai pintarakenteeseen, joka suojaa erityisesti teräs- ja pienaseilta.
Luokittelu ja terminologia
Suomenkielessä käytettyjä nimityksiä ovat mm. pienlinnoitus, lohko tai lohkotukikohta; englanninkielinen termi on blockhouse. Pienlinnoitus erotetaan yleensä suuremmista linnoitusrakenteista niiden koon, tarkoituksen ja kyvyn suhteen kestää raskasta tykistöä vastaan. Kun tavoitteena on vastustaa piiritysvälinettä tai raskasta tykkitulta, kyse on todennäköisemmin isommasta linnoituksesta tai redoutista.
Etymologia
Termi "blockhouse" on alkuperältään epävarma; se saattaa liittyä keskihollantilaiseen blokhusiin ja 1700-luvun ranskalaiseen blocusiin (blockade). Suomenkielisessä käytössä sana on vakiintunut kuvaamaan sekä puisia historiallisia rakennelmia että moderneja betonipillboxeja.
Yhteenveto: Pienlinnoitus on yleensä eristetty, pienimuotoinen puolustusrakennelma, jonka päätehtävä on tarjota suojattu tuliasema pienasevoimille ja estää vihollisen liikkumista tai pääsy tärkeisiin kohteisiin. Rakenteet ja materiaalit vaihtelevat historiallisen aikakauden ja taktisten vaatimusten mukaan.
Fort Pittin linnakkeen malli
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on blockhouse sotatieteessä?
A: Blockhouse on pieni linnoitus, jossa on yleensä yksi tai useampi huone, jossa on porsaanreikiä, joiden avulla puolustajat voivat ampua kiväärillä tai käsiaseella eri suuntiin.
K: Mikä on lohkokämpän tarkoitus?
V: Lohkotalon tarkoituksena on toimia puolustuksellisena tukikohtana kaikkia vihollisia vastaan, joilla ei ole piirityslaitteita tai nykyaikana tykistöä.
K: Miten blockhouse eroaa linnoituksesta tai linnakkeesta?
V: Blockhouse on linnoitus, jonka tarkoituksena on vastustaa vihollisia, joilla ei ole piirityskalustoa tai tykistöä. Toisaalta linnoitus tai reduuvti rakennetaan vastustamaan voimakkaampia aseita.
K: Mikä on pommilaatikko?
V: Pommilaatikko on pieni maanalainen bunkkeri, joka voi toimia nykyajan linnakkeena.
K: Voiko lohkomaja olla osa suurempaa linnoitusta?
V: Kyllä, blockhouse voi viitata myös suurempaan linnoitukseen, tavallisesti patteriin tai linnoitustorniin, kuuluvaan huoneeseen.
K: Mistä termi "blockhouse" on peräisin?
V: Termin "blockhouse" alkuperä on epävarma, mutta se saattaa liittyä keskihollantilaiseen blokhusiin ja 1700-luvun ranskalaiseen blocusiin (blockade).
Kysymys: Millä aseilla vihollisjoukot voivat kukistaa blockhouse- tai redoubt-aseman?
V: Vihollisen joukot, joilla on piirityskalustoa tai tykistöä, voivat voittaa blokki- tai linnakkeen.
Etsiä