Pistooli – käsiaseen määritelmä: lippaat, puoliautomaatti ja historia

Pistooli – selkeä opas käsiaseista: lippaat, puoliautomaattitekniikka, revolverivertailu ja pistoolin historia. Käytännön selitykset ja termien alkuperä.

Pistooli on käsiase. Sanaa voidaan käyttää laajasti tarkoittamaan mitä tahansa käsiasetta tai suppeasti tarkoittamaan vain lippaallinen pistooli, erotuksena revolverista.

Lippupistoolissa patruunat ovat lippaassa, joka on metalli- tai muovilaatikko. Lipas on yleensä pistoolin kahvan sisällä. Kun pistoolilla ammutaan, tyhjä patruuna ponnahtaa ulos, ja seuraava patruuna tulee paikalleen. Lipas on jousikuormitteinen, joten se työntää seuraavan patruunan paikalleen, kun tyhjä patruuna heitetään ulos. Tästä syystä pistooleja kutsutaan joskus "puoliautomaateiksi". Kun patruunat loppuvat lippaasta, se voidaan ladata uudelleen asettamalla siihen lisää patruunoita.

Termiä on pitkään käytetty eri tavoin. Esimerkiksi Amerikan vanhassa lännessä käytettiin revolvereita, mutta niitä kutsuttiin silloin (ja jotkut kutsuvat niitä vielä nykyäänkin) pistooleiksi. Sana "pistooli" tuli englannin kieleen ennen vuotta 1600 ranskankielestä. Tuolloin sillä tarkoitettiin yleensä kertalaukeavaa käsiasetta.

Perustoiminta ja osat

Pistooleissa on muutama keskeinen osa, jotka toistuvat useissa malleissa:

• Piippu – ohjaa luodin lentorataa ja vaikuttaa tarkkuuteen.
• Liipaisin ja laukaisimekanismi – vapauttavat lukon ja saavat piipun/iskurin toimimaan.
• Lipastila tai irtolipas – varastoi patruunat; voi olla irrotettava laatikkolipas tai kiinteä lippaallinen mekanismi.
• Kaliiperi ja patruuna – ilmaistaan esimerkiksi 9 mm, .45 ACP tai .22 LR; kaliiperi vaikuttaa tehoon ja rekyyliin.
• Liukukokonaisuus (slide) – monissa puoliautomaateissa liipataan takana oleva liukukappale, joka poistaa hylsyt ja lataa seuraavan patruunan.

Puoliautomaatti vs. revolveri ja muut toimintaperiaatteet

Puoliautomaattinen pistooli lataa ja lataa seuraavan patruunan joka laukauksen jälkeen käyttämällä laukaisusta syntyvää energiaa. Toimintaperiaatteita ovat esimerkiksi:

• Blowback – yksinkertaisempi malli, jossa liike perustuu piipun takana syntyvään paineeseen ja liukukappaleen massaan.
• Lukkiutuva piippu (tilting/locking breech) – yleinen tehokkaammissa kaliipereissa; piippu ja liuku lukkiutuvat lyhyeksi ajaksi ennen avautumista.
• Revolveri – kiekkomainen sylinteri, jossa patruunat ovat erillisissä lokerossaan; sylinteri pyörii laukauksen jälkeen seuraavan patruunan kohdalle. Revolverit ovat mekaanisesti erilaisia ja usein luotettavia, mutta niissä on tavallisesti pienempi panoskapasiteetti verrattuna lippaallisiin pistooleihin.

Tyypit

• Yhden toiminnon (single-action) – liipaisimen vetäminen vain laukaisee valmiiksi jännitetyn vasaran/iskurin.
• Kahden toiminnon (double-action) – liipaisin voi sekä jännittää että vapauttaa vasaran; joissain malleissa tätä voi käyttää myös yksitoimisesti.
• Striker-fired – iskuri on patentoitu mekanismi ilman näkyvää vasaraa; nykyaikaisia viranomais- ja itsepuolustuspistooleita on paljon tällä tavalla toimivia.
• Derringerit ja kompaktit mallit – hyvin pieniä pistoolityyppejä itsepuolustukseen.
• Konepistoolit / konekivääri-pistoolit – tietyissä malleissa on valinta yhden laukauksen ja sarjatulen välillä (harvinaisempia siviilikäytössä).

Historia lyhyesti

Pistoolin historia alkaa varhaisista palokatku- ja matchlock-aseista, kehittyen flintlock- ja percussion-tekniikoiden kautta nykyaikaisiin patentoituihin puoliautomaattisiin malleihin. Merkittäviä kehitysaskelia olivat:

• Patruunan kehitys, joka yhdisti hylsyn, ruudin ja luodin samaan yksikköön.
• Toistopalautuvat ja puoliautomaattiset mekanismit 1800–1900-luvuilla (esim. Mauser C96, Borchardt, ja John Browningin suunnittelut kuten .45 M1911).
• Sotien ja lainvalvonnan tarpeet vauhdittivat standardien ja massatuotannon kehittymistä; 1900-luvun loppuun mennessä 9 mm Parabellumista tuli maailmanlaajuisesti suosittu viranomaiskaliiperi.

Käyttötarkoitukset ja turvallisuus

Pistooleja käytetään muun muassa puolustukseen, lainvalvontaan, sotilasoperaatioihin, urheiluammuntaan ja metsästykseen pienriistaan. Tärkeimmät turvallisuusperiaatteet ovat selkeät ja yksinkertaiset:

• Pidä sormi poissa liipaisimelta, kunnes tähtäät kohteeseen.
• Kohdista ase vain sellaiseen suuntaan, johon laukaus on turvallista antaa.
• Tarkista aina, onko ase ladattu – poista lipas ja tarkasta piippu silmämääräisesti/peukalolla.
• Säilytä ase turvallisesti ja erillään patruunoista, paikassa johon lapsilla ei ole pääsyä ja lain mukaisesti lukittuna.

Huolto

Säännöllinen puhdistus ja huolto pidentävät aseen käyttöikää ja parantavat luotettavuutta. Perushuolto sisältää piipun puhdistuksen, liukukiskojen ja lukkojen kevyeen voiteluun sekä lipasjousen ja -kotelon tarkastuksen. Noudata aina valmistajan ohjeita ja käytä sopivia välineitä ja puhdistusaineita.

Yhteenveto: Sana "pistooli" kattaa laajan joukon käsiasetyyppejä. Yleiskielessä sitä käytetään joskus laajasti mihin tahansa käsiaseeseen, mutta teknisesti se viittaa usein lippaalliseen käsiasetyyppiin, joka eroaa revolverista ja muista järjestelmistä. Toiminta, koko, kaliiperi ja käyttötarkoitus vaihtelevat suuresti, joten oikean aseen valinta ja turvallinen käsittely edellyttävät tietoa ja koulutusta.

Aseiden turvallisuus

Yksi tärkeimmistä aseturvallisuuden säännöistä on pitää aseet poissa lasten käsistä. Aseet on lukittava ja pidettävä poissa lasten ja muiden sellaisten henkilöiden ulottuvilta, jotka eivät ymmärrä niiden tappavuutta. Pistooleja, kuten kaikkia aseita, on aina käsiteltävä varovasti. Pidä ase aina suunnattuna turvalliseen suuntaan. Ampujan tulisi pitää sormet erossa liipaisimesta siihen asti, kunnes hän aikoo ampua. Kunnioita aseita aina välineenä, joka voi aiheuttaa vahinkoa, jos sitä käytetään väärin. Oleta aina, että ase on ladattu, kunnes olet varma, ettei se ole.

Luoti ei ole aseen ainoa osa, joka voi aiheuttaa vammoja. Kuulosuojaimet suojaavat ampujan ja lähellä olevien henkilöiden tärykalvoja. Ne voivat olla edullisia vaahtomuovisia korvatulppia tai kalliimpia kuulonsuojaimia, joissa on melunvaimennusluokitus eli NRR. Mitä suurempi NRR-luku on, sitä parempi. Silmäsuojaimia on käytettävä aina ammuttaessa tai muita ampujia tarkkailtaessa. Niiden iskunkestävät linssit suojaavat luodin sirpaleilta, hajanaisilta ruudinpalasilta ja muilta roskilta.

Kuulonsuojaimet. Tässä parissa on myös mikrofoni normaalien äänien kuulemista varten.

Pistoolien hyvät ja huonot puolet

Pistoolien etuna revolvereihin verrattuna on se, että ne voidaan ladata jonkin verran nopeammin uudelleen lippaista, joissa on enemmän luoteja kuin revolverin viidessä tai kuudessa kierroksessa. Tämän vuoksi useimmat poliisi- ja sotilasorganisaatiot käyttävät pistooleja. Lisäksi pistoolit ovat usein ohuempia, ja niitä voi käyttää piilossa paremmin kuin revolvereita. Pistooleja pidetään yleisesti revolvereja turvallisempina. Revolveri voi ampua vahingossa, jos se pudotetaan. Pistooli laukeaa harvoin, jos se pudotetaan. Pistooleissa on yleisesti käytössä vipu, jota kutsutaan varmistimeksi. Varmistin estää pistoolin laukeamisen, vaikka liipaisimesta vedettäisiinkin. Jos haluat ampua pistoolilla, irrota ensin varmistin (käännä se pois päältä).

Pistooleilla on muutamia haittoja revolvereihin verrattuna. Ne ovat monimutkaisempia ja niissä on enemmän liikkuvia osia. Pistoolissa saatetaan käyttää raskaampia jousia, joiden käyttö voi olla vaikeaa nuoremmille ja iäkkäämmille ampujille.

Nykyaikaiset pistoolit ampuvat yleensä vain yhden laukauksen aina kun liipaisinta painetaan. Joillakin erikoispistooleilla, joita kutsutaan konepistooleiksi, voidaan ampua useampi kuin yksi laukaus kerrallaan. Kuuluisia pistoolit ovat Colt M1911 ja Beretta 92.

Pistoolit eivät olleet 1800-luvulla usein käytössä Yhdysvaltojen länsiosissa. He käyttivät revolvereita. Ensimmäinen menestyksekäs pistooli, jota silloin käytettiin, oli Borchardt C-93. Se suunniteltiin vuonna 1893, ja se tuli saataville vuonna 1894.

Heckler & Koch USP -puolisautomaattipistooli.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on pistooli?

K: Mitä eroa on lippaanipistoolilla ja revolverilla?

K: Miksi pistooleja kutsutaan joskus puoliautomaateiksi?

K: Miten lippaallinen pistooli ladataan uudelleen?

K: Milloin termiä "pistooli" käytettiin ensimmäisen kerran?

K: Mistä sana "pistooli" on peräisin?

K: Käytettiinkö termiä "pistooli" viittaamaan revolvereihin Amerikan vanhassa lännessä?

Hae kirjaimella