Kivääri – määritelmä, toiminta, rakenne ja käyttötarkoitukset
Määritelmä
Kivääri on ase, jossa on olkapäätä vasten tukeva varsi ja piippu, jossa on kierreurat. Näitä uria kutsutaan riflingiksi, ja ne saavat luodit pyörimään, kun ne lentävät ilmassa. Pyöriminen parantaa luodin vakautta ja tarkkuutta.
Toimintaperiaate
Kiväärin toiminta perustuu patruunan ruudin palamiseen, joka tuottaa kaasuja ja työntövoimaa. Tämä voima työntää luodin piipusta ulos ja siirtää samalla panoskammiota tai lukkoa eteenpäin, riippuen kiväärin toimintatyypistä. Kiväärit voivat olla esimerkiksi:
- lukko-/bolt-action (käsitoiminen lukko, yleinen metsästyksessä ja tarkkuusammunnassa),
- puoliautomaattinen (laukaus vapauttaa lukon, joka syöttää seuraavan patruunan automaattisesti),
- täysautomaattinen (jatkuva ammunta niin kauan kuin liipaisinta pidetään pohjassa; sotilasaseissa tavallisempi),
- pump-action ja lever-action (mekaanisia syöttöjärjestelmiä, jotka vaativat käyttäjän liikettä ampumien välillä).
Rakenne
Kiväärin tyypilliset osat ovat perä (varsi), piippu, lukko (bolt), lukkopesä, lipas tai patruunapesä sekä liipaisinryhmä. Lisäksi moni kivääri on varustettu erilaisilla tähtäimillä, kuten avo- tai rautatähtäimillä sekä optisilla kiikareilla ja tähtäinjaloilla. Piipun pituus, kierreurien (rifling) kierretiheys ja muoto vaikuttavat ammuksen stabiloitumiseen ja tarkkuuteen. Kiväärit on suunniteltu ampumaan monia erikokoisia luoteja, joissa käytetään eri ruutimääriä, ja erilaiset piipun ja lukkomekanismin ratkaisut palvelevat eri käyttötarkoituksia.
Käyttötarkoitukset
Nykyaikaisia kivääreitä valmistetaan moniin eri tarkoituksiin. Yleisimmät käyttötarkoitukset ovat:
- Metsästys – monet kiväärit on tehty eläinten metsästykseen, ja ne on optimoitu tietylle kaliiperille ja luodille riittävän tehon ja riistan eettisen käsittelyn takaamiseksi.
- Puolustus ja sota – jotkut on tehty sotilaita varten sodassa käytettäviksi; näissä painotetaan luotettavuutta, kantamaa ja tulinopeutta.
- Poliisi- ja turvallisuuskäyttö – poliiseja varten suunniteltuja versioita käytetään myös valvonta- ja taktiikkatehtävissä.
- Tarkkuusammunta ja urheilu – jotkin kiväärit on tehty kilpailu- ja tarkkuusammuntaa varten, joissa vaaditaan erittäin korkeaa osumatarkkuutta ja vakautta.
- Vapaa-ajan ja harrastusammunta – koulutus, ampumarata- ja harrastuskäyttö.
Kaliberit, tarkkuus ja kantama
Kiväärien ammusten koko eli kaliber vaihtelee pienistä .17–.22 -tyyppisistä luodeista aina suurikaliiperisiin patruunoihin asti. Valinta riippuu käyttötarkoituksesta: metsästykseen valitaan riittävä pysäytysenergia ja läpäisykyky, tarkkuusammunnassa painotetaan konsistenttiutta ja osumatarkkuutta. Kiväärit on yleensä tehty siten, että niillä voidaan osua kohteisiin pitkiltä etäisyyksiltä, ja optiset tähtäimet sekä laadukas piippu ovat keskeisiä tekijöitä pitkän kantaman tarkkuudessa.
Turvallisuus ja lainsäädäntö
Kiväärin käyttö vaatii aina vastuullisuutta ja turvallisuusohjeiden noudattamista. Tärkeimpiä periaatteita ovat liipasimen käsittely, suuntaaminen vain turvalliseen suuntaan, varmistaminen ennen käsiin koskemista ja asianmukainen säilytys. Suomessa ja useimmissa maissa kiväärien hankinta, omistaminen ja käyttö ovat säänneltyjä; vaaditaan lupia, rekisteröintiä ja esimerkiksi ampuma-aseturvallisuuskoulutusta. Paikallista lainsäädäntöä tulee noudattaa aina.
Yhteenveto
Kivääri on monipuolinen ja tarkkuutta tarjoava ase, jonka suunnittelu, rakenne ja toimintatapa on mukautettu eri käyttötarkoituksiin. Piipun kierreurat eli rifling antavat luodille pyörimisvakautuksen, ja erilaisten toimintamekanismien sekä patruunoiden avulla kiväärit soveltuvat metsästyksestä sotilaskäyttöön ja urheiluammuntaan. Turvallisuus ja lainsäädännön noudattaminen ovat aina ensisijaisia.


Moderni metsästyskivääri
Tyypit
Kiväärit voivat toimia eri tavoin. Joissakin kivääreissä on niin sanottu salpalaukaisu. Pienellä kahvalla liikutetaan kiväärin osaa, jota kutsutaan "pultiksi". Liikkumalla salpaa taaksepäin ja sitten eteenpäin ampuja voi laittaa luodin patruunapesään ampumista varten. Samalla se myös poistaa kaikki aiemmin ammuttujen patruunoiden kammiossa vielä olevat ammukset. Yllä olevassa kuvassa oleva kivääri on pulttilukkokivääri. Jotkin kiväärit ovat puoliautomaattisia, joissa luoti ladataan (automaattisesti) ja laukaistaan aina kun liipaisinta painetaan. Jotkut ovat täysautomaattikiväärejä, jotka toimivat kuten puoliautomaattikiväärit, mutta joissa ampuja voi ampua useamman kuin yhden luodin kerrallaan pitämällä liipaisinta painettuna. Automaattikivääri lakkaa ampumasta, kun liipaisin vapautetaan tai ammukset loppuvat.


Kaavio pulttipistoolin toiminnasta (lataamassa luotia).
Aiheeseen liittyvät sivut
- Rynnäkkökivääri
- Taistelukivääri
- CornerShot
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kivääri?
A: Kivääri on asetyyppi, jossa on olkapäätä vasten tukeva varsi ja piippu, jossa on rihlattu piippu, joka saa luodit pyörimään, kun ne lentävät ilmassa.
K: Mikä on rifling?
V: Rifling on kiväärin piipun sisällä olevat kierreurat, jotka saavat luodit pyörimään, kun ne lentävät ilmassa.
K: Mitä kiväärit on tehty ampumaan?
V: Kiväärit on tehty ampumaan monia erikokoisia luoteja, joissa käytetään eri ruutimääriä.
K: Mikä on kiväärin kantama?
V: Kiväärit on yleensä tehty siten, että niillä voidaan osua kohteisiin pitkiltä etäisyyksiltä.
K: Mitä kiväärien nykyaikaisia käyttötarkoituksia on?
V: Kiväärien nykyaikaisia käyttötarkoituksia ovat muun muassa metsästys, sotilaskäyttö, poliisikäyttö ja tarkkuusammunta.
K: Millaisia eläimiä metsästetään kiväärillä?
V: Kivääreillä metsästetään monenlaisia eläimiä.
K: Kuka käyttää kivääreitä sodassa?
V: Sotilaat käyttävät kivääreitä sodassa.