Verisovitus mormonikirkossa: opetus, historia ja vaikutukset
Syväluotaava artikkeli verisovituksesta mormonikirkossa: opetus, historiallinen tausta, Mountain Meadows -verilöyly ja sen yhteiskunnalliset vaikutukset. Lue analyysi.
Verisovitus (engl. "blood atonement") oli 1800-luvulla esiin noussut ja joissain piireissä opetettu ajatus mormonikirkon yhteydessä. Alkujaan sen ilmaisu ja käyttö liittyivät varhaisiin kirkon johtajiin ja Utahin siirtovaiheen yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Mormonikirkon historian tutkijat mainitsevat usein, että Brigham Young saarnasi aiheesta 1850-luvulla, vaikka jotkut lähteet viittaavat siihen, että myös Joseph Smith oli käsitellyt samankaltaisia ajatuksia aiemmin.
Mitä verisovitus tarkoittaa?
Verisovituksella viitattiin opilliseen väitteeseen, jonka mukaan tietyt rikokset tai synnit olisivat niin vakavia, että ne eivät ainoastaan vaadi hengellistä katumusta, vaan niiden "sovittaminen" edellyttäisi myös rikoksentekijän veren vuodatusta. Toisin sanoen ajateltiin, että Kristuksen sovitus ei joissain tapauksissa yksin riitä, vaan ihmisen oma veri pitäisi vuodattaa osana rangaistusta. Tämä on hyvin poikkeava näkemys verrattuna yleisempään kristilliseen opetukseen, jonka mukaan Kristuksen sovitus kattaa kaikki synnit, kun ihminen katuu.
Historia ja käytännön vaikutukset
19. vuosisadan Utahin siirtovaiheessa tällaiset saarnat ja puheet saattoivat saada laajaa vaikutusvaltaa paikallisessa yhteisössä. On dokumentoitu, että verisovitusta käsitteleviä puheita pidettiin julkisesti ja ne vaikuttivat osittain myös asenteisiin rangaistuksia kohtaan. Tämän seurauksena Utahin oikeudellisessa käytännössä ja paikallisessa mielialassa näkyi kovempia näkemyksiä rikosten rankaisemisesta. Esimerkiksi Utahissa historiassa käytettiin eri aikoina teloitusmenetelminä myös ampumiskuntaa; tähän liittyvä paikallinen järjestely mainitaan joskus linkitettynä käsitteeseen ampumaradat. Menetelmien käytöstä ja laillisuudesta on myöhemmin käyty keskustelua ja käytännöt ovat muuttuneet.
Vakavana ja monimutkaisena esimerkkinä verisovituksen ympärillä velloneesta väkivaltaisesta ilmapiiristä on Mountain Meadows -verilöyly (1857), jossa paikalliset milisiaryhmät ja alkuperäiskansojen jäsenet surmasivat emigranttikaravaanin. Historiankirjoitus ja tutkijat eivät yksiselitteisesti ettäkirjoita verisovituksen syyksi tätä verilöylyä, mutta jotkut tutkijat ja lähteet pitävät verisovitusta edistänyttä retoriikkaa yhtenä tekijänä, joka lisäsi väkivaltaan johtaneita jännitteitä.
Opetus ja muuttuminen
Alkuvaiheessa monet mormoniyhteisössä hyväksyivät tai olivat altistuneita verisovitusta koskeville puheille ja opituksille. Kuitenkin ajan myötä sekä kirkon julkinen opetus että käytännön toiminta muuttuvat: nykyinen päävirallinen kirkko ei opeta verisovitusta eikä kannusta väkivaltaan. Modernissa mormonilaisuuden opetuksessa korostetaan Kristuksen yleisluontoista sovitusta ja anteeksiantoa, ja aikaisempia lausuntoja verisovituksesta on nykypäivänä tulkittu historiallisina ilmentyminä, jotka liittyivät tiettyyn aikaan, kontekstiin ja yksittäisten johtajien retoriikkaan.
Nykytilanne ja perinnöllisyys
Tänään verisovitus ei ole osa pääkirkon virallista oppia, eikä sitä harjoiteta. Kuten mainittu, opetus on jäänyt historialliseksi ilmiöksi, ja monet tutkijat sekä kirkon nykyjohto pitävät sitä väärinymmärrettynä tai aikakaudelleen leimallisena. Toisaalta jotkin uskonnolliset fundamentalistiset ryhmät, jotka ovat eronneet pääkirkosta ja pitävät kiinni vanhemmista opetuksista, saattavat edelleen pitää verisovituksen kaltaisia ajatuksia osana oppiaan — nämä ryhmät ovat kuitenkin marginaalisia verrattuna nykyiseen Church of Jesus Christ of Latter-day Saintsin jäsenistöön.
Verisovituksen historia on herkkä ja kiistanalainen aihe. Sen tutkiminen auttaa ymmärtämään, miten uskonnollinen retoriikka, paikallinen laki ja yhteisön paineet voivat yhdessä vaikuttaa siihen, miten oppeja tulkitaan ja miten ne näkyvät käytännössä. Nykyinen keskustelu korostaa historiallista kontekstia, nykypäivän kirkollista opetusta ja vastuullisen, väkivaltaa kieltelevän tulkinnan merkitystä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on verisovitus?
V: Veren sovitus on mormonikirkossa aikoinaan vallalla ollut opetus, jonka mukaan murhan tehneen ainoa tapa sovittaa syntinsä on tulla tapetuksi.
K: Kuka saarnasi verisovituksesta ensimmäisenä?
V: Brigham Young saarnasi veren sovituksesta ensimmäisen kerran 1850-luvulla, mutta on mahdollista, että Joseph Smith oli ajatellut ajatusta jo ennen häntä.
K: Mikä on veri verta vastaan -rangaistus?
V: Veri verta vastaan -rangaistus on toinen nimi veren sovitukselle, ja sitä käytetään murhaan syyllistyneiden ihmisten rankaisemiseen.
K: Käytettiinkö veren sovitusta vain väkivaltaisiin rikoksiin?
V: Ei, veren sovitusta käytettiin myös väkivallattomiin rikoksiin, kuten kirkosta eroamiseen tai kirkon kieltämiseen tai eri rotuun kuuluvan henkilön kanssa avioitumiseen.
K: Mikä vaikutus verisynnin sovituksen ajatuksella oli Utahissa?
V: Ajatus veren sovituksesta johti siihen, että Utahissa käytettiin monta vuotta teloitusryhmiä.
K: Mikä on Mountain Meadowsin verilöyly?
V: Mountain Meadowsin verilöyly oli tapahtuma, jossa mormonit tappoivat joitakin Arkansasista tulleita siirtolaisia. Verilöylyyn uskotaan vaikuttaneen veren sovituksen ajatus.
K: Uskooko suurin osa mormoneista yhä veren sovitukseen?
V: Ei, vain jotkut fundamentalistimormonit uskovat yhä nykyään veren sovitukseen.
Etsiä