Julia Grant – Ulysses S. Grantin vaimo, Yhdysvaltain ensimmäinen nainen
Tutustu Julia Grantiin — Ulysses S. Grantin vaimoon ja 1800-luvun vaikutusvaltaiseen ensimmäiseen naiseen: elämä, rooli Valkoisessa talossa ja perintö.
Julia Boggs Dent Grant (26. tammikuuta 1826 - 14. joulukuuta 1902) oli Yhdysvaltain 18. presidentin Ulysses S. Grantin vaimo ja Yhdysvaltain ensimmäinen nainen vuosina 1869-1877.
Varhaiselämä
Julia Dent syntyi 26. tammikuuta 1826 St. Louisissa, Missourissa. Hän kasvoi maatilaperheessä White Havenissa, joka sijaitsi Missourin maaseudulla. Dentin perhe kuului alueen maanomistajiin ja heidän tilallaan oli myös orjia ennen sisällissotaa; tämä tausta vaikutti myöhemmin julkiseen kuvaan, kun Julia toimi ensimmäisenä naisena unionilaisen puolisonsa rinnalla.
Avioliitto ja perhe
Julia meni naimisiin Ulysses S. Grantin kanssa 22. elokuuta 1848. He muodostivat läheisen ja pitkäikäisen liiton: Julialla ja Ulyssesilla oli neljä lasta, joista tunnetuimmat ovat Frederick Dent Grant (s. 1850), Ulysses S. "Buck" Grant Jr. (s. 1852), Ellen "Nellie" Grant (s. 1855) ja Jesse Root Grant (s. 1858). Julia toimi perheen kodin pitäjänä ja tuki miehensä sotilas- ja poliittista uraa muun muassa hoitamalla kotia ja järjestämällä vierailuja ja vastaanottoja.
Ensimmäisenä naisena
Kautensa aikana ensimmäisenä naisena (1869–1877) Julia oli tunnettu vieraanvaraisuudestaan ja kodin hoitamiseen suuntautuneesta tyylistään. Hän ei ollut innokas suurten julkisten seremonioiden järjestäjä, vaan suosikin intiimejä illallisia ja ystävällisiä vastaanottoja. Valkoisen talon sisustusta ja vieraslistoja hoitaessaan hän pyrki tukemaan miehensä virkaa samalla säilyttäen oman yksityisyytensä.
Julia oli syntyjään eteläinen ja hänen perhetaustansa aiheutti ajoittain kritiikkiä, mutta hänen ja Ulyssesin liitto symboloi myös etelän ja pohjoisen yhteyksiä sodan jälkeisessä jaossa. Hän pysyi lojaalina miehelleen sekä yksityiselämän että julkisten velvollisuuksien näkökulmasta.
Matkat, vastoinkäymiset ja viimeiset vuodet
Virallisen uransa jälkeen Julia seurasi miestään laajalle maailmankierrokselle vuosina 1877–1879, jolloin he tapasivat monia valtionpäämiehiä ja vierailivat Euroopassa sekä Aasiassa. Tämän jälkeen perhe kohtasi taloudellisia vaikeuksia 1880-luvulla, kun Ulyssesin liiketoimet menestyksessä epäonnistuivat ja perheen varallisuus hupeni. Mies aloitti muistelmien kirjoittamisen hankkiakseen taloudellista turvaa; hänen teoksensa Personal Memoirs of Ulysses S. Grant julkaistiin juuri ennen hänen kuolemaansa ja toi taloudellista helpotusta jäljelle jääneelle perheelle.
Ulysses S. Grant kuoli heinäkuussa 1885. Julia eli leskenä lähes kaksikymmentä vuotta ja piti yllä perheen muistoa sekä valvoi perheen yksityisasioita. Hän asui eri paikoissa, muun muassa New Yorkissa, ja piti yhteyttä laajaan tuttavapiiriinsä ja viranomaisiin.
Kuolema ja perintö
Julia Grant kuoli 14. joulukuuta 1902. Hänet on haudattu miehensä Ulysses S. Grantin viereen General Grant National Memorialiin (tunnetaan myös nimellä Grantin hauta) New Yorkissa. Julia Grantin elämä kuvastaa 1800-luvun lopun suuria murroksia Yhdysvalloissa: hänen taustansa, roolinsa aviovaimona, ensimmäisenä naisena ja leskenä kytkeytyvät sotaan, poliittiseen johtajuuteen, kansainväliseen matkailuun ja taloudellisiin raadollisuuksiin.
Merkitys ja muisto
Julia Grant nähdään usein voimakkaana mutta yksityisyyttään vaalivana puolisona, joka tuki miehensä uraa ja hoiti perheen arkielämää vaativina aikoina. Hänen elämänvaiheensa tarjoavat näkökulman paitsi Valkoisen talon arkeen myös siihen, miten yksityiselämän valinnat ja historialliset tapahtumat limittyvät toisiinsa. Nykyään tutkijat tarkastelevat hänen elämäänsä myös perhetaustan ja orjuuden historian valossa sekä hänen rooliaan onnistuneen presidenttiuran taustavaikuttajana.
Varhainen elämä
Hän syntyi White Havenin plantaasilla St. Louisin länsipuolella Missourissa. Hän oli orjia omistaneen plantaasinomistajan ja kauppiaan eversti Frederick Dentin ja Ellen Wrenshall-Dentin tytär.
Kihlaus Grantille
Koulunkäynnin jälkeen hän ja Ulysses S. Grant kihlautuivat vuonna 1844. Tuolloin Ulysses S. Grant oli luutnantti Yhdysvaltain armeijassa. Samaan aikaan alkoi Meksikon sota. Odysseus lähti sotaan. Hän palasi sodasta monen vuoden kuluttua. He menivät naimisiin vuonna 1848.
Lapset
Grantsilla oli kolme poikaa ja tytär:
- Frederick Dent Grant (1850-1912)
- Ulysses Simpson Grant, Jr. tunnetaan nimellä "Buck" (1852-1929).
- Ellen Wrenshall Grant, tunnettu nimellä "Nellie" (1855-1922).
- Jesse Root Grant (1858-1934)
First Lady
Hän astui Valkoiseen taloon vuonna 1869 ja aloitti elämänsä "onnellisimman kauden", kuten hän itse sanoi. Hänellä oli liittolaisinaan kabinettien vaimoja, ja hän viihdytti laajasti ja ylenpalttisesti. Grant-vuosien sosiaalinen kohokohta oli heidän tyttärensä häät Valkoisessa talossa vuonna 1874. Aikalaiset panivat merkille hänen hienot vaatteensa, korunsa, silkkinsä ja pitsinsä. Neljä vuotta kestäneen sodan, salamurhan ja syytteeseenpano-oikeudenkäynnin jälkeen Washington oli valmis kevytmielisyyteen, ja Julia suostui siihen. Hän tarjosi kattavan valikoiman tapahtumia ja hänestä tuli suosittu emäntä. Hän suunnitteli ylellisiä valtiollisia illallisia, joilla vieraat nauttivat kalliita viinejä ja liköörejä.
Presidentin rouvana hänelle ehdotettiin leikkausta, jotta hänen ristisilmäisyytensä korjattaisiin, mutta presidentti Grant sanoi pitävänsä hänestä tällaisena.
Puheenjohtajakauden jälkeen
Lähdettyään Valkoisesta talosta vuonna 1877 Grantit tekivät maailmanympärimatkan. Julia muisteli ylpeänä yksityiskohtia vieraanvaraisuudesta ja heidän saamistaan upeista lahjoista. Matkan kohokohta oli yöpyminen ja illallinen, jonka kuningatar Victoria järjesti heille Windsorin linnassa Englannissa. He nauttivat myös Kaukoidän kiertomatkasta, ja Japanin keisari ja keisarinna ottivat heidät sydämellisesti vastaan Tokion keisarillisessa palatsissa.
Vuonna 1884 Grant kärsi jälleen kerran liiketoimintansa epäonnistumisesta, ja he menettivät kaiken omaisuutensa.
Hänestä tuli ensimmäinen First Lady, joka kirjoitti muistelmat, vaikka hän ei löytänyt kustantajaa, ja hän oli kuollut lähes 75 vuotta ennen kuin "The Personal Memoirs of Julia Dent Grant (Mrs. Ulysses S. Grant)" lopulta julkaistiin vuonna 1975.
Hän oli osallistunut vuonna 1897 New Yorkissa Hudson-joen rannalla sijaitsevan Grantin monumentaalisen haudan vihkimiseen. Hänet haudattiin sarkofagiin miehensä viereen. Hän oli päättänyt oman aikakirjansa heidän yhteisistä vuosistaan tiukkaan julistukseen: "Hänen loistavan maineensa valo ulottuu yhä minuun, lankeaa päälleni ja lämmittää minua".
Etsiä