Kuningatar Victoria | Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar vuosina 1837-1901

Kuningatar Victoria (syntyjään Alexandrina Victoria (24. toukokuuta 1819 - 22. tammikuuta 1901) oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar vuosina 1837-1901. Hän syntyi saksalaiselle prinsessalle ja englantilaiselle prinssille. Hänestä tuli Ison-Britannian Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar 18-vuotiaana hänen setänsä kuningas Vilhelm IV:n kuoltua. Hän peri kruunun, koska hänen isänsä kolme vanhempaa veljeä kuoli jättämättä jälkeensä yhtään laillista lasta.

Häntä opettivat kotiopettajattarensa Louise Lehzen ja pastori George Davys. Hän oppi puhumaan ja lukemaan saksaa ja ranskaa hyvin. Kuningatar Victoria nautti tanssimisesta, piirtämisestä, ratsastamisesta ja laulamisesta. Hän sai lapsena opetusta kuuluisalta oopperalaulajalta Luigi LaBlachelta. Hän piti maalaamisesta ja osasi soittaa pianoa. Hän piti säännöllisesti päiväkirjaa koko elämänsä ajan.

Victoria avioitui ensimmäisen serkkunsa, prinssi Albertin kanssa vuonna 1840. Hän tuki Britannian tiedettä, kauppaa ja taidetta. Victoria ja Albert saivat yhdeksän lasta. He uskoivat, että hyvä perhe-elämä ja kristinusko olivat hyvin tärkeitä. Yleensä englantilaiset seurasivat heidän esimerkkiään.

Kristallipalatsin maailmannäyttely avattiin vuonna 1851. Se tapahtui osittain Albertin kovan työn ansiosta. Näyttely osoitti brittien menestyksen viktoriaanisena aikana.

Vuonna 1861 prinssi Albert kuoli, ja Victoria pysytteli poissa julkisesta elämästä.

Seuraavina vuosina Britannian valta kasvoi, ja vuonna 1877 Victoria sai Intian keisarinnan arvonimen. Victoria oli hyvin kiinnostunut Intiasta, mutta hän ei koskaan käynyt Intian niemimaalla. Sen sijaan hänen poikansa matkusti sinne.

Vuonna 1897 Victoria täytti 60 vuotta monarkkina. Tämä ylitti hänen isoisänsä kuningas Yrjö III:n merkkivuoden. Hän oli kuningattarena 63 vuotta, seitsemän kuukautta kauemmin kuin yksikään muu Britannian kuningas tai kuningatar. Häntä kutsuttiin "Euroopan isoäidiksi", koska monista Victorian lapsista tuli muiden maiden kuninkaita, prinssejä ja prinsessoja.

Hänen kuoltuaan aivoverenvuotoon hänen pojastaan Edward VII:stä tuli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas ja Intian keisari 22. tammikuuta 1901 ja 6. toukokuuta 1910 välisenä aikana.

Lapset

Nimi	Syntymä	Kuolema	Huomautukset
Prinsessa Victoria, kuninkaallinen prinsessa	21. marraskuuta 1840	5. elokuuta 1901	Avioitui 1858 Saksan keisarin ja Preussin kuninkaan Friedrich III:n kanssa; sai lapsia.
Kuningas Edward VII	9. marraskuuta 1841	6. toukokuuta 1910	Avioitui 1863 Tanskan prinsessa Alexandran kanssa; sai lapsia.
Prinsessa Alice	25. huhtikuuta 1843	14. joulukuuta 1878	Avioitui 1862 Hessenin ja Reininmaan suurherttuan Ludwig IV:n kanssa; sai lapsia.
Prinssi Alfred, Sachsen-Coburgin ja Gothan herttua ja Edinburghin herttua.	6. elokuuta 1844	31. heinäkuuta 1900	Avioitui 1874 Venäjän suuriruhtinatar Marija Aleksandrovnan kanssa; sai lapsia.
Prinsessa Helena	25. toukokuuta 1846	9. kesäkuuta 1923	Avioitui 1866 Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburgin prinssi Christianin kanssa; sai lapsia.
Prinsessa Louise	18. maaliskuuta 1848	3. joulukuuta 1939	Avioitui 1871 John Douglas Sutherland Campbellin, Argyllin 9. herttuan kanssa; ei lapsia.
Prinssi Arthur, Connaughtin ja Strathearnin herttua	1. toukokuuta 1850	16. tammikuuta 1942	Avioitui 1879 Preussin prinsessa Louise Margaretin kanssa; sai lapsia.
Albanian herttua Leopoldin prinssi	7. huhtikuuta 1853	28. maaliskuuta 1884	Avioitui 1882 Waldeckin ja Pyrmontin prinsessa Helenan kanssa; sai lapsia.
Prinsessa Beatrice	14. huhtikuuta 1857	26. lokakuuta 1944	Avioitui 1885 Battenbergin prinssi Henrikin kanssa; sai lapsia.

Esi-isät

Yhdistyneen kuningaskunnan esi-isien Victoria kolmessa sukupolvessa
Yhdistyneen kuningaskunnan Victoria	Isä: Prinssi Edward Augustus, Kentin ja Strathearnin herttua.	Isänisän isoisä: Yrjö III, Yhdistynyt kuningaskunta	Isänpuoleinen isoisoisoisä: Frederick, Walesin prinssi
			Isänpuoleinen isoäiti: Götan prinsessa Augusta
		Isänpuoleinen isoäiti: Charlotte Mecklenburg-Strelitz	Isänpuoleinen isoisoisoisä: Mecklenburg-Mirowin herttua Kaarle Ludvig Fredrik.
			Isänpuoleinen isoäiti: Magdalena Augusta Anhalt-Zerbstin isoisoäiti: Magdalena Augusta Anhalt-Zerbstin isoisoäiti
	Äiti: Prinsessa Victoria Sachsen-Coburg-Saalfeldin prinsessa	Äidin isoisä: Coburg-Saalfeldin herttua Fransiskus.	Äidin isoisän isoisä: Ernest Frederick, Sachsen-Coburg-Saalfeldin herttua.
			Äidin isoisoäiti: Wolfenbüttelin herttuatar Sophia Antonia Brunswick-Wolfenbüttel
		Äidin isoäiti: Ebersdorfin prinsessa Augusta Reuss	Äidin isoisän isoisä: Ernest Frederick I, Sachsen-Hildburghausenin herttua.
			Äidin isoisoäiti: Erbach-Erbachin Sophia Albertine

Nuori kuningatar Victoria

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli kuningatar Victoria?

V: Kuningatar Victoria (syntyjään Alexandrina Victoria) oli Ison-Britannian ja Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar vuosina 1837-1901. Hän syntyi saksalaiselle prinsessalle ja englantilaiselle prinssille.

K: Kuinka vanha hän oli tullessaan kuningattareksi?

V: Kuningatar Victoriasta tuli Ison-Britannian Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar 18-vuotiaana hänen setänsä kuningas Vilhelm IV:n kuoltua.

K: Mitä hän oppi lapsena?

V: Lapsena kuningatar Victoria sai opetusta kotiopettajaltaan Louise Lehzeniltä ja pastori George Davysilta. Hän oppi puhumaan ja lukemaan hyvin saksaa ja ranskaa. Hän sai myös oppitunteja kuuluisalta oopperalaulaja Luigi LaBlachelta ja nautti tanssimisesta, piirtämisestä, ratsastamisesta ja laulamisesta. Hän osasi soittaa pianoa ja maalasi mielellään.

Kysymys: Kenen kanssa hän meni naimisiin?

V: Vuonna 1840 kuningatar Victoria meni naimisiin ensimmäisen serkkunsa prinssi Albertin kanssa. Hän tuki Britannian tiedettä, kauppaa ja taidetta. He saivat yhdessä yhdeksän lasta, joiden kasvatuksen kannalta hyvä perhe-elämä ja kristinusko olivat erittäin tärkeitä.

Kysymys: Mikä tapahtuma tapahtui osittain Albertin kovan työn ansiosta?

V: Kristallipalatsissa vuonna 1851 avattu Suuri Näyttely oli osittain Albertin kovan työn ansiota, sillä se osoitti brittien menestystä viktoriaanisena aikana.

K: Minkä arvonimen hän sai vuonna 1877?

V: Vuonna 1877 kuningatar Victoria sai arvonimen "Intian keisarinna". Vaikka hän oli hyvin kiinnostunut Intiasta, hän ei koskaan käynyt Intian niemimaalla, vaan hänen poikansa matkusti sinne hänen puolestaan.

K: Kuinka kauan hän hallitsi? V: Kuningatar Viktoria hallitsi 63 vuotta - seitsemän kuukautta kauemmin kuin kukaan muu kuningas tai kuningatar ennen häntä - kunnes kuoli aivoverenvuotoon vuonna 1901, jolloin hänen pojastaan Edward VII:stä tuli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas ja Intian keisari kuolemaansa 6. toukokuuta 1910 asti.