Kuningatar Victoria – Britannian pitkäaikainen kuningatar (1837–1901)

Elävä kuvaus kuningatar Victorian elämästä ja valtakaudesta 1837–1901: perhe, kehitys, teollistuminen ja imperiumi — Britannian vaikutusvaltainen ikoninen hallitsija.

Tekijä: Leandro Alegsa

Kuningatar Victoria (syntyjään Alexandrina Victoria, 24. toukokuuta 1819 – 22. tammikuuta 1901) oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar vuosina 1837–1901. Hän syntyi saksalaiselle prinsessalle ja englantilaiselle prinssille ja peri kruunun 18-vuotiaana setänsä kuningas Vilhelm IV:n kuoltua, koska hänen isänsä kolme vanhempaa veljeä kuolivat ilman laillisia jättämiä. Kruunuastuminen tapahtui kesällä 1837, ja nuori Victoria nousi valtaistuimelle aikana, jolloin Britannia oli voimakkaassa murroksessa teollistumisen ja maailmanvallan laajenemisen myötä.

Varhaiselämä ja kasvatus

Victoriaa opettivat hänen kotiopettajattarensa Louise Lehzen ja pastori George Davys. Hän sai perusteellisen kasvatuksen, oppien puhumaan ja lukemaan saksaa ja ranskaa. Lapsuudessaan Victoria harrasti musiikkia ja taidetta: hän harrasti tanssimista, piirtämistä, ratsastusta ja laulua, ja hän sai jonkin verran opetusta tunnetulta oopperalaulajalta Luigi LaBlachelta. Hän myös soitti pianoa ja piti elämästään lähtien säännöllisesti päiväkirjaa, mikä on arvokas lähde hänen ajastaan.

Avioliitto ja perhe

Victoria avioitui ensimmäisen serkkunsa, prinssi Albertin (Saxon–Coburg-Gothan suvusta) kanssa 10. helmikuuta 1840. Pariskunta sai yhdeksän lasta, ja heidän kodistaan muodostui esikuva perhearvoista: Victoria ja Albert korostivat kristinuskon ja kodin merkitystä. Lasten avioliitot levittivät Victorian sukujuuria ympäri Eurooppaa, minkä vuoksi häntä myöhemmin kutsuttiin usein "Euroopan isoäidiksi". Victoria ja Albert tukevoittivat myös yhteistä kiinnostustaan tieteisiin, taiteisiin ja teolliseen kehitykseen.

Valta-asema, hallinnon aika ja kansallinen vaikutus

Victorian valtakausi kattaa pitkän aikakauden brittiläistä historiaa, joka tunnetaan usein nimellä viktoriaaninen aikakausi. Hän tuki tieteitä, taidetta ja kauppaa ja oli aktiivisesti mukana valtion edustustehtävissä vaikkei hän hallinnut yksin poliittisesti. Erityisen näkyvä osoitus aikakauden saavutuksista oli vuonna 1851 avattu Kristallipalatsin maailmannäyttely, jonka järjestelyissä prinssi Albertilla oli keskeinen rooli. Näyttely esitteli brittien teollista voimaa ja teknologista osaamista sekä viennin ja kaupan kasvua viktoriaanisena aikana (viktoriaanisena aikana).

Mourning and later honours

Vuonna 1861 prinssi Albert kuoli, ja Victoria vetäytyi pitkäksi aikaa julkisesta elämästä ja pukeutui surupukuun. Hänen vetäytymisensä herätti sekä myötätuntoa että kritiikkiä, mutta hänen henkilökohtainen surunsa vaikutti myös monarkian imagoon ja korosti yksityiselämän arvoja kansallisessa keskustelussa.

Britannian valta ulottui entisestään hänen valtakaudellaan. Parlamentin lupaa käyttäen kuningattarelle annettiin intian keisarinnan arvonimi laillisesti vuoden 1876 Royal Titles Actin nojalla, ja tittelin julkinen ilmoitus ja näyttäytyminen tapahtui osaltaan Delhi Durbariin liittyen vuonna 1877. Victoria oli kiinnostunut Intiasta, vaikka hän itse ei koskaan matkustanut Intian niemimaalle; useat hänen sukulaisistaan ja edustajistaan toimivat siellä, ja yksi hänen pojistaan matkusti Intiaan edustustehtäviin.

Pitkä valtakausi ja kuolema

Vuonna 1897 Victoria täytti 60 vuotta kuningattarena, mikä merkitsi hänen merkkivuottaan ja kirkasti hänen asemansa pitkäaikaisena hallitsijana. Hän oli kuningattarena 63 vuotta ja seitsemän kuukautta, pitempään kuin kukaan muu Britannian kuningas tai kuningatar siihen mennessä. Monien Victorian lapsista ja jälkeläisistä tuli muiden maiden kuninkaita, prinsssejä ja prinsessoja, mistä syystä häntä kutsuttiin laajalti "Euroopan isoäidiksi".

Victoria kuoli 22. tammikuuta 1901 Osborne Housessa Isle of Wightilla aivoverenvuotoon. Hänet seuraajaksi tuli poika, joka kruunattiin kuningas Edward VII:ksi. Hänen poikastaan Edward VII:stä tuli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas ja Intian keisari hänen valtaannousunsa jälkeen, ja tämän hallituskausi kesti 22. tammikuuta 1901 – 6. toukokuuta 1910. Victoria haudattiin myöhemmin yhdessä prinssi Albertin kanssa Royal Mausoleum -hautauspaikkaan Frogmoreen.

Perintö

Victorian valtakausi jätti pysyvän jäljen Britannian historiaan: sen aikana teollinen tuotanto, kauppa ja imperiumi kasvoivat merkittävästi, samoin kuin sosiaaliset ja kulttuuriset normit, joita kutsutaan usein viktoriaanisiksi arvoiksi. Kuningatar Victoria vaikutti sekä valtion että yksityiselämän ihanteisiin, ja hänen pitkä valtakautensa antoi vakautta ja symbolisen jatkuvuuden aikaan, jolloin yhteiskunta ja kansainväliset suhteet kehittyivät voimakkaasti. Hänen elämäkertansa, päiväkirjansa ja laaja kirjeenvaihtonsa ovat edelleen tärkeitä lähteitä 1800-luvun tutkimukselle.


 

Lapset

Nimi

Syntymä

Kuolema

Huomautukset

Prinsessa Victoria, kuninkaallinen prinsessa

21. marraskuuta 1840

5. elokuuta 1901

Avioitui 1858 Saksan keisarin ja Preussin kuninkaan Friedrich III:n kanssa; sai lapsia.

Kuningas Edward VII

9. marraskuuta 1841

6. toukokuuta 1910

Avioitui 1863 Tanskan prinsessa Alexandran kanssa; sai lapsia.

Prinsessa Alice

25. huhtikuuta 1843

14. joulukuuta 1878

Avioitui 1862 Hessenin ja Reininmaan suurherttuan Ludwig IV:n kanssa; sai lapsia.

Prinssi Alfred, Sachsen-Coburgin ja Gothan herttua ja Edinburghin herttua.

6. elokuuta 1844

31. heinäkuuta 1900

Avioitui 1874 Venäjän suuriruhtinatar Marija Aleksandrovnan kanssa; sai lapsia.

Prinsessa Helena

25. toukokuuta 1846

9. kesäkuuta 1923

Avioitui 1866 Schleswig-Holstein-Sonderburg-Augustenburgin prinssi Christianin kanssa; sai lapsia.

Prinsessa Louise

18. maaliskuuta 1848

3. joulukuuta 1939

Avioitui 1871 John Douglas Sutherland Campbellin, Argyllin 9. herttuan kanssa; ei lapsia.

Prinssi Arthur, Connaughtin ja Strathearnin herttua

1. toukokuuta 1850

16. tammikuuta 1942

Avioitui 1879 Preussin prinsessa Louise Margaretin kanssa; sai lapsia.

Albanian herttua Leopoldin prinssi

7. huhtikuuta 1853

28. maaliskuuta 1884

Avioitui 1882 Waldeckin ja Pyrmontin prinsessa Helenan kanssa; sai lapsia.

Prinsessa Beatrice

14. huhtikuuta 1857

26. lokakuuta 1944

Avioitui 1885 Battenbergin prinssi Henrikin kanssa; sai lapsia.


 

Esi-isät

Yhdistyneen kuningaskunnan esi-isien Victoria kolmessa sukupolvessa

Yhdistyneen kuningaskunnan Victoria

Isä:
 Prinssi Edward Augustus, Kentin ja Strathearnin herttua.

Isänisän isoisä:
Yrjö III, Yhdistynyt kuningaskunta

Isänpuoleinen isoisoisoisä:
Frederick, Walesin prinssi

 

Isänpuoleinen isoäiti:
Götan prinsessa Augusta

 

Isänpuoleinen isoäiti:
Charlotte Mecklenburg-Strelitz

Isänpuoleinen isoisoisoisä:
 Mecklenburg-Mirowin herttua Kaarle Ludvig Fredrik.

 

Isänpuoleinen isoäiti:
 Magdalena Augusta Anhalt-Zerbstin isoisoäiti: Magdalena Augusta Anhalt-Zerbstin isoisoäiti

 

Äiti:
Prinsessa Victoria Sachsen-Coburg-Saalfeldin prinsessa

Äidin isoisä:
 Coburg-Saalfeldin herttua Fransiskus.

Äidin isoisän isoisä:
 Ernest Frederick, Sachsen-Coburg-Saalfeldin herttua.

 

Äidin isoisoäiti:
 Wolfenbüttelin herttuatar Sophia Antonia Brunswick-Wolfenbüttel

 

Äidin isoäiti:
 Ebersdorfin prinsessa Augusta Reuss

Äidin isoisän isoisä:
Ernest Frederick I, Sachsen-Hildburghausenin herttua.

 

Äidin isoisoäiti:
 Erbach-Erbachin Sophia Albertine

 



 Nuori kuningatar Victoria  Zoom
Nuori kuningatar Victoria  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka oli kuningatar Victoria?


V: Kuningatar Victoria (syntyjään Alexandrina Victoria) oli Ison-Britannian ja Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar vuosina 1837-1901. Hän syntyi saksalaiselle prinsessalle ja englantilaiselle prinssille.

K: Kuinka vanha hän oli tullessaan kuningattareksi?


V: Kuningatar Victoriasta tuli Ison-Britannian Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar 18-vuotiaana hänen setänsä kuningas Vilhelm IV:n kuoltua.

K: Mitä hän oppi lapsena?


V: Lapsena kuningatar Victoria sai opetusta kotiopettajaltaan Louise Lehzeniltä ja pastori George Davysilta. Hän oppi puhumaan ja lukemaan hyvin saksaa ja ranskaa. Hän sai myös oppitunteja kuuluisalta oopperalaulaja Luigi LaBlachelta ja nautti tanssimisesta, piirtämisestä, ratsastamisesta ja laulamisesta. Hän osasi soittaa pianoa ja maalasi mielellään.

Kysymys: Kenen kanssa hän meni naimisiin?


V: Vuonna 1840 kuningatar Victoria meni naimisiin ensimmäisen serkkunsa prinssi Albertin kanssa. Hän tuki Britannian tiedettä, kauppaa ja taidetta. He saivat yhdessä yhdeksän lasta, joiden kasvatuksen kannalta hyvä perhe-elämä ja kristinusko olivat erittäin tärkeitä.

Kysymys: Mikä tapahtuma tapahtui osittain Albertin kovan työn ansiosta?


V: Kristallipalatsissa vuonna 1851 avattu Suuri Näyttely oli osittain Albertin kovan työn ansiota, sillä se osoitti brittien menestystä viktoriaanisena aikana.

K: Minkä arvonimen hän sai vuonna 1877?


V: Vuonna 1877 kuningatar Victoria sai arvonimen "Intian keisarinna". Vaikka hän oli hyvin kiinnostunut Intiasta, hän ei koskaan käynyt Intian niemimaalla, vaan hänen poikansa matkusti sinne hänen puolestaan.

K: Kuinka kauan hän hallitsi? V: Kuningatar Viktoria hallitsi 63 vuotta - seitsemän kuukautta kauemmin kuin kukaan muu kuningas tai kuningatar ennen häntä - kunnes kuoli aivoverenvuotoon vuonna 1901, jolloin hänen pojastaan Edward VII:stä tuli Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas ja Intian keisari kuolemaansa 6. toukokuuta 1910 asti.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3