Lewis Cass – Yhdysvaltain senaattori, ministeri ja presidenttiehdokas 1848

Lewis Cass (9. lokakuuta 1782 – 17. kesäkuuta 1866) oli yhdysvaltalainen sotilas, poliitikko ja valtiomies. Hän edusti Michigania Yhdysvaltain senaatissa, toimi kahden presidentin, Andrew Jacksonin ja James Buchananin, kabinetteissa, ja oli demokraattien presidenttiehdokas vuonna 1848. Cass oli yksi 1800‑luvun puolivälin vaikutusvaltaisimmista demokraateista ja tärkeä kannattaja kansansuvereenisuuden aatetta, jonka mukaan kunkin alueen asukkaiden pitäisi itse päättää, sallitaanko siellä orjuus.

Varhainen elämä ja sotaura

Cass syntyi New Hampshiren osavaltiossa vuonna 1782 ja kouluttautui juristiksi ennen siirtymistään lännemmäs. Hän osallistui Yhdysvaltain armeijan palvelukseen ja oli mukana sodassa vuonna 1812, missä hän toimi sekä sotilaallisissa että diplomaattisissa tehtävissä. Sotilasuransa jälkeen hänestä tuli merkittävä henkilö alueen hallinnossa ja liittovaltion palveluksessa.

Territorion kuvernööri ja intiaanisuhteet

Cass nimitettiin Michiganin territorion kuvernööriksi, ja hän johti aluetta pitkään. Kuvernöörikautensa aikana hän hoiti liittovaltion edustajana suhteita alkuperäiskansojen kanssa ja allekirjoitti useita maansopimuksia, mikä osaltaan edisti läntistä siirtymistä mutta aiheutti myös kiistoja ja kritiikkiä intiaaniheimojen kohtelusta.

Kansallinen ura: kabinetit, lähetystö ja senaatti

Cass palveli Yhdysvaltain sotaministerinä presidentti Andrew Jacksonin hallinnossa ja myöhemmin toimi Yhdysvaltain lähetystön päällikkönä Ranskassa. Hän palasi kotimaan politiikkaan ja valittiin senaattoriksi Michiganiin, jossa hän oli näkyvä ääni demokraattisessa puolueessa. Vuonna 1857 Cass nimitettiin ulkoministeriksi presidentti James Buchananin hallinnossa ja vaikutti kansainvälisiin kysymyksiin ja maan ulkopolitiikkaan ennen eroaan virasta 1860.

Presidentinvaalit 1848 ja poliittinen perintö

Vuoden 1848 presidentinvaaleissa Cass oli demokraattien ehdokas. Hänen kantansa kansansuvereenisuudesta ja pyrkimyksensä kompromisseihin eivät kuitenkaan riittäneet estämään demokraattien jakautumista; vaaleissa voiton vei whigien sotapäällikkö Zachary Taylor. Cassin kannat, erityisesti kysymyksissä, jotka koskivat laajentumista ja orjuutta, olivat keskeisiä 1800‑luvun 1850‑luvun kiistoissa ja vaikuttivat osaltaan Yhdysvaltojen poliittiseen polarisoitumiseen ennen sisällissotaa.

Kiistat ja perintö

Cassin ura on monisyinen: häntä muistetaan pitkäaikaisena julkisena vaikuttajana ja tehokkaana järjestäjänä, mutta myös kiistanalaisista toimista, kuten intiaani­sopimuksista ja hänen tukemastaan kansansuvereenisuudesta, jotka monet katsovat lisänneen orjuuskysymyksen jakautuneisuutta. Hänen mukaansa on nimetty useita paikkoja ja instituutioita, ja hänen poliittinen perintönsä on edelleen tutkijoiden ja historioitsijoiden arvioitavana.

Hae kirjaimella