Japanin maakunnat — historiallinen luettelo ja siirtymä prefektuureihin
Tutustu Japanin maakuntien historialliseen luetteloon ja niiden muuttumiseen prefektuureiksi Meiji-kaudella — rajamuutokset ja hallintojärjestelmä 7. vuosisadalta 1870-luvulle.
Luettelo Japanin maakunnista muuttui ajan myötä. Maakuntien lukumäärä ja rajat muuttuivat 7. vuosisadalta Meiji-kaudelle. 1870-luvulla maakunnat korvattiin prefektuureilla.
Historiallinen tausta
Japanin varhaishistoriassa valtio-organisaatiota vakautettiin 600–700-lukujen vaihteessa, kun niin kutsuttu ritsuryō-järjestelmä (lainsäädännöllinen ja hallinnollinen järjestelmä) vakiintui. Tämän seurauksena maa jaettiin hallinnollisiin yksiköihin, jotka tunnetaan suomeksi usein nimellä maakunnat tai provinssit (kuni). Nämä alueet palvelivat verotuksen, sotilasvelvollisuuden ja paikallishallinnon perustana. Maakuntien rajat ja lukumäärä muuttuivat vuosisatojen aikana olosuhteiden, hallitsijoiden ja taloudellisten tarpeiden mukaan.
Go-shichidō — "viisi maakuntaa ja seitsemän piiriä"
Perinteinen tapa jakaa Japanin maa oli nimellä go-shichidō (五畿七道), eli "viisi maakuntaa ja seitsemän piiriä". Tämä jako ei ollut pelkästään hallinnollinen, vaan myös maantieteellinen ja kulttuurinen verkosto, joka liittyi pääkaupunkiseudun ja sen ympäristön suhteeseen muihin alueisiin.
- Viisi maakuntaa (Kinai) viittasi pääkaupungin lähialueisiin, joissa sijaitsi tärkeimpiä hallinnollisia keskuksia.
- Seitsemän piiriä (dō) olivat laajoja reittialueita tai "piirejä", joihin kuului useita pienempiä maakuntia. Tunnettuja piirejä ovat esimerkiksi Tōkaidō, Tōsandō, San'yōdō, San'indō, Hokurikudō, Nankaidō ja Saikaidō.
Nämä jaot heijastivat tiekulkuja, kaupankäyntiä ja viestintäyhteyksiä sekä auttoivat imperiumin keskushallintoa hallinnoimaan eri alueita.
Siirtymä prefektuureihin
Meiji-restauraation jälkeen 1868 alkaneet modernisaatiotoimet tähtäsivät keskitettyyn, nykyaikaiseen valtiolliseen hallintoon. Keskeinen askel oli niin kutsuttu haihan-chiken (廃藩置県) vuonna 1871: feodaalisten han-alueiden (herrojen hallinnassa olleiden läänien) lakkauttaminen ja niiden korvaaminen valtion nimittämillä prefektuureilla. Tämä mahdollisti verotuksen, lainvalvonnan ja hallinnon yhdenmukaistamisen koko maassa.
Alkuvaiheessa prefektuureita oli hyvin suuri määrä, ja niitä yhdistettiin ja järjesteltiin uudelleen koko 1870–1880-lukujen ajan. Lopulta moderni järjestelmä vakiintui 1800-luvun lopulla nykyiseksi järjestelmäksi, johon kuuluu 47 prefektuuria. Prefektuurit voivat kantaa eri nimityksiä, kuten ken (県, tavalliset prefektuurit), fu (府, historiallisesti kaupunkimaisemmat prefektuurit kuten Osaka ja Kyoto), to (都, Tokion metropoli) ja dō (道, Hokkaidō).
Perintö ja nykymerkitys
Vaikka historialliset maakunnat eivät enää ole Japanin virallinen hallinnollinen perusta, niiden nimet ja rajat näkyvät edelleen kulttuurissa, paikannimissä, uskonnollisissa yhteyksissä, perinteisissä tilastoissa sekä liikenneyhteyksissä (esimerkiksi Tōkaidō-reitillä). Historialliset maakunnat ovat tärkeä osa paikallista identiteettiä ja ne kiinnostavat historialle, genealogialle ja perinteisille juhlapäiville omistautuneita tutkijoita ja harrastajia.
Japanin maakuntien kartta vuodelta 1855
Viisi maakuntaa
Japanin perinteisiä viittä ydinprovinssia kutsuttiin gokiksi.
Kinai
|
|
Shichido
Japanin perinteisiä seitsemää ydinpiiriä kutsuttiin nimellä shichidō.
Tōkaidō
|
|
Tōsandō
|
|
Hokurikudō
|
|
San'indō
|
|
San'yōdō
|
|
Nankaidō
|
|
Saikaidō
|
|
Japanin keisarikunnan maakuntakartta vuodelta 1895
Muut
- Koshin maakunta
Hokkaidō
Saari muutettiin Ezosta Hokkaidōksi, ja vuosina 1869-1882 perustettiin 11 maakuntaa.
- Chishima
- Hidaka
- Iburi
- Ishikari
- Kitami
- Kushiro
- Nemuro
- Oshima
- Shiribeshi
- Teshio
- Tokachi
Aiheeseen liittyvät sivut
Musashin maakunnan kartta vuodelta 1856
Etsiä