Bosnia ja Hertsegovinan joet - aakkosellinen luettelo

Aakkosellinen luettelo Bosnia ja Hertsegovinan joista — täydellinen opas jokien nimistä, sijainneista ja tärkeimmistä tiedoista hakujasi varten.

Tämä on luettelo Bosnia ja Hertsegovinan joista kirjaimittain järjestettynä.

Tässä aakkosellisessa luettelossa esitellään Bosnia ja Hertsegovinan merkittävimpiä jokia lyhyine kuvauksineen: mistä ne lähtevät, mihin laskevat ja mitä erityispiirteitä niihin liittyy (esim. rotkot, lähteet, kansallispuistot tai vesivoima). Lista ei ole tyhjentävä, mutta kattaa alueen tunnetuimmat ja merkittävimmät vesistöt.

• Bosna – Yksi maan tärkeimmistä ja pisimmistä jokiketjuista, jonka yläosa sijaitsee aivan Sarajevoa ympäröivillä seuduilla (Vrelo Bosne -alue). Bosna virtaa pohjoiseen ja laskee Sava-jokeen; sen laaksoilla on useita kaupunkeja ja teollisuusalueita. Bosna kuuluu Tonaliseen (Sava/Danube) valuma-alueeseen.
• Buna – Luoteis-Hertsegovinan joki, tunnettu erikoisesta lähteestään Vrelo Bune Blagajinissa ja historiallisesta dervish-luostarista lähteen läheisyydessä. Buna on Neretvan sivujoki ja tunnetaan kirkkaista lähdevesistään ja karstimuodostumistaan.
• Bregava – Pieni mutta maisemallisesti merkittävä joki Herzegovinan alueella, laskee Neretvaan Stolacin kohdalla. Bregava on tunnettu useista vanhoista vesimyllyistä ja pienistä koskista, ja sen laakso on historiallisesti kulttuurisesti arvokas.
• Drina – Suuri ja tunnettu joki, joka muodostaa pitkän osan Bosnia ja Hertsegovinan rajasta Serbiaan. Drina syntyy Pivan ja Taran yhtymäkohdassa ja laskee lopulta Sava–Danube -järjestelmään (lähellä Serbian aluetta). Drina on tunnettu syvistä kanjoneistaan, kalastuksesta ja historiallisesta merkityksestään.
• Lašva – Bosnan sivujoki, joka virtaa keskiosan läpi ja kulkee mm. Travnikin ja Vitezin kautta ennen yhtymistään Bosnaan. Lašvan varrella on useita pienempiä kyliä ja historiallisia kohteita.
• Neretva – Eteläisen Bosnia ja Hertsegovinan tärkein joki, joka laskee Adrianmereen. Neretva tunnetaan kirkkaasta vedestään, syvistä laaksoistaan (mm. Konjicin seutu) ja historiallisista kaupungeista kuten Mostar. Joki on tärkeä vesivoiman ja kalastuksen kannalta sekä suosittu koski- ja retkeilykohde.
• Sana – Luoteis-Bosnian joki, joka kuuluu Sava–valuma-alueeseen. Sana virtaa läpi Sanski Mostin ja Prijedorin läheisyydestä ja tunnetaan kirkkaista vesistään sekä kalastuksesta ja koskista.
• Sutjeska – Lyhyt, mutta maantieteellisesti ja historiallisesti merkittävä joki, Sutjeskan kansallispuiston alueella. Joki laskee Drinaan ja alue on tunnettu rotkostaan sekä toisesta maailmansodasta muistettavasta taistelusta. Sutjeskan laakso on suojeltu luontoalue.
• Tara – Vaikka suurin osa Tarasta virtaa Montenegrossa, se on merkittävä Taran–Pivan yhtymän kautta Drinan muodostaja ja koskee myös Bosnia ja Hertsegovinaa raja-alueilla. Tara on kuuluisa Euroopan syvimmästä kanjonista ja koskiurheilusta.
• Trebišnjica – Herzegovinan alueen merkittävä karstijoki, tunnettu erityisesti luonteestaan ”maata imevänä” eli osin maanalaista virtausta omaavana jokena. Trebišnjica on ollut voimakkaan vesirakentamisen kohteena (padot ja tekoaltaat, esim. Bilećan järvi) ja sillä on suuri merkitys alueen vesitaloudelle ja energiantuotannolle.
• Una – Luoteis-Bosnian kaunis ja nopeasti virtaava joki, kuuluisa vesiputouksistaan (esim. Martin Brod) ja luonnonkauneudestaan. Una on suosittu luonto- ja koskikalastuskohde sekä retkeilyalue, ja se laskee Savaan.
• Vrbas – Keskisen ja luoteisen Bosnian merkittävä joki, joka virtaa pohjoiseen ja laskee Savaan. Vrbas kulkee mm. Banja Lukan kautta ja on tunnettu koskistaan ja erämaaluonnostaan; joella on myös merkitystä virkistykselle ja kalastukselle.

Valuma-alueet ja erityispiirteitä

Bosnia ja Hertsegovina kuuluu kahteen pääasialliseen vesitalousalueeseen: Mustanmeren (Danube/Sava) valuma-alueeseen kuuluvat mm. Bosna, Una, Sana, Vrbas ja Drina; Adrianmeren valuma-alueeseen kuuluvat Neretva, Trebišnjica, Buna ja Bregava. Maan maantiede on voimakkaasti karstinen erityisesti Herzegovinassa, mikä aiheuttaa paljon maanalaisia uomia, lähteitä ja putoamisia.

Hyödyntäminen ja suojelu

Joet ovat tärkeitä sekä paikalliselle taloudelle (vesivoima, kastelu, teollisuus) että matkailulle (koskenlasku, kalastus, luontokohteet). Samalla monet vesistöt kärsivät ihmisen vaikutuksista, kuten padotuksesta ja vesistöjen laadun heikkenemisestä, joten alueella on useita suojelualueita (esim. Sutjeskan kansallispuisto) ja hankkeita jokiluonnon säilyttämiseksi.

Jos haluat, voin laajentaa luetteloa lisää pienemmillä sivujoilla tai lisätä karttoja, pituustietoja ja vesistöjen valuma-alueita tarkemmin jokakohtaisesti.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mistä tämä teksti kertoo?

K: Miten joet on järjestetty?

Q: Annetaanko jokien luettelon lisäksi muuta tietoa?

Kysymys: Onko tässä lueteltu kaikki Bosnia ja Hertsegovinan joet?

K: Mistä maista Bosnia ja Hertsegovina koostuu?

Hae kirjaimella