Vrbas-joki (Bosnia ja Hertsegovina) – 250 km pitkä Sava-joen sivujoki
Vrbas-joki, Bosnia ja Hertsegovinan 250 km pitkä Sava-joen sivujoki — upeat kanjonit, Banja Luka, Pliva ja rikas luonto. Tutustu Vrbasin vesistöön ja maisemiin.
Vrbas (Врбас) on joki Bosnia ja Hertsegovinan länsiosassa ja yksi Sava-joen suuremmista sivujoista. Se on noin 250 kilometriä pitkä. Valuma-alueen pinta-ala on noin 6 273 km2. Keskivirtaama suulla on noin 114 m3/s.
Reitti ja maantiede
Vrbas alkaa kahdesta lähteestä Ze-vuorella (Vranican haara) noin 1 715 metrin korkeudessa merenpinnasta. Joki virtaa aluksi vuoristoisessa maastossa luoden kapeita laaksoja ja rotkoja, ja sen uoma on saanut aikaan useita kanjoneita, kuten Vinačka klisuran ja Tijesnon kanjonin. Vuorelta se laskee kohti keskiosaa, missä laaksot levenevät (mm. Jajcen laakso), ja jatkaa myöhemmin läpi Banja Lukan alueen alas Lijevče poljan (pellon) tasangoille. Vrbas laskee lopulta Sava-jokeen Bosanska Gradiškan kohdalla.
Sivujoket
Vrbas-joen tärkeimmät sivujokiin kuuluvat sekä vasemmalta että oikealta tulevat haarat. Vasemmanpuoleisia ovat muun muassa Semešnica, Pliva, Crna (suomeksi Mustajoki) ja Krupa. Oikeanpuoleisina sivujoina mainittavia ovat Bistrica, Ugar, Svrakava, Vrbanja ja Turjanica. Näiden sivujoiden liittyminen muokkaa Vrbasin virtamääriä ja lisää alueen vesivarojen monimuotoisuutta.
Kaupungit ja käyttö
Vrbas-joen varrella on useita merkittäviä kaupunkeja ja taajamia, jotka ovat historiallisesti ja taloudellisesti sidoksissa jokeen. Tunnetuimpia ovat mm. Jajce, Mrkonjić Grad, Banja Luka ja Bosanska Gradiška. Joki on perinteisesti toiminut paikallistalouden tukena: vettä on käytetty kasteluun, vesivoiman tuotantoon, kalastukseen ja liikenneyhteyksinä paikalliseen kauppaan.
Joen varrella on rakennettu useita pienempiä pato- ja voimalaitosyksiköitä sekä joitakin vesivarastointeja. Näillä on paikallista merkitystä energian tuotannossa, mutta myös vaikutuksia joen virtaamiin ja ekosysteemeihin.
Luonto, kalasto ja virkistys
Ylätasangon ja vuoristoalueiden osuuksilla Vrbasissa esiintyy kirkasvetisiä virtavesiä, joissa tavataan muun muassa taimenta ja muita kylmävesilajeja. Alemmilla osuuksilla jokiuoma laajenee ja elinympäristöt vaihtelevat koskista rauhallisempiin sivuhaaroihin ja tulvaniittyihin. Joen laaksoissa ja kanjoneissa on myös paikallista kasvi- ja eläinlajiston suojeltavia yhdyskuntia.
Vrbas on suosittu virkistyskohde: koskiosuudet houkuttelevat koskenlaskijoita ja melojia, ja kalastus on yleistä. Joen maisemat, rotkot ja vesiputoukset (esimerkiksi alueella, jossa Pliva yhtyy Vrbasiin lähellä Jajcea) ovat tärkeitä matkailullisia vetovoimatekijöitä.
Ympäristö ja haasteet
Kuten monilla Keski‑Balkanin joilla, myös Vrbasin alueella on ympäristöhaasteita: paikallinen teollisuus, yhdyskuntajätevedet ja maatalouden valumat voivat heikentää veden laatua. Lisäksi padot ja rakennelmat muuttavat luonnollista virtaamaa ja kalojen kulkua. Alueella tehdään kuitenkin myös paikallisia ja kansainvälisiä toimia vedenlaadun parantamiseksi ja jokiluonnon suojelun edistämiseksi.
Sen suu on Bosanska Gradiškassa.
Koordinaatit: 45°06′29″N 17°30′50″E / 45.108°N 17.514°E / 45.108; 17.514
Vrbas-joki Bočacissa, Bosnia ja Hertsegovina
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on vrbas?
V: Vrbas on joki Bosnia ja Hertsegovinan länsiosassa.
K: Kuinka pitkä Vrbas on?
V: Vrbas on noin 250 kilometriä pitkä.
K: Mikä on Vrbas-joen valuma-alue?
V: Vrbas-joen valuma-alue on noin 6273 km2.
K: Mikä on keskimääräinen virtaama sen suulla?
V: Keskimääräinen virtaama Vrbas-joen suulla on 114 m3/s.
K: Mistä se alkaa?
V: Vrbas saa alkunsa kahdesta lähteestä Ze-vuorella (Vranican haara), 1715 metrin korkeudessa merenpinnasta.
Kysymys: Mitkä ovat sen tärkeimmät sivujokivarret?
V: Vasemmanpuoleisia sivujokia ovat Semešnica, Pliva, Mustajoki ja Krupa, kun taas oikeanpuoleisia sivujokia ovat Bistrica, Ugar, Svrakava, Vrbanja ja Turjanica.
K: Mihin se päättyy?
V: Sen suu päättyy Bosanska Gradiškaan.
Etsiä