Louise Mecklenburg-Strelitzin Louise}}
Mecklenburg-Strelitzin herttuatar Louise (saksaksi Luise Auguste Wilhelmine Amalie Herzogin zu Mecklenburg; 10. maaliskuuta 1776 - 19. heinäkuuta 1810) oli Preussin kuningatar ja kuningas Fredrik Vilhelm III:n puoliso.
Miehensä nousun jälkeen Louise kehitti monia yhteyksiä korkea-arvoisiin ministereihin, ja hänestä tuli vaikutusvaltainen hahmo hallituksessa, sillä hän alkoi saada yleistä kunnioitusta ja kiintymystä. Kuningatar pyrki aina pysymään ajan tasalla hovin poliittisesta kehityksestä, ja uusi kuningas konsultoi Louisea valtakuntansa alusta lähtien valtiollisissa asioissa.
Vaikka Preussi ei ollut käynyt sotaa sitten vuoden 1795, sen sotilasjohtajat olivat varmoja, että he voisivat voittaa Napoleonin joukot. Kun oli sattunut pieni välikohtaus, joka koski ranskalaisvastaista pamflettia, kuningas Fredrik Vilhelm sai lopulta vaimonsa ja perheensä painostamaan häntä keskeyttämään levottoman rauhan ja ryhtymään sotaan Ranskan keisaria vastaan. Preussin joukot alkoivat liikekannallepanon, joka huipentui lokakuussa 1806 käytyyn Jena-Auerstedtin taisteluun, joka oli Preussille katastrofi, sillä sen asevoimien kyky jatkaa sotaa oli käytännössä tuhottu. Kuningas ja kuningatar olivat seuranneet joukkojaan Jenan taisteluun (Louise oli ilmeisesti pukeutunut "kuin amatsoni"), mutta joutuivat pakenemaan ranskalaisia joukkoja.
Napoleon itse miehitti Berliinin, ja kuningas, kuningatar ja muu kuninkaallinen perhe joutuivat Louisen sairaudesta huolimatta pakenemaan keskellä talvea Königsbergiin valtakunnan itäisimpään osaan. Matkalla sinne ei ollut ruokaa eikä puhdasta vettä, ja kuningas ja kuningatar joutuivat nukkumaan samassa nukkumapaikassa "eräässä surkeassa ladossa, jota he kutsuvat taloksi", erään heidän mukanaan matkustaneen silminnäkijän mukaan.
Napoleon vaati ylivoimaisesta asemastaan rauhanehtoja niin sanotussa Tilsitin rauhassa (1807). Kesken neuvottelujen keisari suostui pitämään puolet Preussista koskemattomana. Louise suostui vastahakoisesti tapaamaan keisaria Tilsitissä, mutta vain pelastaakseen "oman Preussinsa". Hän yritti käyttää kauneuttaan ja viehätysvoimaansa imarrellakseen miestä suotuisampiin ehtoihin. Aiemmin hän oli kutsunut miestä "hirviöksi", mutta nyt hän pyysi keisarin yksityistä haastattelua. Hän heittäytyi keisarin jalkoihin; Napoleon oli vaikuttunut Napoleonin viehättävyydestä ja päättäväisyydestä, mutta hän kieltäytyi tekemästä myönnytyksiä. Tulevat sukupolvet ihailivat suuresti kuningatar Louisen ponnisteluja suojella ottomaataan Ranskan hyökkäyksiltä.
Kuningatar kuoli 19. heinäkuuta 1810 miehensä sylissä tuntemattomaan sairauteen. Kuningattaren alamaiset pitivät Ranskan miehitystä syynä hänen varhaiseen kuolemaansa. Louisen kuolema jätti hänen aviomiehensä yksin suurten vaikeuksien aikana, kun Napoleonin sodat ja uudistustarpeet jatkuivat. Napoleon huomautti, että kuningas "on menettänyt parhaan ministerinsä".
Louisen sarkofagi Charlottenburgin palatsissa
Kuningatar Louise ratsastustamineissa, noin 1810.
Kuningatar Louise miehensä ja lastensa kanssa, noin 1806.
Kuningatar Louisen ja Napoleon Bonaparten (äärimmäisenä vasemmalla) surullisenkuuluisa tapaaminen, 1807. Nicolas Gosse maalasi postuumisti, noin 1900.
Kuningatar Louisea esittävä maalaus, noin 1801.
Ancestry
| Adolf Friedrich I, Mecklenburg-Schwerinin herttua | |||||||||||||||||||
| Adolf Friedrich II, Mecklenburg-Strelitzin herttua | |||||||||||||||||||
| Brunswick-Dannenbergin herttuatar Marie Katharina | |||||||||||||||||||
| Mecklenburgin herttua Kaarle Ludvig Fredrik, Mirowin prinssi | |||||||||||||||||||
| Christian Wilhelm, Schwarzburg-Sondershausenin prinssi | |||||||||||||||||||
| Schwarzburg-Sondershausenin prinsessa Christiane Emilie | |||||||||||||||||||
| Barby-Muhlingenin kreivitär Antonie Sibylle Barby-Muhlingenin kreivitär Antonie Sibylle | |||||||||||||||||||
| Kaarle II, Mecklenburg-Strelitzin suurherttua | |||||||||||||||||||
| Ernest, Sachsen-Hildburghausenin herttua | |||||||||||||||||||
| Waldeckin kreivitär Sophie | |||||||||||||||||||
| Prinsessa Elisabet Albertine Saxe-Hildburghausenin prinsessa Elizabeth Albertine | |||||||||||||||||||
| Erbach-Erbachin kreivi Georg Ludwig | |||||||||||||||||||
| Erbach-Erbachin kreivitär Sophie Albertine | |||||||||||||||||||
| Waldeckin kreivitär Amalia Katharina | |||||||||||||||||||
| Mecklenburg-Strelitzin Louise | |||||||||||||||||||
| Ernest Louis, Hessen-Darmstadtin maakreivi | |||||||||||||||||||
| Ludvig VIII, Hessen-Darmstadtin maakreivi | |||||||||||||||||||
| Brandenburg-Ansbachin markgroviinitar Dorothea Charlotte | |||||||||||||||||||
| Hessen-Darmstadtin prinssi Yrjö Vilhelm | |||||||||||||||||||
| Hanaun kreivi Johann Reinhard III | |||||||||||||||||||
| Kreivitär Charlotte Christine Magdalene Johanna Hanau Kreivitär Charlotte Christine Magdalene Johanna Hanau | |||||||||||||||||||
| Brandenburgin-Ansbachin kreivitär Dorothea Friederike | |||||||||||||||||||
| Hessen-Darmstadtin prinsessa Friederike | |||||||||||||||||||
| Leiningen-Dagsburgin kreivi Johann Karl August | |||||||||||||||||||
| Leiningen-Dagsburgin kreivi Christian Karl Reinhard | |||||||||||||||||||
| kreivitär Johanna Magdaleena Hanau-Lichtenbergin kreivitär Johanna Magdalena | |||||||||||||||||||
| Maria Luise Albertine von Leiningen-Dagsburg-Falkenburg | |||||||||||||||||||
| Solms-Rödelheimin kreivi Ludwig | |||||||||||||||||||
| Solms-Rödelheimin kreivitär Katharina Polyxena | |||||||||||||||||||
| Charlotte Sibylla Ahlefeld, Ahlefeldin kreivitär. | |||||||||||||||||||
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Kuka oli Mecklenburg-Strelitzin kuningatar Louise?
V: Kuningatar Louise Mecklenburg-Strelitzin kuningatar Louise oli kuningas Fredrik Vilhelm III:n puoliso ja Preussin kuningatarpuoliso.
K: Mikä rooli hänellä oli Preussin hallituksessa?
V: Miehensä valtaannousun jälkeen Louise kehitti monia yhteyksiä korkea-arvoisiin ministereihin ja hänestä tuli vaikutusvaltainen hahmo hallituksessa, kun hän alkoi saada yleistä kunnioitusta ja kiintymystä. Kuningas kuuli häntä valtiollisissa asioissa, mikä teki hänestä vaikutusvaltaisen hahmon Preussin politiikassa.
Kysymys: Mikä tapahtuma sai Preussin ryhtymään sotaan Ranskan kanssa?
V: Kun oli sattunut pieni välikohtaus, joka koski Ranskan vastaista pamflettia, kuningas Fredrik Vilhelm sai lopulta vaimoltaan ja perheeltään painostusta katkaista levoton rauha ja ryhtyä sotaan Ranskan keisaria vastaan.
Kysymys: Miten Napoleon reagoi, kun hän miehitti Berliinin?
V: Kun Napoleon miehitti Berliinin, kuninkaan, kuningattaren ja muun kuninkaallisen perheen oli paettava häntä Louisen sairaudesta huolimatta keskellä talvea Königsbergiin valtakunnan itäisimpään osaan.
Kysymys: Mihin kuningatar Louise pyrki neuvotteluissa Napoleonin kanssa Tilsitissä?
V: Tilsitissä kuningatar Louise yritti käyttää kauneuttaan ja viehätysvoimaansa imartelemaan Napoleonia, jotta tämä saisi aikaan Preussille edullisemmat ehdot. Hän pyysi myös yksityistä keskustelua Napoleonin kanssa, mutta Napoleon kieltäytyi kaikista myönnytyksistä. Tulevat sukupolvet ihailivat hänen ponnistelujaan, sillä hän yritti suojella ottomaataan Ranskan hyökkäyksiltä.
Kysymys: Miten kuningas Fredrik Vilhelm reagoi kuultuaan vaimonsa kuolemasta?
V: Kuultuaan vaimonsa kuolemasta kuningas Fredrik Vilhelm jäi yksin suurten vaikeuksien aikana, kun Napoleonin sodat jatkuivat ja uudistusten tarve jatkui. Napoleon huomautti, että "kuningas on menettänyt parhaan ministerinsä".
K: Spekuloitiinko kuningatar Louisen varhaisen kuoleman syitä?
V: Kuningattaren alamaiset katsoivat hänen varhaisen kuolemansa johtuvan Ranskan miehityksestä.
