Preussi (/ˈprʌʃə/; saksaksi: Preußen, lausutaan [ˈpʁɔʏsn̩] (
kuunnella), vanhan preuss: Prūsa tai Prūsija) oli historiallisesti merkittävä ja monimuotoinen valtio tai valtioiden ketju, joka syntyi 1500-luvulla ja vaikutti Keski- ja Itä-Euroopan politiikkaan useiden vuosisatojen ajan. Useimmiten nimeä käytetään Preussin kuningaskunnasta, joka sijaitsii pääosin Pohjois-Euroopassa. Preussi oli osittain tai kokonaan osa myöhempää modernia Saksan valtiota, ja sen alueisiin liittyy nykyisiä maa-alueita Puolassa, Ranskassa ja Liettuassa. Nimen "Preussi" merkitys on muuttunut ajan myötä; se on viitannut eri alueisiin ja poliittisiin muotoihin:
- Baltian alueen preussilaisten maa (nykyisin osia Etelä-Liettuasta, Kaliningradista ja Koillis-Puolasta);
- Teutonisten ritarien (uskonnollinen ritariyhteisö 1200-luvulla) hallussa olleet maat;
- Osa Puolan kruunun maita, eli kuninkaallinen Preussi;
- Puolan kruunun alainen herttuallinen Preussi, joka myöhemmin liitettiin Brandenburgin Hohenzollern-suvun hallintaan;
- Kaikki Hohenzollernin hallitsemat maa-alueet joko Saksan sisällä tai sen ulkopuolella;
- Itsenäinen kuningaskunta 1600-luvulta vuoteen 1871;
- Suurin osa Saksan keisarikunnasta, myöhemmin Weimarin tasavallasta ja natsi-Saksasta vuosina 1871–1945.
Alkuperä ja nimi
Preussin nimi juontuu Baltian alueella eläneestä borus'i- tai prussi-kansasta, jonka kieli tunnetaan nimellä vanha preussin. Keskiajalla alueelle saapui saksalaisia ristiritareita, erityisesti Teutonisia ritareita, jotka loivat siellä oman herttuakuntansa. Vuonna 1525 Teutonisten ritarien valtakunta sekularisoitiin: ritareiden suurmies Albert von Brandenburg-Ansbach muodosti herttuallisen Preussin, joka oli Puolan kuninkaan läänitys.
Herttuallinen ja kuninkaallinen Preussi
Herttuallinen Preussi pysyi Puolan kruunun lääninä, kunnes 1600-luvun henkilöunionit yhdistivät sen Brandenburgin herttuakuntaan Hohenzollernien kautta. 1701 Brandenburgin ruhtinaan ottama kruunu muuttui Preussin kuninkuudeksi, jolloin syntyi Preussin kuningaskunta. Kuningaskunta laajeni 1700- ja 1800-luvuilla sotien ja liittoutumien kautta; erityisesti Fredrik Suuri (Friedrich II) (hallitsi 1740–1786) vahvisti valtion asemaa, uudisti hallintoa ja laajensi alueita.
Preussin rooli Saksan yhdentymisessä
1700-luvun lopulta lähtien Preussi kasvoi Pohjois-Saksan johtavaksi valtioksi poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Preussin vaikutus valtiollisten reformien, modernin armeijan ja tehokkaan byrokratian kautta teki siitä alueen voimakkaimman valtion. Kun liittokansleri Otto von Bismarck hajotti aiemman Saksan liittovaltion ja johti sotilaallisia ja diplomaattisia toimia, Preussi liitti lähes koko Pohjois-Saksan vaikutuspiiriinsä. Vuoden 1871 jälkeen, Ranskan ja Preussin sodan jälkeen, von Bismarck muodosti Saksan keisarikunnan, jossa Preussilla oli keskeinen asema: Preussin kuninkaista tuli Saksan keisareita ja Berliinistä tuli keisarikunnan pääkaupunki.
1800-luvun lopun ja 1900-luvun muutokset
Preussin yhteiskuntaa leimasi kurinalainen armeija, laaja virkamieskunta ja koulutusjärjestelmän korostus. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Preussi oli myös taloudellisen teollistumisen eturintamassa Saksassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen keisarikunta hajosi ja Saksan kieli- ja kulttuuripiirit muuttuivat: vuonna 1918 Preussin monarkia päättyi ja alueesta tuli osa Weimarin tasavaltaa.
1930-luvulla Preussin oman hallinnon asema heikkeni: hallinnon keskittäminen, Preußenschlag (valtionhallinnon kaappaus 1932) ja natsien valtaannousu käytännössä loppusijoittivat sen itsehallinnon. Virallisesti Preussin valtion olemassaolo katosi lopullisesti sodan jälkeen, ja vuonna 1947 liittoutuneet lakkauttivat Preussin valtion ja jakoivat sen alueen keskenään ja uusien Saksan osavaltioiden kesken.
Alueelliset muutokset ja väestönsiirrot
Toisen maailmansodan jälkeen rajat piirrettiin uudelleen: suuren osan itäisistä alueista liitettiin Puolaan ja Neuvostoliittoon (mukaan lukien Kaliningradin alue), mikä johti laajoihin väestönsiirtoihin ja kotouttamishaasteisiin. Monet preussilaiset kaupungit, kaupunkiympäristöt ja historialliset rakennukset kärsivät sodassa ja sen jälkeisissä tapahtumissa.
Kulttuuri, hallinto ja perintö
- Hallinto ja byrokratia: Preussin järjestelmää pidetään esikuvana tehokkaalle julkishallinnolle; vakaa ja koulutettu virkamieskunta oli sen tunnusmerkki.
- Sotilaallinen perinne: Preussin armeija ja sotilaskoulutus vaikuttivat merkittävästi Euroopan sotataidon kehitykseen.
- Koulutus ja oikeus: preussilainen koulujärjestelmä ja oikeuslaitos edistivät kansallista yhtenäisyyttä ja sosiaalista liikkuvuutta.
- Arkkitehtuuri ja kaupunkirakenne: Preussin aikaan syntyneet palatsit, kasarmit ja kaupungit (esim. Potsdam ja entinen Königsberg) ovat osa alueen kulttuuriperintöä.
Preussin nykyinen merkitys
Nimi "Preussi" on nykyään pääasiassa historiallisessa, maantieteellisessä ja kulttuurisessa käytössä. Vaikka valtion poliittinen olemassaolo päättyi 1947, preussilainen vaikuttavuus näkyy edelleen Saksan hallinnollisissa perinteissä, sotilasajattelussa, koulutuksen rakenteissa ja kulttuurimuistissa. Monet nykyaikaiset saksalaiset osavaltiot sisältävät entisiä preussilaisia alueita, ja nimistö sekä arkkitehtuuri muistuttavat menneistä yhteyksistä.
Preussin historia on monivaiheinen: se kattaa keskiajan ritarivaltakunnasta modernin valtion syntyyn, suurvallaksi kasvamisen, Saksan yhdistymisen johtavan roolin ja 1900-luvun myllerrykset. Tästä kokonaisuudesta syntyy Preussin perintö, joka kiinnostaa historioitsijoita, matkailijoita ja alueen asukkaita yhä tänä päivänä.
