Maria Theresia Itävallan Habsburg-keisarinna ja Unkarin sekä Böömin kuningatar
Maria Theresia Itävallan (13. toukokuuta 1717 – 29. marraskuuta 1780) oli Habsburg-dynastian merkittävin naispuolinen hallitsija. Hän peri valtaistuimen isänsä Kaarle VI:n kuoleman jälkeen ja hallitsi vuosina 1740–1780. Maria Teresia oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarinna (avioliiton kautta), Unkarin ja Böömin kuningatar sekä Itävallan arkkiherttuatar.
Valtaannousunsa seurauksena hän joutui puolustamaan valtakuntaansa monella rintamalla: Kaarle VI:n niin sanottu Pragmaattinen sanktio oli turvannut hänen oikeutensa perimiskysymyksissä, mutta monet Euroopan vallat – erityisesti Preussi – haastoitivat hänen asemansa. Itävallan perintösota (1740–1748) ja myöhemmät saksalaiset ja eurooppalaiset konfliktit, kuten kolme Sileesian sotaa ja 1756–1763 käyty seitsemänvuotinen sota, muovasivat hänen ulkopolitiikkaansa. Sotatoimet johtivat muun muassa Sileesian menetykseen Preussille.
Henkilökohtaisessa elämässään Maria Teresia meni naimisiin Lorren silaisen Frans Stephanin kanssa, joka myöhemmin toimi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin virassa nimellä Frans I. Avioliitosta syntyi 16 lasta, joista monet naittautuivat Euroopan kuninkaallisiin sukuihin ja vaikuttivat dynastian politiikkaan; tunnetuimpia lapsia olivat keisari Josef II ja Ranskan kuningattareksi päätynyt Marie-Antoinette. Frans I:n kuoleman (1765) jälkeen Maria Teresia hallitsi yhdessä poikansa Josef II:n kanssa (kotimainen ko-hallitus), kunnes hänen kuolemansa vuonna 1780 päätti pitkän hallituskauden.
Maria Teresian valtakausi tunnetaan vahvasta valtiollisesta uudistusohjelmasta: hän keskitti hallintoa, perusti ja uudisti virastoja ja verojärjestelmää, pyrki tasapainottamaan valtiontaloutta sekä vahvisti armeijaa. Hän pyrki rajoittamaan ylimystön ja kirkon etuoikeuksia verotuksen piirissä, paransi talonpoikien asemaa rajoittamalla pakkotyötä ja hankaloittamalla mielivaltaista kohtelua, vaikka maaorjuus säilyi osin käytännössä. Koulutuksessa Maria Teresia tunnetaan yleisen kansakoululain (kansankoulun järjestäminen ja valvonta) edistämisestä 1700-luvun lopulla, mikä lisäsi luku- ja kirjoitustaitoa ja vahvisti valtion vaikutusvaltaa opetukseen. Hän myös tehosti oikeuslaitoksen ja terveydenhuollon järjestämistä ja suosi valtiollista ohjausta kirkollisissa asioissa.
Kulttuurin ja arkkitehtuurin saralla Maria Teresia teki Wienistä merkittävän eurooppalaisen kulttuurikeskuksen: hovielämä, ooppera ja musiikki kukoistivat, ja hovipalatsit sekä kaupungin julkiset rakennushankkeet saivat uutta loistoa — hän esimerkiksi kehitti ja laajensi Habsburgien palatseja ja puistoja, kuten Sch önbrunnin ja siihen liittyviä alueita, niin että niitä verrattiin usein Wienin ulkopuolella sijaitsevaan kuninkaalliseen palatsiin Versaillesin tapaan. Maria Teresian aika loi pohjan monille keskushallinnon ja valtion modernin kehittymisen elementeille. Hänen perintönsä on kaksijakoinen: hän oli sekä valtiollisesti uudistushaluinen että moraalisesti ja uskonnollisesti konservatiivinen, ja hän jätti jälkeensä vahvemman, keskitetymmän Habsburg-valtion, jonka muut sukupolvet jatkojalostivat.
Elämäkerta
Maria Teresia syntyi Wienissä Itävallassa 13. toukokuuta 1717. Hänen vanhempansa olivat Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Kaarle VI ja Elisabeth Christine Brunswick-Wolfenbütteliläinen. Hänen isänsä oli tehnyt vuonna 1713 Pragmaattisen sanktion, asetuksen, joka salli naishallitsijan salolaisen lain kiellosta huolimatta.
Maria Theresia avioitui rakkaudesta Lorrainen herttua Frans Stephan I:n kanssa. Heillä oli kuusitoista lasta, jotka on mainittu tässä:
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Elisabeth (1737-1740)
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Anna (1738-1789)
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Carolina (1740-1741)
- Pyhän Rooman keisari Joosef II (1741-1790)
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Christina, Teschenin herttuatar (1742-1798).
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Elisabeth (1743-1808)
- Itävallan arkkiherttua Kaarle Joosef (1745-1761)
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Amalia (1746-1804)
- Pyhän Rooman keisari Leopold II (1747-1792).
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Carolina (kuolleena syntynyt 1748)
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Johanna Gabriela (1750-1762)
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Josepha (1751-1767)
- Napolin ja Sisilian kuningatar Maria Carolina Itävallan kuningatar (1752-1814).
- Ranskan ja Navarran kuningatar Marie Antoinette, syntynyt Maria Antonia (1755-1793).
- Itävallan arkkiherttua Maximilian Fransiskus (1756-1801)
Maria Teresia kuoli Wienissä Itävallassa 29. marraskuuta 1780.
Maria Teresia Itävallan vuonna 1772.
Maria Teresia-kolikko
