Itävalta – yleiskatsaus: historia, väestö, kieli ja pääkaupunki
Itävalta (saksaksi Österreich, viralliselta nimeltään Itävallan tasavalta) on maa Keski-Euroopassa. Naapurimaita ovat Saksa, Tšekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Italia, Sveitsi, Liechtenstein ja Liechtenstein. Itävalta on itsenäinen ja demokratiaa harjoittava liittovaltio, jonka pinta-ala on noin 83 879 km² ja väkiluku noin 9 miljoonaa asukasta (noin 2024). Itävallan poliittisia johtohahmoja ovat olleet muun muassa Sebastian Kurz ja väliaikainen liittokansleri Brigitte Bierlein. Itävalta on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaa vuodesta 1955 ja Euroopan unionin jäsenmaa vuodesta 1995.
Historia
Itävallan alueella on asuttu yli tuhat vuotta. Historiallisesti alue oli keskeinen osa Habsburgien hallitsemaa Itävalta–Unkarin monarkiaa, joka hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1918. 1920-luvulla syntyi itsenäinen Itävallan ensimmäinen tasavalta. Vuonna 1938 tapahtunut liittäminen Saksan valtakuntaan (Anschluss) kesti toiseen maailmansotaan asti; sodan jälkeen Itävalta palautui itsenäiseksi ja julistautui vuonna 1955 vallanjaon jälkeen pysyvästi neutraaliksi. Itävallan nimi esiintyy asiakirjoissa varhain: sana "Ostarrichi" mainitaan vuodelta 996 ja sitä aiempia asutushistoriasta kertovia merkkejä on jäljitettävissä yhdeksännelle vuosisadalle asti (yhdeksäs vuosisata). Nimi kehkeytyi saksankieliseksi muodoksi Österreich, joka tarkoittaa "itäistä valtakuntaa".
Politiikka ja hallinto
Itävalta on liittovaltio, joka koostuu yhdeksästä osavaltiosta (Bundesländer). Poliittinen järjestelmä on parlamentaarinen demokratia: valtionpäämies on presidentti ja hallitusta johtaa liittokansleri. Maa on aktiivinen kansainvälisissä järjestöissä ja osallistuu esimerkiksi Euroopan unionin toimintaan.
Väestö ja yhteiskunta
Itävallan väestö on monipuolinen. Suurin osa asukkaista on etnisesti itävaltalaisia, mutta maassa on myös vähemmistöjä ja maahanmuuttajayhteisöjä. Suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Wien, Graz, Linz, Salzburg ja Innsbruck. Elinkeinorakenne painottuu palveluihin, teollisuuteen ja matkailuun: Alpit houkuttelevat talvi- ja luontomatkailijoita, ja Wien toimii tärkeänä kulttuuri- ja liikekeskuksena.
Kieli ja kulttuuri
Itävallan virallinen kieli on saksa, mutta valtakunnallinen murre- ja kielellinen kirjo on laaja: monissa osissa maata puhutaan eteläsaksalaisia murteita, ja kansalliseen kulttuuriin kuuluu runsaasti musiikin, arkkitehtuurin ja kahvilakulttuurin perinteitä. Lisäksi maassa on kielivähemmistöjä; paikoin puhutaan myös unkaria, sloveeniaa ja kroatiaa, ja näillä kielillä on suojeltu asema tietyissä rannikkoseuduilla ja rajaseuduilla.
Pääkaupunki: Wien
Wien on Itävallan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Wien on tunnettu rikkaasta kulttuuriperinnöstään, klassisen musiikin perinteistä (esim. Mozart, Beethoven, Strauss), historiallisista rakennuksistaan ja runsaista museoistaan. Kaupunki on myös tärkeä kansainvälinen kongressi- ja järjestökeskus.
Talous ja elintaso
Itävalta on korkean tulotason maa, jossa elintaso ja julkiset palvelut ovat korkealla tasolla. Talous perustuu monipuoliseen teollisuuteen, palveluihin, vientiin ja matkailuun. Maa käyttää yhteisvaluuttaa euroa. Talouden vakauteen vaikuttavat EU-jäsenyys, hyvällä tasolla oleva infrastruktuuri ja koulutettu työvoima.
Yhteenvetona Itävalta on maantieteellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen keskieurooppalainen valtio, jolla on pitkä historiaperintö, vahva kulttuurielämä ja korkea elintaso. Pääkaupunki Wien on maan poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus.
Politiikka
Itävalta on demokraattinen tasavalta. Se on puolueeton valtio, eli se ei osallistu sotiin muiden maiden kanssa. Se on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen vuodesta 1955 ja Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995.
Itävalta on myös liittovaltio, joka on jaettu yhdeksään osavaltioon (saksaksi Bundesländer):
- Burgenland (Burgenland)
- Kärnten (Kärnten)
- Ala-Itävallan (Niederösterreich)
- Salzburg(erland) (Salzburg)
- Steiermark (Steiermark)
- Tirol (Tirol)
- Ylä-Itävalta (Oberösterreich)
- Wien (Wien)
- Vorarlberg (Vorarlberg)
Lisätietoja: Itävallan osavaltiot.
Historia
Muinaiset ajat
Nykyisen Itävallan alueella on ollut asutusta jo pitkään. Ensimmäiset siirtolaiset ovat peräisin paleoliittiselta kaudelta. Se oli neandertalilaisten aikaa. Ne jättivät jälkeensä taideteoksia, kuten Willendorfin Venuksen. Neoliittisella kaudella siellä asui ihmisiä, jotka kaivoivat mineraalivaroja, erityisesti kuparia. Itävallan ja Italian väliseltä jäätiköltä löydetty muumio Ötzi on peräisin tuolta ajalta. Pronssikaudella ihmiset rakensivat suurempia asutuksia ja linnoituksia erityisesti sinne, missä oli mineraalivaroja. Suolan louhinta alkoi Hallstattin lähellä. Tuolloin keltit alkoivat muodostaa ensimmäisiä valtioita.
Roomalaiset
Roomalaiset kaupungit ja niiden nykyiset nimet
Roomalaiset tulivat 15 eKr. Itävaltaan ja tekivät kelttiläisestä Regnum Noricumista maakunnan. Nykyaikainen Itävalta oli osa kolmea maakuntaa: Raetia, Noricum ja Pannonia. Pohjoisessa rajana oli Tonava.
Näytetään kartalla
- Vindobona-Vienna
- Carnuntum-Petronell ja Bad Deutsch-Altenburg
- Savaria- Szombathely (Unkari)
- Favianis- Mautern an der Donau
- Lauriacum- Lorch Ennsin lähellä
- Boiotro- Passau (Saksa)
- Iuvavum- Salzburg
- Sabiona- Säben bei Klausen (Italia)
- Aguntum- lähellä Lienziä
- Teurnia- Spital an der Draun lähellä
- Virunum - Zollfeld Kärntenissä
- Brigantium- Bregenz
Muut
- Lentia- Linz
- Ovilava- Wels
- Veldidena- Wilten (nykyisin osa Innsbruckia)
- Flavia Solva- lähellä Leibniz
Nykyaika
Itävalta oli Itävallan keisarikunta noin vuodesta 800 vuoteen 1867, ja sitä hallitsi suurimman osan tuosta ajasta Habsburgien suku. Vuosina 1867-1918 se oli osa Itävalta-Unkaria. Sen jälkeen siitä tuli tasavalta. Ensimmäinen tasavalta kesti vuodesta 1918 vuoteen 1938. Vuosina 1938-1945 Itävalta oli osa natsi-Saksaa. Toinen tasavalta alkoi vuonna 1945.
Kartta
Maantiede
Itävalta on suurelta osin vuoristoinen maa, koska se sijaitsee osittain Alpeilla. Itävallan länsiosassa sijaitsevat korkeat vuoristoiset Alpit tasoittuvat jonkin verran alankoiksi ja tasangoiksi maan itäosassa, jossa Tonava virtaa.
Itävallan kartta
Kulttuuri
Musiikki ja taide
Monet kuuluisat säveltäjät olivat itävaltalaisia tai syntyneet Itävallassa. Niitä ovat Wolfgang Amadeus Mozart, Joseph Haydn, Franz Schubert, Anton Bruckner, Johann Strauss vanhempi, Johann Strauss nuorempi ja Gustav Mahler. Nykyaikana olivat Arnold Schönberg, Anton Webern ja Alban Berg, jotka kuuluivat toiseen wieniläiseen koulukuntaan.
Itävallassa on monia taiteilijoita, kuten Gustav Klimt, Oskar Kokoschka, Egon Schiele tai Friedensreich Hundertwasser, Inge Morath tai Otto Wagner ja scienc.
Ruoka
Tunnettuja itävaltalaisia ruokia ovat Wiener Schnitzel, Apfelstrudel, Schweinsbraten, Kaiserschmarren, Knödel, Sachertorte ja Tafelspitz. Mutta löydät myös paljon paikallisia ruokia, kuten Kärntner Reindling (eräänlainen kakku), Kärntner Nudeln (myös "Kärntner Kasnudeln", voit kirjoittaa sen myös "...nudln"), Tiroler Knödl (voidaan kirjoittaa myös "...nudln"), Tiroler Knödl (voidaan kirjoittaa "....knödel"; ), Tiroler Schlipfkrapfen (toinen "Kärntner Nudeln"), Salzburger Nockerl (voidaan kirjoittaa myös ... "Nockerln"), Steirisches Wurzelfleisch (... "Wurzlfleisch") tai Sterz ("Steirischer Sterz").
Unescon maailmanperintökohteet Itävallassa
- Salzburgin historiallinen keskusta - 1996
- Schönbrunnin linna - 1996
- Hallstatt-Dachstein Salzkammergutin kulttuurimaisema - 1997
- Semmeringin rautatie - 1998
- Grazin historiallinen keskusta ja Schloss Eggenberg - 1999 (laajennettu vuonna 2010).
- Wachaun kulttuurimaisema - 2000
- Wienin historiallinen keskusta - 2001
- Neusiedl-järvi - 2001
Galleria
· 
Hallstatt
· 
Salzburg
· 
Schönbrunnin palatsi
· 
Semmeringin rautatie
· 
Graz
· 
Schloss Eggenberg
· 
Wachau
· 
Wien
· 
Neusiedler See
Aiheeseen liittyvät sivut
- Luettelo Itävallan joista
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä ovat Itävallan koordinaatit?
V: Itävallan koordinaatit ovat 47°20′N 13°20′E / 47,333°N 13,333°E.
K: Mikä on Itävallan virallinen nimi saksaksi ja englanniksi?
V: Itävallan virallinen nimi saksaksi on Republik Österreich ja englanniksi se on Republic of Austria.
K: Mitkä maat sijaitsevat Itävallan ympärillä?
V: Itävaltaa ympäröiviä maita ovat Saksa, Tšekin tasavalta, Slovakia, Unkari, Slovenia, Italia, Sveitsi ja Liechtenstein.
K: Kuka on Itävallan nykyinen liittokansleri?
V: Itävallan nykyinen kansleri on Karl Nehammer.
K: Kuinka kauan Itävalta on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaa?
V: Itävalta on ollut Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltio vuodesta 1955.
K: Mitä kieliä Itävallassa puhutaan?
V: Itävallan asukkaat puhuvat saksaa, ja jotkut puhuvat unkaria, sloveeniaa ja kroatiaa.
K: Kuinka vanha Itävalta on?
V: Itävalta on yli tuhat vuotta vanha, ja sen historia juontaa juurensa yhdeksännelle vuosisadalle, jolloin ensimmäiset ihmiset muuttivat nykyisin Itävallaksi kutsutulle alueelle.
