Naruhito – Japanin nykyinen keisari: elämä, perhe ja valtaantulo

Naruhito (徳仁, s. 23. helmikuuta 1960) on Japanin nykyinen keisari.

Naruhito on entisen keisari Akihiton ja Japanin keisarinna Michikon vanhin poika. Hänet tunnettiin alun perin nimellä Hänen keisarillinen korkeutensa prinssi Hiro, mutta hänelle annettiin myöhemmin kruununprinssin arvonimi vuonna 1991.

Hänen isänsä keisari Akihito ilmoitti joulukuussa 2017 luopuvansa vallasta 30. huhtikuuta 2019. Naruhitosta tuli keisari 1. toukokuuta 2019, ja valtaistuimelle astuminen tapahtui 22. lokakuuta 2019.

Varhaiselämä ja koulutus

Naruhito syntyi 23. helmikuuta 1960 keisarilliseen perheeseen Tokiossa. Hän kävi alkeis- ja keskiasteen koulutuksensa japanilaisissa oppilaitoksissa, ja jatkoi opintoja Gakushuin-yliopistossa, jossa hän opiskeli historiaa. Naruhito on myös opiskellut ulkomailla: hän vietti aikaa Oxfordin yliopistossa (Merton College), missä hänen opiskelunsa kohdistuivat erityisesti Lontoon ja Thames-joen historiallisten yhteyksien tutkimukseen. Näistä opinnoista on kerrottu hänen kiinnostuneen erityisesti vesivarojen historiasta ja kaupunkikehityksestä.

Perhe ja avioliitto

Naruhiton puoliso on Masako, entinen diplomaatti, jonka kanssa hän solmi avioliiton 1993. Parilla on yksi lapsi, prinsessa Aiko (tunnetaan myös nimellä Princess Toshi), joka syntyi 1. joulukuuta 2001. Masako on aiemmin toiminut ulkoasiainhallinnon palveluksessa; avioliiton jälkeen hänellä on ollut ajoittain pitkäkestoisia terveyteen liittyviä jaksoja, jotka rajoittivat julkisia tehtäviä, mutta hän on myöhemmin palannut hoitamaan osaa keisarillisen perheen edustustehtävistä.

Keisariksi nouseminen ja seremoniat

Naruhitosta tuli Japanin keisari 1. toukokuuta 2019, kun hänen isänsä Akihito luopui kruunusta. Keisariksi nouseminen merkitsi myös uuden aikakauden alkua Japanissa, joka sai nimekseen Reiwa. Virallinen valtaistuimelle astumisen seremonia (sokui-no-rei) järjestettiin 22. lokakuuta 2019, jolloin Naruhito otti vastaan keisarilliset perinteet ja valtuudet muodollisesti.

Rooli ja tehtävät

Japanin perustuslain mukaisesti keisari on valtion symbolinen pää, jolla ei ole poliittista valtaa. Naruhiton tehtäviin kuuluu:

• valtiollisten ja uskonnollisten seremonioiden johtaminen,
• virallisten edustustehtävien hoitaminen sekä kotimaassa että ulkomailla,
• tapaamisten ja vastaanottojen pitämien valtion ja kansainvälisten edustajien kanssa,
• kulttuurisen yhtenäisyyden ja perinteiden vaaliminen.

Perimyssäännöt ja julkinen keskustelu

Japanin keisarillinen perimysjärjestys perustuu nykyään miehen perimisoikeuteen, mikä tarkoittaa, että Naruhiton ainoa lapsi, prinsessa Aiko, ei voi periä valtaistuinta nykyisen lain mukaan. Tämä on herättänyt pitkäaikaista keskustelua Japanissa uudistustarpeesta ja naisten asemasta keisarillisessa perheessä. Tästä syystä Naruhiton nuorempi veli, Fumihito (Prinssi Akishino), on perimysjärjestyksessä seuraavana.

Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet

Naruhito on tunnettu kiinnostuksestaan historiaan, vesiasioihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Hän on esiintynyt usein korostaen ympäristönsuojelun ja vesihuollon tärkeyttä sekä kansainvälistä ymmärrystä. Lisäksi hän on osallistunut moniin kulttuuri- ja hyväntekeväisyystapahtumiin, ja hänen tyyliään on pidetty modernina mutta perinteitä kunnioittavana.

Julkin kuva ja merkitys

Naruhito on keisarina pyrkinyt ylläpitämään perheen läsnäoloa kansalaisten elämässä ja korostamaan myötätuntoa erityisesti katastrofien uhreja kohtaan. Hänen valtakaudellaan korostetaan myös keisarillisen perheen roolia symbolisena eheyden ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä muuttuvassa yhteiskunnassa.

Yhteenvetona Naruhito on sekä perinteitä kantava että kansainvälisyyteen suuntautuva keisari, jonka ajanjakso on merkinnyt Japanille uuden aikakauden alkua sekä herättänyt keskustelua perimyskäytännöistä ja keisarillisen instituution modernisoinnista.

Hae kirjaimella