Paul Simon (s. 13. lokakuuta 1941) on yhdysvaltalainen muusikko ja lauluntekijä, joka tuli maailmanlaajuisesti tunnetuksi osana duo Simon and Garfunkel-yhtyettä ystävänsä Art Garfunkelin kanssa. Simon on juutalaista syntyperää. Hän kirjoitti suurimman osan kaksikon tunnetuista kappaleista. Kaksikon tiet erosivat 1970-luvun alussa, minkä jälkeen Simonista kehittyi pitkäaikainen ja vaikutusvaltainen sooloartisti.
Varhaiset vuodet ja Simon & Garfunkel
Simon sai ensimmäisen kaupallisen menestyksensä jo nuorena: vuonna 1958 hänen ja Garfunkelin esiintymisnimellä Tom and Jerry julkaistu kappale "Hey Schoolgirl" nousi Yhdysvaltain singlelistalle. 1960-luvulla pari palasi yhteistyöhön nimellä Simon and Garfunkel ja loi useita kansainvälisesti merkittäviä folk-rock-klassikoita. Yksi läpimurroista oli vuonna 1965 julkaistu "The Sounds of Silence", joka nousi listaykköseksi ja teki kaksikosta suursuosikin.
Sooloura ja keskeiset kappaleet
Paul Simonin sooloura alkoi vakavasti 1970-luvulla. Hän on tunnettu sekä herkästä laulunkirjoituksestaan että kyvystään yhdistää folkia, rockia ja myöhemmin myös maailmanmusiikin elementtejä. Simonin tunnetuimpia soolohittejä ovat muun muassa:
- "Slip Slidin' Away"
- "American Tune"
- "Late in the Evening"
- "Still Crazy After All These Years"
- "Me and Julio Down by the Schoolyard"
- "50 Ways to Leave Your Lover"
1970-luvun albumeihin kuuluvat muun muassa Paul Simon ja There Goes Rhymin' Simon, ja vuonna 1975 julkaistu Still Crazy After All These Years vahvisti hänen asemaansa arvostettuna lauluntekijänä.
Graceland ja maailmanmusiikin vaikutus
Simonin vuonna 1986 julkaistu albumi Graceland on yksi hänen tunnetuimmista tuotannoistaan. Albumilla Simon sekoitti pop- ja folk-soundeihin eteläafrikkalaisia rytmejä ja laulutekniikoita, ja hän teki yhteistyötä muun muassa eteläafrikkalaisten muusikoiden ja kuorojen, kuten Ladysmith Black Mambazon, kanssa. Graceland herätti sekä suurta ihailua että keskustelua: se rikastutti länsimaista musiikkikenttää ja toi eteläafrikkalaista musiikkia laajempaan tietoisuuteen, mutta aiheutti myös kiistaa apartheidin aikaisen kansainvälisen boikotin rikkomisen vuoksi. Albumi voitti useita palkintoja ja tuli erityisen vaikutusvaltaiseksi maailmalla.
Palkinnot, tunnustukset ja akateemiset arvonimet
Simon on saanut urallaan laajaa tunnustusta. Hän on voittanut useita Grammy-palkintoja ja hänen työskentelynsä on noteerattu niin populaarimusiikin kuin akateemisen kentän puolelta: hänellä on useita musiikin kunniatohtorin arvonimiä, joista mainittakoon arvonimi Yalen yliopistosta ja Berklee College of Musicista. Vuonna 2006 Time-lehti totesi, että hän on yksi niistä sadasta ihmisestä, jotka muokkaavat maailmaamme. Lisäksi Simon on saanut muita merkittäviä tunnustuksia uransa aikana.
Yhteistyöt, paluu Garfunkelin kanssa ja myöhemmät julkaisut
Vaikka Simon ja Garfunkel erosivat 1970-luvulla, he ovat esiintyneet yhdessä satunnaisesti myöhemmin, merkittävimpänä yhteinen suuri konsertti New Yorkin Central Parkissa vuonna 1981. Myöhemmin kaksikko teki myös kiertueita ja juhlaesityksiä eri yhteyksissä.
Simon on jatkanut sekä studio- että konserttitoimintaa pitkälle 2000-luvulle. Hänen tuotantonsa on myös kehittynyt: vuoden 2006 Surprise-albumi tuotti yhteistyössä tuotannollisesti mm. Brian Enon kanssa, ja sen jälkeen häneltä on ilmestynyt lisää albumeita, kuten So Beautiful or So What (2011) ja Stranger to Stranger (2016). Simon on myös jatkanut maailmankiertueita ja esiintymisiä soloartistina.
Vaikutus ja perintö
Paul Simonia pidetään yhtenä 1900- ja 2000-lukujen merkittävimmistä lauluntekijöistä. Hänen tyylinsä yhdistää henkilökohtaista pohdintaa, yhteiskunnallista havainnointia ja rytmistä kokeilua, ja hän on vaikutuksensa vuoksi toiminut esikuvana useille seuraaville sukupolville lauluntekijöille. Simonin laajaura sisältää niin duo-klassikoita Simon & Garfunkelilta kuin itsenäisiä, kansainvälisiä menestyksiä ja yhteistyötä eri kulttuurien muusikoiden kanssa.
Paul Simonin ura jatkuu yhä: hän on julkaissut työnsä lähes kuudella vuosikymmenellä, ja hänen vaikutuksensa populaarimusiikkiin näkyy sekä suorissa julkaisuissa että laajemmassa musiikillisessa kulttuuriperinnössä.