Juutalainen on henkilö, joka on juutalaista syntyperää tai joka on kääntynyt juutalaiseen uskontoon. Juutalaiset yleensä pitävät itseään kansana (ethnokraattisena tai etnoreligioottisena ryhmänä) eivätkä ainoastaan uskonnon kannattajina, joten juutalainen ei ole vain henkilö, joka harjoittaa juutalaisuuden uskontoa, vaan myös henkilö, jolla on juutalainen etninen perintö. Juutalaiset ovat peräisin Lähi-idästä etnori-uskonnollisena ryhmänä. Perinteisen juutalaisen lain eli halakhan mukaan joku on juutalainen, jos hänen äitinsä oli juutalainen tai jos hän on kääntynyt juutalaisuuteen. Juutalaisuutta on kuvattu eri tavoilla: uskonnoksi, etniseksi ryhmäksi, kulttuuriksi, kansakunnaksi ja laajemmaksi suurperheeksi.

Identiteetti ja kirjavia määritelmiä

Juutalainen identiteetti on monimuotoinen. Se voi tarkoittaa uskonnollista kuuluvuutta, etnistä alkuperää, kielellistä ja kulttuurista perinnettä tai jotain näiden yhdistelmää. On olemassa käytännössä sekä ortodoksisia, konservatiivisia että liberaaleja näkemyksiä siitä, mitä kääntyminen juutalaisuuteen sisältää ja millä ehdoilla joku tunnustetaan juutalaiseksi. Halakha määrittelee perinteisesti äidinjuutalaisuuden, mutta monissa yhteisöissä myös isän kautta kulkevia tai liberaalissa juutalaisuudessa tehtyjä käännynnäisiä tunnustetaan juutalaisiksi.

Historia ja diaspora

Juutalaisuuden historia on tuhansien vuosien mittainen ja keskittyy aluksi muinaiseen Israelin ja Juudan alueeseen. Historian aikana juutalaiset levisivät laajalle maailmaan eri pakko- ja vapaaehtoisten muuttojen seurauksena—esimerkiksi Babylonian vankeus, Rooman valtakunnan aika ja myöhemmät kaupan ja vainojen synnyttämät siirtymät. Näin syntyi laaja diaspora, eli yhteisöjen verkosto Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja muilla mantereilla.

Juutalaisten yhteisöt jakautuvat karkeasti kulttuuristen ja maantieteellisten perinteiden perusteella esimerkiksi:

  • Askenasit — perinteisesti Keski- ja Itä-Euroopasta, puhuivat usein jiddišia;
  • Sefardit — perinteisesti Espanjasta ja Portugalista lähtöisin, puhuivat usein ladinoa;
  • Mizrahit — Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan juutalaiset, joilla on omia paikallisia perinteitä.

Kulttuuri, kieli ja uskonnolliset suuntaukset

Juutalainen kulttuuri sisältää uskonnollisia tapoja mutta myös maallisia perinteitä, runsaasti kirjallisuutta, musiikkia, ruokakulttuuria ja juhlia. Tärkeitä juhlia ovat esimerkiksi:

  • Rosh Hashanah (juutalainen uusi vuosi)
  • Yom Kippur (sovintopäivä)
  • Pesach (pääsiäinen, joka muistaa Egyptin orjuudesta vapautumista)
  • Hanukka (valon juhla)

Kielet: perinteisesti laaja kirjo kieliä on ollut käytössä — heprea (myös uskonnollisena ja nykysuomen kaltaisena kansalliskielenä Israelissa), jiddiš, ladino ja lukuisat paikalliset kielet. Heprean elvyttäminen ja modernin heprean kehittyminen on ollut keskeistä 1800–1900-luvuilla sekä Israelin valtion synnylle.

Uskonnolliset suuntaukset vaihtelevat: ortodoksinen, konservatiivinen (masorti), liberaali/reformi ja rekonstruktionistinen sekä sekulaari tai humanistinen juutalaisuus. Näiden välillä on eroja uskonnollisen lain, rituaalien ja käännynnäisyyden tulkinnoissa.

Väestö, maantiede ja emigraatiot

Israel on ainoa nykyaikainen valtio, jossa on juutalainen enemmistö, mutta juutalaisia vähemmistöjä on monissa maissa ympäri maailmaa. Suurin osa heistä asuu kaupungeissa Yhdysvalloissa, Argentiinassa, Euroopassa ja Australiassa. Sekä Israelissa että Yhdysvalloissa on yli viisi miljoonaa juutalaista kummassakin. Maailmanlaajuinen juutalaisväestö on nykyarvioiden mukaan noin 14–16 miljoonaa, mutta määrissä on vaihtelua laskentatapojen (uskonnollinen vs. etninen määrittely) mukaan.

Neuvostoliitossa juutalaisia oli yli kaksi miljoonaa, mutta monet heistä muuttivat Israeliin, Yhdysvaltoihin ja muihin länsimaihin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Myös 1800–1900-luvuilla tapahtuneet maastamuutot—esimerkiksi Euroopasta Amerikkaan—muokkasivat juutalaisten asutusta huomattavasti.

Vainot, vainoihin reagointi ja holokausti

Juutalaiset ovat historian saatossa kokeneet erilaisia vainoja, kuten pakkokastelut, syrjinnän, karkotuksia ja väkivaltaisuuksia eri aikoina ja eri maissa. Yksi historian traagisimmista ja laajimmin tunnetuista vainoista tapahtui toisen maailmansodan aikana, jolloin Saksan kansallissosialistinen hallinto ja sen liittolaiset järjestelmällisesti vainosivat ja tappoivat lähes kuusi miljoonaa juutalaista. Tämä kansanmurha tunnetaan nimellä holokausti (holokausti). Holokausti vaikutti syvästi juutalaisuuden maantieteeseen, yhteisörakenteisiin ja identiteettiin, ja se on keskeinen osa sekä juutalaista muistia että kansainvälistä historiaa.

Nykytilanne, haasteet ja vaikuttaminen

Nykyään juutalaiset osallistuvat aktiivisesti monien maiden politiikkaan, tieteeseen, kulttuuriin ja talouteen. Samalla antisemitismi ja juutalaisvastainen väkivalta ovat edelleen todellisia uhkia monissa paikoissa, ja juutalaisyhteisöt tekevät työtä turvallisuuden, koulutuksen ja kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Israelin olemassaolo ja sen suhteet muihin valtioihin ovat myös merkittävä tekijä monien juutalaisten identiteetissä ja maailmankatsomuksessa.

Yhteenvetona: juutalaisuus on sekä uskonto että monisyinen kulttuurinen ja etninen perintö. Juutalaiset historiaan, diasporaan, kieleen, tapoihin ja kokemuksiin liittyvät kerrostumat tekevät siitä yhden maailman pitkäikäisimmistä ja vaikutusvaltaisimmista yhteisöistä.