Felipe IV (Filip IV) – Espanjan kuningas 1621–1665
Filip IV (espanj: Felipe IV, portugal: Filipe III; 8. huhtikuuta 1605 - 17. syyskuuta 1665) oli Espanjan kuningas vuosina 1621-1665. Hän oli myös Espanjan Alankomaiden hallitsija ja Portugalin kuningas vuoteen 1640 asti.
Hänen tyttärensä oli Ludvig XIV:n vaimo Marie Thérèse Itävallan kuningatar. Kolmea lukuun ottamatta kaikki hänen lapsistaan kuolivat lapsuudessa.
Tausta ja valtaannousu
Filip IV oli Habsburgien sukuinen kuningas, Philip III:n poika ja kasvoi hovin ympäristössä. Hän peri kruunun isältään vuonna 1621 ja pyrki hallitsemaan suurta ja monimuotoista valtakuntaa, johon kuului Espanjan lisäksi mm. Italian alueita, Espanjan Alankomaat ja Portugal ennen vuoden 1640 kapinaa.
Hallintopolitiikka ja ulkopolitiikka
Valtakaudellaan Filip IV tuki kuninkaallista keskushallintoa, mutta hänen valtakautensa leimasi myös sotilaallinen rasitus ja taloudelliset vaikeudet. Espanja oli mukana Kolmikymmenvuotisessa sodassa (1618–1648) ja myöhemmin Franco‑Spanish sodassa (1635–1659), mikä kuormitti valtion rahavaroja. Suuri neuvonantaja ja valido, Gaspar de Guzmán, Olivaresin kreivi‑duke, vaikutti merkittävästi politiikkaan varsinkin 1620–1630‑luvulla.
Vuoden 1640 myrskyisät tapahtumat heikensivät Habsburgin valtaa: Portugalin kapina johti Portugalin itsenäistymiseen ja Braganan dynastian kuninkaan, Joao IV:n valtaannousuun, ja katalonialaiset kapinat vaikeuttivat Espanjan sisäistä liikkumavaraa. Lopulta pitkissä sodissa ja diplomaattisissa neuvotteluissa Espanja menetti osia alueistaan; merkittävä rauhansopimus oli Pyreneiden rauha (1659), joka vaikutti valtapainotuksiin Ranskan hyväksi.
Talous, hallinnon haasteet ja perintö
Filip IV:n hallituskaudella Espanjan talous kohtasi toistuvia kriisejä, verotusta kiristettiin ja pankrotteja julistettiin useaan otteeseen. Hallinnon tehostamispyrkimykset ja verouudistukset kohtasivat vastarintaa alueellisista etuista ja sodankäynnin kustannuksista johtuen. Vaikka valtakunta heikkeni poliittisesti ja taloudellisesti, Espanjan hovielämä ja kulttuuri kukoistivat hänen aikanaansa.
Kulttuuri ja henkilökohtainen elämä
Filip IV tunnetaan myös taiteen ja kulttuurin suojelijana. Hän piti hovissaan kuuluisia taiteilijoita, joista tunnetuin on Diego Velázquez, joka toimi hovimaalari ja loi muotokuvia kuninkaallisesta perheestä ja hoviväestä. Filip IV:stä jäi kuva maailmankuvallisesti vaikutusvaltaisena mutta vaikean aikakauden hallitsijana, jonka valtakaudella Espanjan suurvalta‑asema alkoi murentua.
Henkilökohtaisessa elämässään Filip IV meni naimisiin kahdesti: ensimmäiseksi Isabel de Borbónin (Isabel of France) kanssa ja myöhemmin Maríana de Austria -nimisen serkkunsa kanssa. Useat hänen lapsistaan kuolivat nuorina; yksi tunnetuimmista jälkeläisistä oli tytär Marie Thérèse Itävallan, joka meni naimisiin Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n kanssa. Filip IV:n kuoltua vuonna 1665 valta siirtyi hänen pojalleen, joka oli nuori Carlos II — tästä alkoi uusi vaihe Habsburgien Espanjan historiassa.
Kuolema ja jälki
Filip IV kuoli 17. syyskuuta 1665. Hänen pitkään jatkunut hallintonsa jätti jälkeensä monimutkaisen perinnön: merkittävän kulttuuriperinnön ja samalla poliittisen ja taloudellisen heikkenemisen, joka merkitsi Habsburgien Espanjan asteittaista asemien kaventumista Euroopan valtapolitiikassa.
Lapset
- Ranskan Elisabethin (1603-1644, Ranskan Henrik IV:n tytär) kanssa - avioitui 1615 Burgosissa:
- Espanjan arkkiherttuatar Maria Margareta (14. elokuuta 1621 - 15. elokuuta 1621)
- Itävallan arkkiherttuatar Margareta Maria Katariina (25. marraskuuta 1623 - 22. joulukuuta 1623)
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Eugenia (21. marraskuuta 1625 - 21. elokuuta 1627)
- Itävallan arkkiherttuatar Isabella Maria Theresia (31. lokakuuta 1627 - 1. marraskuuta 1627)
- Arkkiherttua Balthasar Carlos, Asturian prinssi (17. lokakuuta 1629 - 9. lokakuuta 1646), Asturian prinssi.
- Itävallan arkkiherttua Frans Ferdinand (12. maaliskuuta 1634)
- Espanjan arkkiherttuatar Maria Anna "Mariana" Antonia (17. tammikuuta 1636 - 5. joulukuuta 1636)
- Arkkiherttuatar Marie Thérèse (1638-1683), avioitui Ranskan Ludvig XIV:n kanssa ja sai lapsia.
- Itävallan Marianan (1634-1696) - hänen veljentyttärensä - kanssa - 1649:
- Itävallan Margareta Teresia (1651-1673), Pyhän saksalais-roomalaisen keisarin Leopold I:n ensimmäinen vaimo.
- Itävallan arkkiherttuatar Maria Ambrosia de la Concepción (7. joulukuuta 1655 - 21. joulukuuta 1655)
- Arkkiherttua Philip Prospero, Asturian prinssi (28. marraskuuta 1657 - 1. marraskuuta 1661)
- Itävallan arkkiherttua Ferdinand Thomas Kaarle (23. joulukuuta 1658 - 22. lokakuuta 1659).
- Espanjan Kaarle II (6. marraskuuta 1661 - 1. marraskuuta 1700)