Rembrandt – Alankomaiden kultakauden taidemaalari: elämä ja teokset

Rembrandt Harmenszoon van Rijn (Leiden, 15. heinäkuuta 1606 - Amsterdam, 4. lokakuuta 1669) oli kuuluisa hollantilainen taidemaalari.

Häntä pidetään yleisesti yhtenä Euroopan taidehistorian suurimmista taidemaalareista ja taidegrafiikan tekijöistä ja Alankomaiden historian merkittävimpänä taiteilijana. ^p420 Hänen panoksensa taiteeseen ajoittui ajanjaksolle, jota historioitsijat kutsuvat Alankomaiden kultakaudeksi.

Menestyttyään nuorena muotokuvamaalarina hän koki henkilökohtaisen tragedian ja taloudellisia vaikeuksia myöhempinä vuosinaan. Hänen etsauksensa ja maalauksensa olivat kuitenkin suosittuja koko hänen elinaikansa ajan, ja hänen maineensa taiteilijana säilyi korkeana. ^{s 427} Hän opetti kahdenkymmenen vuoden ajan lähes kaikkia merkittäviä hollantilaisia maalareita. ^{s 203}

Rembrandtin merkittävin luova työ on hänen aikalaistensa muotokuvissa, omakuvissa ja Raamatun kohtausten kuvituksissa. Hänen omakuvansa ovat ainutlaatuinen elämäkerta, jossa taiteilija kartoitti itseään ilman turhamaisuutta ja äärimmäisellä vilpittömyydellä. ^p420

Elämä ja ura

Rembrandt syntyi Leidenissä mylläriperheeseen ja kävi latinakoulua sekä lyhyesti yliopistoa, mutta valitsi kuvataiteen. Hän opiskeli Jacob van Swanenburghin johdolla ja työskenteli myöhemmin Amsterdamissa Pieter Lastmanin ateljeessa, jossa hän omaksui historianaiheiden dramaattisen käsittelyn. Palattuaan Leideniin hän perusti oman työhuoneensa ja teki tiivistä yhteistyötä Jan Lievensin kanssa.

Vuonna 1631–1632 Rembrandt muutti Amsterdamiin vastatakseen kasvavaan muotokuvakysyntään. Hän avioitui vuonna 1634 Saskia van Uylenburghin kanssa, joka oli varakkaan taidekauppiaan sukulainen ja tärkeä tukija. Pariskunnalle syntyi useita lapsia, joista vain Titus (s. 1641) eli aikuiseksi. Saskia kuoli vuonna 1642, minkä jälkeen Rembrandtin elämää varjostivat sekä suru että taloushuolet. Myöhemmin hänen elämänkumppaneitaan olivat taloudenhoitaja Geertje Dircx, jonka kanssa hän ajautui oikeusriitoihin, sekä Hendrickje Stoffels, jonka kanssa syntyi tytär Cornelia (1654). Hendrickje kuoli vuonna 1663 ja Titus vuonna 1668, vain vuotta ennen Rembrandtin kuolemaa.

Rembrandt asui pitkään Jodenbreestraatilla, nykyisessä Rembrandtin talomuseossa. Luksuksenhalu ja runsas taide-esineiden keräily yhdistyivät epävakaaseen taloudenpitoon; vuonna 1656 hän haki konkurssia, ja hänen omaisuutensa sekä talonsa huutokaupattiin. Viimeiset vuotensa hän vietti vaatimattomammin Rozengrachtin varrella, mutta jatkoi työskentelyä korkealla tasolla kuolemaansa saakka. Hänet haudattiin vaatimattomasti Westerkerkin kirkkoon.

Ateljee ja oppilaat

Rembrandtin työpaja oli 1630–1650-luvuilla Amsterdamin huomattavimpia. Hän koulutti mittavan joukon taiteilijoita, joista useista tuli aikansa tähtiä. Oppilaiden ja seuraajien joukkoon luetaan muun muassa Gerrit Dou, Govert Flinck, Ferdinand Bol, Carel Fabritius, Nicolaes Maes ja Samuel van Hoogstraten. Ateljeessa tehtiin sekä yksittäisiä muotokuvia että suuria ryhmäkuvia porvariskaartille ja killoille; Rembrandt johti työtä, luonnosteli, korjasi ja viimeisteli keskeisiä osia, mikä oli aikakaudelle tyypillistä yhteistyötä.

Tyyli ja tekniikka

Rembrandt tunnetaan valon ja varjon mestarina. Hänen teoksissaan dramatiikka syntyy chiaroscurosta ja syvästä, usein tummasävyisestä taustasta, josta hahmot kohoavat esiin. Hän käytti paksua maalia ja rohkeaa sivellintyötä (impasto), kerrosti ja raapi pintaa, ja jätti työskentelyn jäljet näkyviin. Tämä materiaalisuus yhdistyy psykologiseen tarkkanäköisyyteen: muotokuvat eivät esitä vain ulkoisia piirteitä, vaan tunteita, iän tuomia muutoksia ja elämänkokemusta.

Historiallisissa ja Raamatun aiheissa Rembrandt sijoitti tapahtumat lähelle katsojaa, käyttäen malleina tavallisia ihmisiä ja ateljeensa puvustoa ja esineistöä. Hän korosti kertomusten inhimillistä ydintä pikemmin kuin koristeellista loistoa. Hänen omakuvissaaan – joita on kymmeniä eri elämänvaiheista – taiteilija tutki identiteettiään avoimesti ja armottoman rehellisesti.

Etsauksen uudistajana Rembrandt yhdisti etsausta ja kuivaneulaa, hyödynsi useita vedoksia saman levyn eri vaiheista ja vaihteli musteen määrää luodakseen tunnelmaa ja valon vaihtelua. Näin hänen grafiikkansa levisi laajalle ja teki hänestä tunnetun myös maalausten ulkopuolella.

Keskeisiä teoksia

• Tohtori Nicolaes Tulipin anatomian oppitunti (1632): varhainen menestys, jossa ryhmämuotokuva ja tieteellinen uteliaisuus yhdistyvät dynaamiseksi esitykseksi.
• Yövartio (De Nachtwacht) (1642): porvariskaartin ryhmäkuva, jonka liike, valoefektit ja syvyys rikkoivat perinteisen rivijärjestyksen ja tekivät teoksesta aikansa rohkeimman.
• Batseba (1654): intiimi ja myötätuntoinen kuva inhimillisestä valinnasta ja haavoittuvuudesta.
• Juutalainen morsian (n. 1665): myöhäiskauden lämmin, paksulla maalilla maalattu teos, jossa kosketus ja katse kertovat rakkaudesta.
• Paluu tuhlaajapojan (n. 1668–1669): hiljainen, anteeksiantoa ja armoa kuvaava mestariteos, jossa valo korostaa sovituksen hetkeä.
• Itsenäiset omakuvat (eri vuosilta): ainutlaatuinen sarja, joka seuraa taiteilijan elämää nuoruudesta vanhuuteen.

Vaikutus ja perintö

Rembrandtin vaikutus ulottuu hänen aikalaistensa lisäksi myöhempiin sukupolviin: realistit ja romantiikan mestarit sekä impressionistit ja ekspressionistit ovat ammentaneet hänen rohkeasta valonkäytöstään, materiaalin hallinnasta ja inhimillisestä katseestaan. Hänen maineensa on säilynyt korkeana; teoksia on erityisesti Amsterdamin Rijksmuseumissa ja Rembrandtin entisessä kodissa toimivassa museossa, mutta myös lukuisissa kokoelmissa ympäri maailman.

Nykyinen tutkimus on tarkentanut hänen tuotantonsa laajuutta ja erottanut mestarin oman käden oppilaiden teoksista, mutta Rembrandtin keskeinen merkitys taidehistoriassa on kiistaton: hän osoitti, miten maalaus voi välittää sekä tarinan että sisäisen elämän syvyyden tavalla, joka tuntuu ajattomalta.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Kuka oli Rembrandt Harmenszoon van Rijn?

K: Miten Rembrandtia pidetään Euroopan taidehistoriassa?

Kysymys: Millä ajanjaksolla Rembrandt antoi panoksensa taiteeseen?

Kysymys: Kohtasi Rembrandt haasteita myöhempinä vuosinaan?

K: Olivatko Rembrandtin etsaukset ja maalaukset suosittuja hänen elinaikanaan?

K: Opettiko Rembrandt muita hollantilaisia maalareita?

K: Mikä on Rembrandtin suurin luova työ?

Hae kirjaimella