Tansen (n. 1500–1586), joka tunnettiin myös nimillä Tan Sen ja Ramtanu, oli keskeinen henkilö pohjoisintialaisen (Hindustani) klassisen musiikin historiassa. Hän syntyi hindulaisperheeseen ja varttui alueella, joka kuuluu nykyiseen Madhya Pradeshiin. Tansen oppi, täydellisti ja hallitsi laajaa musiikillista repertuaaria; hän aloitti uransa ja vietti suuren osan aikuiselämästään Rewan ruhtinaskunnan hovissa Raja Ramchandra Singhin (r.1555–1592) suojeluksessa. Ruhtinaan hovissa ja myöhemmin Mogulien keisari Akbarin palveluksessa Tansen saavutti laajaa mainetta ja kunnioitusta. Vuonna 1562, noin 60-vuotiaana, hän liittyi Akbarin hoviin, jossa hänet nimitettiin yhdeksi keisarin läheisistä neuvonantajista muusikkona ja sai arvonimen "Mian" eli oppinut mies.
Tansen oli säveltäjä, muusikko ja laulaja, jolle perimätieto liittää lukuisia sävellyksiä Pohjois-Intian musiikkiperinteeseen. Hän oli myös taitava soitinrakentaja ja soittimien kehittäjä: perinteessä hänelle on annettu ansioita esimerkiksi rudra-veenan (yksinkertaisemmin binin) ja dhrupad-tyylin edistämisestä. Monet ragat ja muotoilut, kuten perinteessä mainitut "Miyan"-nimiset ragat (esim. Miyan ki Todi, Miyan ki Malhar), liitetään hänen nimeensä tai vaikutukseensa, vaikka tarkat alkuperät ja attribuutiot ovat myöhemmän perinteen varmistettavissa.
Akbarin hovin historioitsijoiden kertomuksissa ja eri gharana-kirjallisuudessa Tansenista on säilynyt runsaasti legendoja. Niissä kerrotaan muun muassa, että hän saattoi kutsua sateen esiin esittämällä Raga Megh Malharia, tai että Raga Deepakia esittämällä hän olisi saanut lamppuja syttymään. Toisissa tarinoissa korostuvat hänen kykynsä vaikuttaa eläimiin ja ihmisiin: kerrotaan esimerkiksi tapauksesta, jossa villi valkoinen norsu rauhoittui, kun Tansen lauloi sille, jolloin keisari pääsi ratsastamaan sen selässä. Nämä kertomukset ovat osa Tansenin mytologiaa ja kuvaavat hänen asemaansa musiikkiperinteen mahtavana hahmona; historialliset lähteet erottelevat usein myytit ja faktat.
Nykykatsauksessa Tansenin merkitystä arvioidaan usealla tasolla. Häntä pidetään dhrupad-tyylin ja yleisemmin Hindustani-klassisen musiikin kehityksen tärkeänä vaikuttajana: hänen katsotaan muokanneen laulutekniikkaa, improvisaatioperinteitä ja ragojen esitystapaa. Useat myöhemmät gharanat (musiikkikoulukunnat) ovat hahmottaneet perintönsä suhteessa Tanseniin, ja hänen nimeään on käytetty tavalla, joka liittää tiettyjä sävelmuotoja ja tulkintaperinteitä hänen nimensä alle.
Tietystä koulutuksesta ja opettajista on erilaisia kertomuksia. Joidenkin lähteiden mukaan Tansen sai opetusta vaishnava-santtiensa piirissä (esimerkiksi Swami Haridas -perimätieto mainitaan joissain kertomuksissa) ja toisissa lähteissä mainitaan myös yhteyksiä sufi- ja muiden mestareiden kanssa. Näin ollen hänen taustansa heijastelee aikakauden moniarvoista hengellistä ja musiikillista ympäristöä.
Tansenin muistoksi järjestetään yhä vuosittain konserttitapahtumia, joista tunnetuin on Gwaliorissa järjestettävä Tansen Samaroh — festivaali, joka kokoaa yhteen intialaisen klassisen musiikin huippuesiintyjiä ja jolla muistetaan Tansenin perintöä sekä legendaarista asemaa. Hänen samadhinsa (hauta-muistomerkki) ja sitä ympäröivä perinne ovat tärkeitä paikkoja musiikin ystäville ja tutkijoille.
Historialliset yksityiskohdat Tansenin elämästä — syntymävuosi, sävellysten tarkka luettelo ja monet perinteen attribuutiot — sekoittuvat usein myytteihin, joten tutkijat lähestyvät kertomuksia varovaisesti. Kuitenkin Tansenin asema yhtenä Hindustani-klassisen musiikin muodostavista suurista hahmoista on kiistaton: hänen nimeensä liittyvä perintö näkyy sekä esityskäytännöissä että opetustraditioissa yhä tänään.