Tim Rice-Oxley – Keane-yhtyeen englantilainen pianisti ja säveltäjä

Tim Rice-Oxley — Keane-yhtyeen englantilainen pianisti ja säveltäjä: syvä esittely hänen urastaan, sävellyksistään ja vaikutuksesta nykymusiikkiin.

Tekijä: Leandro Alegsa

Timothy James Rice-Oxley (s. 2. kesäkuuta 1976 Oxford, Englanti) on englantilainen muusikko. Hän on rockyhtye Keanen pianisti. Hän soittaa pianoa ja bassoa. Hän myös säveltää yhtyeen kappaleet.

Tästä lähtökohdasta Rice-Oxley on muodostunut Keanen keskeiseksi luovan työn vetäjäksi: hän laatii useimmat yhtyeen kappaleiden perusrakenteet, melodiat ja sovitukset. Keane perustettiin 1990-luvun puolivälissä, ja alkuperäiskokoonpanoon kuuluivat muun muassa Richard Hughes ja Dominic Scott; laulajana ja keulahahmona tunnetuksi tullut Tom Chaplin liittyi yhtyeeseen myöhemmin. Rice-Oxleyn piano-orientoitunut lähestymistapa erottuu monista rock-yhtyeistä, joissa kitara yleensä vie melodian.

Rice-Oxleyn sävellykset tunnetaan usein voimakkaasta melodisuudesta, tunteikkaasta pianokäytöstä ja selkeistä, helposti mieliin jäävistä kertosäkeistä. Hän on vastuussa monista Keanen tunnetuimmista kappaleista, kuten "Somewhere Only We Know", "Everybody's Changing" ja "Is It Any Wonder?", jotka ovat osaltaan luoneet yhtyeen kansainvälisen maineen. Keanen menestyneisiin studioalbumeihin kuuluvat muun muassa Hopes and Fears (2004) ja Under the Iron Sea (2006), joissa Rice-Oxleyn sävellykset ovat olleet keskeisessä roolissa.

Keanen lisäksi Rice-Oxley on osallistunut muihin musiikkiprojekteihin ja yhteistyöhankkeisiin. Yksi tunnetuimmista sivuprojekteista on alt-country-vaikutteinen bändi Mt. Desolation, jonka hän perusti yhdessä Keanen basistin Jesse Quinin kanssa; yhtye julkaisi oman debyyttialbuminsa vuonna 2010. Rice-Oxley on myös tehnyt sovituksia, levytyksiä ja esiintynyt sessiomuusikkona useissa yhteyksissä.

Lavalla Rice-Oxley vastaa pääosin kosketinsoittimista ja taustalauluista, mutta hän esiintyy myös basson äärellä ja osallistuu yhtyeen sovitusten rakentamiseen. Hänen tyylinsä hyödyntää sekä akustista että sähköistä pianoa ja koskettimia; Keanen varhaisissa tuotannoissa piano on usein yhtyeen kantava instrumentti ja sävynsä kautta tunnistettava osa yhtyeen soundia.

Rice-Oxley ja Keane ovat myyneet miljoonia albumeja ja saaneet laajaa kansainvälistä tunnustusta. Hänen sävellyksensä ovat vaikuttaneet 2000-luvun brittipopin ja rockin maisemaan, ja ne ovat tehneet hänestä yhden ajanjakson tunnistetuimmista säveltäjä–pianisteista brittiläisessä poprockissa.

Keskeisiä albumeita (valikoima)

  • Hopes and Fears (2004) – Keane
  • Under the Iron Sea (2006) – Keane
  • Perfect Symmetry (2008) – Keane
  • Mt. Desolation (2010) – Mt. Desolation (sivuprojekti)
  • Strangeland (2012) – Keane
  • Cause and Effect (2019) – Keane

Rice-Oxleyn työ tunnetaan klassisen melodian ja nykyaikaisen poprockin yhdistelmästä; hänen kappaleissaan korostuvat selkeät rakenteet, tunteikas piano ja laulullinen laatu, jotka ovat tehneet hänestä arvostetun lauluntekijän sekä faneille että kollegoille.

Varhainen elämä

Hän otti pianotunteja, joita hän vihasi. Tämä johtui siitä, että hänen piti soittaa klassista musiikkia, ja se oli hänen mielestään tylsää. Myöhemmin hän alkoi soittaa pianoa Beatlesia kuunnellen. Vuonna 2004 hän voitti Ivor Novello -palkinnon vuoden parhaana säveltäjänä.

Vuonna 1995 hänen ystävänsä Dominic Scott kehotti häntä perustamaan bändin. Bändin nimi oli "The Lotus Eaters". He pyysivät Richard Hughesia soittamaan rumpuja. Tom Chaplin soittaisi bassoa. Rice-Oxley ja Chaplin olivat olleet ystäviä lapsesta asti. Vuonna 1997 Rice-Oxley pyysi Chaplinia laulamaan. Bändi muutti nimensä "Keaneksi". Kun Scott jätti bändin vuonna 2001, Rice-Oxley alkoi jälleen soittaa pianoa ja äänittää bassoa erikseen. Sitä hän tekee edelleen.

Rice-Oxley avioitui helmikuussa 2005.



 

Varusteluettelo

Täydellinen luettelo: Laiteluettelo



 



Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3