Sindhin 2011 tulvat Pakistanissa – laaja tulvakatastrofi

Sindhin 2011 tulvat Pakistanissa: laaja tulvakatastrofi, 270 kuollutta, miljoonat kärsivät, 1,7M ha tuhoutunut — kattava katsaus vaikutuksiin ja avustustarpeeseen.

Vuoden 2011 Sindhin tulvat alkoivat elokuun puolivälissä 2011, kun raskaat monsuunisateet pahenivat ja tulvivien jokien virtaamat kasvoivat erityisesti Sindhissä, Itä-Balochistanissa ja Etelä-Punjabissa Pakistanissa. Tulvat aiheuttivat laajamittaista vahinkoa: arviolta 270 ihmistä kuoli ja noin 5,3 miljoonaa ihmistä kärsi tulvista joko suoraan tai niiden välittömien seurausten vuoksi. Tulvat upottivat noin 1,2 miljoonaa kotia, ja pelkästään viljelymaata tuhoutui yli 1,7 miljoonaa hehtaaria. Nämä tulvat luokitellaan Pakistanin pahimmiksi vuoden 2010 tulvien jälkeen (vuoden 2010 tulvien vaikutuksiin verrattuna).

Syy ja kulku

Tulvien taustalla olivat poikkeuksellisen rankat monsuunisateet, jotka ylittivät paikallisten jokien ja purojen kapasiteetin. Joissain alueissa sade kertyi nopeasti ja aiheutti tulvia ilman pitkää ennakkovaroitusaikaa. Lisäksi jo aiemmat kosteat olosuhteet ja maaperän kyllästyminen lisäsivät pintavalunnan määrää.

Vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin

• Evakuointi ja asuminen: Miljoonat ihmiset menettivät väliaikaisesti tai pysyvästi kotinsa; monia evakuoitiin hätämajoituksiin, kouluihin ja tilapäisiin leireihin.
• Terveysriski: Seuraavina viikkoina vesirokkojen ja muiden vesivälitteisten tautien riski sekä hyönteisten (esim. malarian) leviämisen uhka kasvoivat veden ja sanitaation häiriintyessä.
• Peruspalvelut ja infrastruktuuri: Tulvat vahingoittivat teitä, siltoja, vesijohtoja ja kouluja, mikä vaikeutti avun toimittamista ja normaalia elämää useilla alueilla.

Maatalous ja talous

Laajat pellot upotettiin, satoja hehtaareja menetettiin ja karja kärsi. Tämän seurauksena monien kotitalouksien toimeentulo heikkeni nopeasti: sadonmenetysten ja karjan kuolemien vuoksi ruokaturva ja tulonlähteet uhkasivat useita kuukausia eteenpäin. Lisäksi pitkäaikaisempia vaikutuksia aiheutti maaperän suolapitoisuuden nousu ja sadonviljelyyn sopivien peltojen heikkeneminen.

Välittömät toimet ja kansainvälinen apu

Viranomaiset, paikalliset järjestöt ja kansainväliset avustusjärjestöt käynnistivät hätäapuhankkeita: ruokaa, puhdasta vettä, väliaikaisia asumuksia ja terveyspalveluita toimitettiin alueille, joihin pääsy oli mahdollista. Monet järjestöt varoittivat ruokapulan ja tautiepidemioiden riskistä ja pyrkivät estämään niiden leviämisen jakamalla sanitaatiotuotteita ja lääkintätukea.

Pitkäaikainen toipuminen ja haasteet

Tulvien jälkeen alueiden jälleenrakennus vaati suuria resursseja. Haasteina olivat muun muassa:

• maatalouden elpymisen tukeminen (siemenet, lannoitteet, karjan tuki),
• vaurioituneen infrastruktuurin korjaus (tiet, sillat, vesihuolto),
• pitkäaikainen terveydenhuolto ja tautien ehkäisy,
• asuntojen uudelleenrakentaminen ja oikeudenmukainen tukien kohdentaminen.

Opit ja suositukset

Tapahtuma korosti tarvetta: parempaan varautumiseen, toimivampiin varoitusjärjestelmiin, vesienhallinnan ja tulvasuojelun parantamiseen sekä nopeampaan avun koordinointiin. Lisäksi pitkäjänteinen maankäytön suunnittelu ja tulvakartoitukset auttavat vähentämään vastaavien katastrofien vaikutuksia tulevaisuudessa.

Vuoden 2011 Sindhin tulvat muistuttavat siitä, miten monin tavoin äärimmäiset sääilmiöt voivat koetella haavoittuvia yhteisöjä ja miksi sopeutuminen sekä vahvistettu valmius ovat olennaisia osia riskienhallintaa.

Hae kirjaimella