Naisten marssi 2017 – maailmanlaajuinen mielenosoitus Trumpin valintaa vastaan

Naisten marssi 2017: maailmanlaajuinen mielenosoitus Trumpin valintaa vastaan — ennennäkemätön osallistujamäärä ja globaalit protestit seitsemällä maanosalla.

Naisten marssi 2017 oli maailmanlaajuinen mielenosoitus 21.-22. tammikuuta 2017. Se oli vastaus Yhdysvaltain 45. presidentin Donald Trumpin virkaanastujaisiin. Women's March on Washington -mielenosoitukseen kerrottiin osallistuneen yli 470 000 ihmistä pelkästään Washingtonissa, mikä oli kolme kertaa enemmän kuin presidentti Trumpin virkaanastujaisissa. Mielenosoitus kattoi 7 maanosaa, myös Etelämantereen.

Tausta ja tavoitteet

Marssi syntyi nopeana kansalaislähtöisenä reaktiona Trumpin valintaan ja hänen kampanjansa aikana käyttämään retoriikkaan. Vaikka tapahtuma oli laajasti suunnattu puolustamaan naisten oikeuksia, sen sanoma laajeni yhteiskunnalliseksi vastalauseeksi seksismille, rasismille ja muille syrjinnän muodoille. Mielenosoittajat esittivät muun muassa seuraavia vaatimuksia:

• naisten ja ihmisoikeuksien puolustaminen
• lisääntyvä tasa-arvo ja turva kaikille sukupuolille, mukaan lukien trans- ja queer-henkilöt
• reproduktio-oikeudet ja terveysturva
• maahanmuuttajien oikeudet ja vastustus rasismille
• laajempi sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kuten terveydenhuolto ja työelämän tasa-arvo

Kulkueet, symbolit ja osallistujamäärät

Washington D.C.:n päämarssin lisäksi järjestettiin tuhansia rinnakkaistapahtumia ympäri maailman — kaupungeissa Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa, Australiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Etelämantereella. Järjestäjät arvioivat, että Yhdysvalloissa osallistujamäärä nousi miljooniin ja maailmanlaajuisesti paikalla oli arviolta useita miljoonia ihmisiä, vaikka tarkat luvut vaihtelevat lähteittäin.

Syyllisyysilmiönä nousi esiin kotitekoisten vaaleanpunaisten "pussyhat"-pipojen käyttö, joka symboloi yhtenäisyyttä ja vastarintaa Trumpin seksistiseen retoriikkaan. Marssilla nähtiin myös runsaasti kylttejä, lauluja ja performansseja, jotka korostivat eri yhteiskunnallisia teemoja.

Organisaatio ja laajuus

Tapahtuman takana oli useita järjestäjiä, vapaaehtoisia ja paikallisia aktivistiryhmiä. Vaikka marssi esiteltiin laajasti inklusiivisena ja ei-puolueellisena liikkeenä, sen pääasiallinen vastalause kohdistui nimenomaan Trumpin politiikkaan ja retoriikkaan.

Vaikutus ja kritiikki

Naisten marssi 2017 jäi historiaan yhtenä suurimmista yhden päivän kansalaisliikkeistä 2000-luvun alussa: se lisäsi julkista keskustelua sukupuolten tasa-arvosta ja aktivismin näkyvyydestä. Tapahtuma kannusti monia jatkamaan järjestäytymistä, äänestämään ja luomaan jatkotoimia paikallisella tasolla; useissa maissa marssista syntyi myös pysyvämpiä järjestöjä ja kampanjoita.

Samalla marssi kohtasi kritiikkiä ja sisäisiä kiistoja. Johtajuutta ja viestintää koskeneet erimielisyydet sekä joidenkin johtohenkilöiden saamasta kritiikistä seurannut julkinen keskustelu vaikeuttivat liikkeen yhtenäisyyttä. Kritiikki koski myös sitä, miten hyvin marssi otti huomioon eri etnisten, taloudellisten ja yhteiskuntaryhmien tarpeet.

Perintö

Naisten marssi 2017 vaikutti poliittiseen kulttuurian vaikuttamalla erityisesti feministiseen liikkeeseen, kansalaisaktivismiin ja julkiseen keskusteluun Yhdysvalloissa ja muualla. Se osoitti, että laajamittainen kansalaismobilisaatio on mahdollinen lyhyessä ajassa ja että sosiaalinen media voi toimia tehokkaana välineenä organisoinnissa. Samalla tapahtuma nosti esiin myös haasteita liikkeiden johtamisessa, moninaisuuden huomioimisessa ja pitkäjänteisessä vaikutustyössä.

Hae kirjaimella