Venäjän perustusmuutos 2020: kansanäänestys, tulokset ja kiistat

Venäjän perustusmuutos 2020: kattava yhteenveto kansanäänestyksestä, virallisista tuloksista, kiistoista ja vaikutuksista — analyysi äänestyksen laillisuudesta ja seurauksista

Venäjän perustuslain uudistamista koskeva kansanäänestys järjestettiin 25. kesäkuuta–1. heinäkuuta 2020. Presidentti Vladimir Putin ehdotti kansanäänestystä puheessaan liittokokoukselle 15. tammikuuta 2020.

Kansanäänestystä kutsutaan juridisesti "yleisvenäläiseksi äänestykseksi" (venäjäksi общероссийское голосование, romanisoitu: obshcherossiyskoje golosovaniye), sillä sitä ei järjestetä kansanäänestystä koskevan liittovaltion perustuslain mukaisesti.

Muutokset sisältävät laajoja muutoksia perustuslakiin, muun muassa sen, että Putin voi asettua uudelleen ehdolle kahdeksi kuusivuotiseksi presidenttikaudeksi.

Alun perin 22. huhtikuuta pidettäväksi suunniteltua äänestystä lykättiin myöhempään ajankohtaan Venäjällä puhjenneen COVID-19-pandemian vuoksi. Alkuperäisen äänestyksen ajankohdan oli todettu osuvan Vladimir Leninin syntymän 150-vuotispäivään.

Virallisten tulosten mukaan 79 prosenttia äänestäjistä kannatti perustuslain muutoksia. Vaaleissa on esitetty väitteitä ja raportteja sääntöjenvastaisuuksista.

Mitä muutokset pitävät sisällään

Perustuslain muutokset olivat laaja kokonaisuus, joka sisälsi muun muassa seuraavia kohtia:

• Virka-aikojen "nollaus": perustuslakiin lisättiin määräys, jonka seurauksena aiemmat presidenttikaudet eivät laskeneet nykyistä määräaikaa vastaan. Tämä mahdollisti, että Vladimir Putin voi asettua ehdolle uudelleen ja periaatteessa pysyä vallassa pidempään (useissa raporteissa mainitaan mahdollisuus jatkaa vuoteen 2036 saakka).
• Perustuslain etusija kansainväliseen lainsäädäntöön nähden: perustuslakiin vahvistettiin, että Venäjän perustuslain määräykset ovat etusijalla suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin ja päätöksiin. Tämä muutos on tulkittu lisäävän valtiollista suvereniteettia ja rajoittavan kansainvälisten tuomioistuinten vaikutusmahdollisuuksia.
• Sosiaaliset takeet: perustuslakiin lisättiin kirjauksia, jotka velvoittavat valtiota suojelemaan eläkkeitä, indeksoimaan niitä ja turvaamaan minimielintason. Tavoitteena esitettiin tulonsiirtojen ja sosiaaliturvan vahvistaminen perustuslaillisella tasolla.
• Perhearvot: perustuslakiin sisällytettiin säädöksiä, jotka korostavat perheen ja avioliiton asemaa — avioliitto määriteltiin miehen ja naisen väliseksi liitoksi.
• Perustuslakituomioistuimen ja muiden instituutioiden roolit: muutoksilla vahvistettiin joidenkin valtionelinten valtaa ja muutettiin mm. lainsäädännön hyväksymismenettelyihin ja vallanjaon säätelyyn liittyviä kohtia.

Äänestyksen järjestely ja oikeudellinen muoto

Prosessi eteni niin, että eduskunta (Duuma) ja liittoneuvosto hyväksyivät muutokset, ja Venäjän perustuslakituomioistuin katsoi niiden olevan perustuslain sallimia. Presidentti ehdottiäänestystä kansalaisille, mutta äänestys järjestettiin tavanomaisen kansanäänestyksen sijaan niin kutsuttuna yleisvenäläisenä äänestyksenä, mikä vaikutti käytännön järjestelyihin ja valvontamekanismeihin.

Tulokset ja viralliset tiedot

Hallinnollisten raporttien mukaan muutosesitystä kannatti 79 % äänestäneistä. Virallisten tietojen mukaan äänestys kesti usean päivän ajan (25.6.–1.7.2020) ja se järjestettiin laajasti eri muodoissa, mukaan lukien ennakkoäänestys, kotivaalit ja kampanja-alueilla toteutetut äänestysjärjestelyt. Virallinen osallistumisprosentti oli yli 60 %.

Väitteet väärinkäytöksistä ja kansainvälinen kritiikki

Äänestyksen jälkeen useat oppositioryhmät, kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tarkkailijat raportoivat ongelmista. Esitettyjä väitteitä olivat muun muassa:

• äänestysmenettelyiden laiminlyönnit ja epäselvyydet, erityisesti ennakko- ja kotivaaleissa;
• paikoin raportoitu äänestyslipukkeiden käsittelyä ja vaalilautakuntien toimintaa koskevat epäselvyydet;
• paine työpaikoilla ja muissa instituutioissa, jolloin äänestäjiä saatettiin painostaa ilmaista mielipiteensä tietyllä tavalla;
• riippumattoman kansainvälisen tarkkailun rajoitukset ja valvonnan puutteet – monia järjestelyjä seurattiin kotimaisin mutta ei laajoin kansainvälisin tarkkailuin.

Nämä väitteet johtivat kritiikkiin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Oppositiojohtajat ja ihmisoikeusjärjestöt nostivat esiin myös sitä, että keskustelu muutoksista oli osin rajoitettua ja äänenkannattajien mahdollisuudet kampanjoida vastustukselle vaikeutettuja.

Seuraukset ja merkitys

Muutokset muuttivat Venäjän poliittista maisemaa usealla tavalla. Keskeisin vaikutus oli mahdollisuus pidentää nykyisen presidentin kausia siten, että sama henkilö voisi jatkaa presidenttinä pitkään. Lisäksi perustuslain etusijasta kansainväliselle oikeudelle voidaan odottaa vaikutuksia Venäjän sitoutumiseen kansainvälisiin tuomioistuinten päätöksiin ja sopimuksiin. Sosiaalisten takuujen kirjaaminen perustuslakiin nostettiin hallituksen keinoksi lisätä tukea muutoksille, mutta samalla muutokset vahvistivat valtion keskeistä roolia ja kontrollia monilla hallinnon alueilla.

Lopuksi

Vuoden 2020 perustusmuutos-äänestys on yksi merkittävimmistä oikeudellisista ja poliittisista tapahtumista Venäjän lähihistoriassa. Sen oikeudellinen muoto, laajuus ja järjestelyt herättivät niin kotimaisia kuin kansainvälisiä kysymyksiä demokratian, vallanjaon ja vaalivalvonnan tilasta maassa. Vaikutukset poliittiseen järjestelmään ja Venäjän suhteisiin ulkomaailmaan näkyvät jatkossa lainsäädännössä ja käytännön politiikassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Milloin järjestettiin kansanäänestys Venäjän perustuslain uudistamiseksi?

K: Kuka ehdotti kansanäänestystä Venäjän perustuslain uudistamiseksi?

Kysymys: Mikä on kansanäänestyksen oikeudellinen nimi?

Kysymys: Mitä laajoja muutoksia Venäjän perustuslakiin sisältyy muutoksiin?

Kysymys: Milloin alkuperäinen äänestyspäivä oli tarkoitus järjestää ennen kuin sitä lykättiin?

Kysymys: Miksi alkuperäistä äänestyspäivää lykättiin?

K: Kuinka suuri prosenttiosuus äänestäjistä kannatti Venäjän perustuslain muutoksia virallisten tulosten mukaan?

Hae kirjaimella