Vuosi 53 eKr. oli vuosi roomalaisen kalenterin esi-jouliaanisessa ajassa. Tuolloin se tunnettiin nimellä Messallan ja Calvinuksen konsulivuosi (tai joskus vuosi 701 Ab urbe condita). Tätä vuotta on kutsuttu nimellä 53 eaa. varhaiskeskiajalta lähtien, jolloin Anno Domini -kalenterivuodesta tuli yleisin tapa nimetä vuosia Euroopassa.

 

Konsulit

  • Messalla — nimitys viittaa Marcus Valerius Messallaan (yleisesti lyhyemmin Messalla), joka toimi yhdessä toisena konsulina.
  • Calvinus — konsulina mainitaan Calvinus, yleensä viitaten Gnaeus Domitius Calvinukseen, joka oli merkittävä poliitikko ja sotilasajan hahmo aikaan.

Merkittävimmät tapahtumat

  • Marcus Licinius Crassuksen Parthian sotaretki ja tappio Carrhaessa: vuonna 53 eaa. Crassus lähti sotaretkeen Parthiaan ja kärsi ratkaisevan tappion Carrhaen taistelussa. Tappion seurauksena Crassus kuoli ja hänen joukkonsa kärsivät suuria menetyksiä; Parthiat valtasivat myös joitakin roomalaisia standarteja. Taistelun Parthian komentajana tunnetaan Surena.
  • Rooman sisäpoliittinen jännite: Crassuksen kuolema heikensi ensimmäistä triumviraattia (Caesar–Pompeius–Crassus) ja loi vallanaukkoja, jotka lisäsivät kehitystä kohti yhä kiristyneempiä suhteita Caesarin ja Pompeuksen välillä. Tämä tuli osaltaan avaamaan tietä myöhemmälle sisällissodalle.
  • Gallian sodan jatkuminen: Julius Caesar jatkoi toimintaansa Gallian alueella. Vuosi 53 eaa. kuului laajempaan Gallian valloitussarjaan, joka huipentui vuonna 52 eaa. käytyihin merkittäviin yhteenottoihin.

Kalenterikonteksti ja nimeäminen

  • Vuosi on ilmoitettu roomalaisen, pre-juliaanisen kalenterin ajassa (linkki alkuperäiseen ilmaisuun säilytetty edellä). Pre-juliaaninen kalenteri oli altis epäsäännöllisille välivuosille ja ajanlaskun korjauksille, minkä vuoksi kirjaamisessa käytettiin usein konsulien nimiä vuodennimenä.
  • Roomalaiset käyttivät konsulien nimiä vuosisadan virallisena nimitystapana (esimerkiksi "Messallan ja Calvinuksen konsulivuosi"). Toisaalta historiankirjoitus myöhäisemmillä aikakausilla alkoi käyttää Ab urbe condita -numeroita (tässä tapauksessa 701) ja lopulta keskiajalla Anno Domini -järjestelmää, jolloin nimi 53 eaa. vakiintui.

Merkitys ja seuraukset

  • Crassuksen tappio Carrhaessa oli käännekohta: se näytti Parthian voiman ja esti Rooman välittömän laajentumisen idempään suuntaan.
  • Poliittisesti Crassuksen kuolema hajotti tasapainon Rooman johtavien henkilöiden välillä ja lisäsi kilpailua vallasta — kehitys, joka johti lopulta Caesarin ja Pompeuksen väliseen konfliktiin.
  • Militaariset ja symboliset seuraukset, kuten kadonneet standardit, jäivät pitkäaikaisiksi kysymyksiksi roomalaisessa propagandassa ja kansallisessa mielentilassa.

Muuta huomionarvoista

  • Vuotta 53 eaa. koskevat lähteet ovat peräisin pääasiassa roomalaisilta historioitsijoilta (mm. Plutarkhos, Appianos) sekä Caesarin omista selonteoista Gallian sodasta, joten tapahtumien kuvaus saattaa heijastaa eri osapuolten näkökulmia.
  • Kalenterieroista johtuen tarkat päivämäärät voivat vaihdella lähteittäin; pre-juliaaninen ajanlasku poikkesi myöhemmästä juliaanisesta ja gregoriaanisesta järjestelmästä.