Knalli eli keulahattu – määritelmä, historia ja käyttötarkoitus
Keulahattu on kova huopahattu, jossa on pyöristetty kruunu ja yleensä hieman kaartuva, usein kapea reuna. Se on suunniteltu jäykäksi niin, että se suojaa päätä iskuilta ja pysyy hyvin paikoillaan liikkeessä.
Historia
Hattu kehitettiin 1800-luvun puolivälissä. Erään tunnetun kertomuksen mukaan brittiläinen maanomistaja ja poliitikko Edward Coke — Leicesterin toisen jaarlin nuorempi veli — teetti keulahatun vuonna 1849 nimenomaan suojatakseen riistanvartijoidensa päätä, kun nämä ajoivat hevosen selässä matalalla roikkuvien oksien alla. Suunnittelusta mainitaan usein Bowlerin veljekset (Thomas ja William Bowler) ja valmistajana on perinteisesti nimitetty lontoolainen hattuliike Lock & Co.
Alun perin hattu oli käytännöllinen suoja työssä, mutta nopeasti siitä tuli myös muodikas asuste eri yhteiskuntaluokissa. Keulahattu yhdistettiin 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Britanniassa sekä Yhdysvaltojen itäosissa niin työväenluokan arkipukeutumiseen kuin myöhemmin keskiluokan ja yläluokan viralliseen pukeutumiseen.
Käyttötarkoitus ja merkitys
Keulahatun alkuperäinen käyttötarkoitus oli käytännöllinen: kova, pyöristetty kruunu suojasi päätä oksien tai pienten iskujen aiheuttamilta vaurioilta. Vähitellen hatun muoto ja nimi levisivät laajemmalle, ja siitä muodostui tunnusomainen osa brittien kaupunki- ja virkapukeutumista.
Britanniassa keulahattu esiintyy myös sotilaallisessa ja virallisessa pukuperinteessä: esimerkiksi tietyt kaartin upseerit käyttävät sitä siviilipukunsa osana. Hattu on lisäksi saanut ikonisen aseman populaarikulttuurissa ja symbolisessa kuvastossa, usein yhdistettynä brittityyliin, virkamiehiin ja kaupunkielämään.
Muoto, materiaalit ja variaatiot
- Materiaali: useimmiten huopaa (kova huopa), joskus myös villasekoitteita tai erikoiskäsiteltyjä materiaaleja.
- Muoto: pyöristetty, usein matala tai keskikorkea kruunu ja kapea, hieman kaartuva reuna. Reunan muoto ja leveys voivat vaihdella.
- Koristelu: yksinkertainen nauhanauha kruunun ympärillä on tavallisin, mutta on myös koristellumpia juhla- tai naismalleja.
- Variaatiot: tunnetaan myös nimillä "bowler" (engl.) ja "derby" (amerikkalainen termi). On olemassa sekä arki- että juhlamalleja sekä naisten ja miesten mitoituksia.
Asusteena ja pukeutumisetiketti
Keulahattu yhdistyy usein viralliseen, siistiin pukeutumiseen: takkiin, päällystakkiin ja pukuihin. Hattua pidetään yleensä suoraan päässä tai kevyesti eteenpäin kallistaen — voimakas vinoasento ei ole perinteinen. Karnäärejä tai hattukoruja käytetään harvoin, ja iltapukukäytössä hatun sävy ja nauha sovitetaan asun kanssa.
Nykyaikainen käyttö ja kulttuuri
Tänä päivänä keulahattu ei ole arkipäiväinen päänvaate useimmille, mutta se näkyy edelleen muodissa, teatterissa, elokuvissa ja historiallisissa tapahtumissa. Hatusta on tullut myös osa retro- ja steampunk-tyylejä. Joissakin virallisissa seurakunnissa ja paraateissa keulahattu kuuluu edelleen peruuttamattomaan perinteeseen.
Hoito ja säilytys
- Harjaa hattu pehmeällä hattuharjalla poistaaksesi pölyn ja lian.
- Säilytä hattu viileässä ja kuivassa paikassa, mieluiten hatulaatikossa tai hatutelineellä, jotta kruunu säilyttää muotonsa.
- Vältä kastelua; kosteus voi deformoida kovan huovan. Tarvittaessa anna ammattilaisen huoltaa ja muotoilla hattu uudelleen.
Keulahattu on siis sekä käytännöllinen että symbolinen päähine, jolla on pitkä historia ja monia ilmenemismuotoja — alun perin työvälineestä tuli aikojen myötä tyylin ja asemamerkki.


Keulahattu, 1900-luvun puoliväli
Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella
Keilahattu oli suosituin hattu Amerikan vanhassa lännessä. Se oli "hattu, joka voitti lännen". Sekä cowboyt että rautatietyöläiset pitivät hattua, koska se ei lähtenyt helposti pois kovassa tuulessa hevosella ratsastaessa tai kun pää työnnettiin ulos kiitävän junan ikkunasta. Hattua käyttivät sekä lainvalvojat että lainsuojattomat, kuten Bat Masterson, Butch Cassidy, Black Bart ja Billy the Kid. Amerikassa hattu tunnettiin yleisesti nimellä derby, ja villin lännen lainsuojattomasta Marion Hedgepethistä käytettiin yleisesti nimitystä "Derby Kid".
Quechua- ja aymara-naiset ovat käyttäneet keilahattua, jota espanjaksi kutsutaan bombíniksi, 1920-luvulta lähtien, jolloin brittiläiset rautatietyöläiset toivat sen Boliviaan. Monien vuosien ajan italialainen tehdas valmisti hattuja Bolivian markkinoille, mutta nykyään niitä valmistetaan paikallisesti. Toinen alue, jossa keulahattua käytetään, on Nigerian Niger-joen suistoalue.


Keulahattu on perinteinen osa naisten vaatetusta Etelä-Amerikan quechua- ja aymara-kansojen keskuudessa.
Populaarikulttuuri
Keilaaja esiintyy säännöllisesti. Se oli osa John Steedin asua brittiläisessä The Avengers -televisiosarjassa ja Oddjobin suosikkiase alkuperäisessä Goldfinger-elokuvassa. Charlie Chaplin ja Stan Laurel käyttivät sitä elokuvissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on keulahattu?
V: Keulahattu on kovahuopahattu, jossa on pyöreä kruunu ja joka on suunniteltu suojaamaan päätä iskuilta.
K: Kuka suunnitteli keilahatun?
V: Brittiläisen sotilaan ja poliitikon Edward Coken, Leicesterin 2. jaarlin nuoremman veljen, katsotaan suunnitelleen keilahatun.
K: Miksi keulahattu suunniteltiin?
V: Keulahattu suunniteltiin suojaamaan riistanvartijoiden päätä matalalla roikkuvilta oksilta hevosen selässä, sillä silinterihattu irtosi ja vaurioitui helposti.
K: Ketkä käyttivät keulahattuja viktoriaanisella aikakaudella?
V: Keulahatut olivat viktoriaanisen ajan työväenluokan suosiossa.
K: Ketkä käyttivät myöhemmin keulahattuja Britanniassa ja Yhdysvaltojen itäosissa?
V: Myöhemmin keilahattuja käyttivät keski- ja yläluokka Britanniassa ja Yhdysvaltojen itäosissa.
K: Missä gartan upseerit käyttivät bowlerhattuja siviilipukuna?
V: Isossa-Britanniassa kaartin upseerit käyttävät bowlerhattuja siviilipukuna.
K: Mitä materiaalia käytetään yleisesti keulahattujen valmistukseen?
V: Keulahatut valmistetaan yleensä kovasta huovasta.