Hattu – päähine: tyypit, käyttötarkoitukset ja kulttuurinen merkitys

Hattu ja päähineet: kattava opas tyypeistä, käyttötarkoituksista ja kulttuurisesta merkityksestä — muodista seremonioihin ja sosiaalisiin symboleihin.

Hattu on eräänlainen päähine, jota on valmistettu ja käytetty hyvin monenlaisina kautta historian ja eri kulttuureissa. Hattuja tehdään erilaisista materiaaleista ja ne palvelevat monia tarkoituksia: suojaa säältä, muotia, seremoniallista merkitystä, ammattiasun osaa tai symbolista tunnusta.

Hattuja on erilaisia eri puolilla maailmaa. Joitakin hattuja käyttävät lähinnä naiset, toisia miehet, joitakin molemmat; myös pikkulapset ja lapset käyttävät päähineitä, ja toiset hattumallit ovat puhtaasti koristeellisia tai seremoniallisia. Hattuja valmistavia ammattilaisia kutsutaan yleisesti myllyttäjiksi tai hattusepiksi; arkikielessä on käytetty myös nimitystä hattutäti. Lisäksi erilaisia lippiksiä ja muita päähineitä käytetään eri yhteiskunnissa tunnuksena tietystä ryhmästä tai ammatista.

Tyypit

• Keinut, lippikset ja baseball-lakit – arkipäivät ja urheilu; tarjoavat usein varjon ja ovat kevyt tapa suojautua auringolta.
• Hattu ja lierihattu (esim. fedora, trilby, homburg) – muodikkaampia malleja, usein käytettyjä sekä juhla- että arkikonteksteissa.
• Lakiksiin ja lippiksiin kuuluvat (esim. flat cap, newsboy) – perinteisiä tyylillisiä vaihtoehtoja erityisesti Euroopassa.
• Keräily- ja juhlahatut (klokki, boater, top hat) – usein historiallisia tai muodollisia.
• Talvihatut (pipo, ushanka) – lämpöä ja suojaa kylmältä tarjoavia malleja.
• Seremonialliset ja uskonnolliset päähineet – esimerkiksi piispojen ja muiden kirkollisten viranhaltijoiden erityiset päähineet piispat ja heidän päähineensä mitraa myöten.
• Työhön liittyvät päähineet – esimerkiksi kypärät ja suojahatut, kokin hattu (toque) tai sotilas- ja poliisiasun osat.
• Kruunut ja kuninkaalliset päähineet – valta- ja kunniamerkit, joita käyttävät esimerkiksi Monarkit erityisissä tilanteissa ja juhlissa, kuten kruunuja.

Materiaalit ja valmistus

Hattujen tavallisimpia materiaaleja ovat villa, huopa, olki, puuvilla, nahka ja nykyään myös synteettiset kankaat. Perinteinen myllytys (millinery) voi sisältää muotoilua, huovan höyryttämistä ja reunojen viimeistelyä. Monet hatut tehdään mittojen mukaan, jotta ne istuvat hyvin; pieni merkintä on hatun reunuksen, kruunun ja koristeiden sopiva sijoittelu suhteessa kasvoihin ja hiustyyliin.

Käyttötarkoitukset

Hattuja käytetään moniin eri tarkoituksiin:

• Suojaaminen – suoja auringolta, sateelta tai kylmältä.
• Turvallisuus – työkypärät ja suojahatut rakennustyömailla, teollisuudessa ja urheilussa.
• Moodi ja estetiikka – asun viimeistelevä elementti, joka voi kertoa kantajansa mausta tai pukeutumistyylistä.
• Virallinen ja uskonnollinen tunnus – tiettyjä päähineitä käytetään vain tietyissä tilaisuuksissa; esimerkiksi jotkut lakimiehet käyttävät perinteisesti peruukkia oikeussaleissa ja kirkolliset viranhaltijat tietyissä rituaaleissa käyttävät omia päähineitään.
• Statuksen ja identiteetin merkki – historiallisesti ja edelleen joissakin kulttuureissa päähine kertoo sosiaalisesta asemasta, ammattiryhmästä tai uskonnollisesta yhteisöstä.

Kulttuurinen merkitys ja etiketti

Kaikenlaiset vaatteet, myös hatut, lähettävät sosiaalisia viestejä siitä, millainen henkilö on. Esimerkiksi Britanniassa työmiehet käyttivät pitkään lippiksiä, mutta työnjohtajat (esimiehet) puolestaan käyttivät usein keulahattuja. Tällaiset pukeutumissäännöt auttoivat tunnistamaan ihmisten sosiaalista tai ammatillista asemaa julkisissa tiloissa.

Monissa kulttuureissa on ollut myös etikettiä hattujen käytölle: miehen odotettiin usein ottavan hattunsa pois sisätiloissa tai tervehtiessään, naisten hatuilla oli omat käytöstapansa eri tilaisuuksissa. 1900-luvun puolivälin jälkeen arkipäiväinen hattukäyttö länsimaissa väheni selvästi — erityisesti toisen maailmansodan ja autoilun yleistymisen myötä — mutta seremonialliset, uskonnolliset ja muodilliset käyttötarkoitukset säilyivät. Tänä päivänä hatut voivat olla sekä persoonallinen muotivalinta että kulttuurinen symboleja, ja joidenkin tyyppien käyttö on kokenut uusia suosioaaltoja muodin vaihteluista riippuen.

Huolto ja säilytys

Hatun pitkäikäisyys riippuu materiaalista ja hoidosta. Huovasta ja villasta tehdyt hatut kannattaa harjata ja säilyttää hatulippa tai pehmustettu laatikko muodonsa säilyttämiseksi; olkihatut herkistyvät kosteudelle ja lämpötilan vaihteluille. Erikoishatut, kuten seremonialliset päähineet ja vintage-hatut, kannattaa suojata pölyltä ja tarvittaessa huoltaa ammattilaisella.

Hattuperinteet ja -tarkoitukset vaihtelevat laajasti, mutta yksi asia on pysyvää: päähineet ovat olleet ja ovat edelleen merkittävä osa ihmisen tapaa ilmaista itseään, suojautua ympäristöltä ja osallistua yhteisönsä rituaaleihin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä on hattu?

K: Kuka käyttää hattuja?

K: Kuka tekee hattuja miehille?

K: Kuka tekee hattuja naisille?

K: Onko eri maissa erityyppisiä hattuja tai lippiksiä?

K: Merkitsevätkö tietyntyyppiset hatut tai lippikset sosiaalisia rooleja?

K: Lähettävätkö vaatteet sosiaalisia viestejä siitä, millainen ihminen joku on?

Hae kirjaimella