Browder v. Gayle: bussierottelun kumoaminen 1956
Browder v. Gayle (1956) – Montgomeryn bussierottelun kumoaminen, joka vahvisti 14. lisäyksen yhdenvertaisuussuojan ja eteni Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.
Browder v. Gayle, 142 F. Supp. 707 (1956), oli tapaus, joka käsiteltiin Alabaman keskisen piirikunnan piirituomioistuimen kolmen tuomarin paneelissa Montgomeryn ja Alabaman osavaltion linja-autojen erottelulainsäädännöstä. Piirituomioistuin päätti 5. kesäkuuta 1956 äänin 2–1, yhden tuomarin ollessa eri mieltä, että bussisegregaatio oli perustuslain vastaista yhdenvertaista kohtelua koskevan neljännentoista lisäyksen suojan nojalla.
Tausta
Oikeudenkäynnin taustalla oli laajempi Montgomeryn bussiboikotti, joka alkoi joulukuussa 1955 sen jälkeen, kun Rosa Parks pidätettiin kieltäydyttyään luovuttamasta paikkaansa valkoiselle miehelle. Vaikka Rosa Parks ei itse ollut yksi Browder v. Gayle -kannetta nostaneista, tapaus oli osa järjestäytynyttä strategiaa yhdistää kansalaistottelemattinen protesti ja liittovaltion tuomioistuimen kautta haettu oikeudellinen ratkaisu erottelulainsäädäntöön.
Kanteen nostivat useat afroamerikkalaiset naiset, joiden kokemukset erottelusta olivat tapausesimerkkejä käytännön ilmentymistä. Vaatimuksen tekivät muun muassa Aurelia Browder, Susie McDonald, Claudette Colvin ja Mary Louise Smith. Kanteen takana olivat paikalliset aktivistit sekä kansallisen NAACP:n lakitiimin ja muiden asianajajien tuki.
Päätös ja valitus
Piirituomioistuimen päätöksen mukaan julkinen bussiliikenne, jossa istuimet oli erikseen määrätty eri roturyhmille ja jossa noudatettiin pakottavia erotteluvaatimuksia, loukkasi mustien matkustajien perustuslaillista oikeutta yhtäläiseen kohteluun. Tuomioistuimen ratkaisu keskittyi neljännentoista lisäyksen yhdenvertaisuusvaatimukseen eikä suoraan kumonnut aiempia "separate but equal" -periaatteen sovelluksia, mutta käytännössä se teki rotuerottelun julkisessa kuljetuksessa lainvastaiseksi.
Osavaltio ja kaupunki valittivat asiasta, ja Yhdysvaltain korkein oikeus vahvisti päätöksen 13. marraskuuta 1956 per curiam -päätöksellä. Selvennys- ja uudelleenkäsittelypyyntö hylättiin 17. joulukuuta 1956. Päätöksen seurauksena Montgomeryn viranomaiset lopulta joutuivat luopumaan rotuerottelusta busseissa, ja bussiboikotti päättyi joulukuussa 1956 sen seurauksena, että afroamerikkalaiset matkustajat saivat jälleen käyttää julkisia linja-autoja ilman erottelua.
Merkitys
Browder v. Gayle oli merkittävä oikeudellinen voitto kansalaisoikeusliikkeelle, koska se kumosi laillisen perustan rotuerottelulle julkisessa liikenteessä ja vahvisti liittovaltion tuomioistuinten roolia rotuerottelun purkamisessa. Päätös yhdisti oikeudellisia toimia ja kansalaisaktivismia — erityisesti Montgomeryn bussiboikotin ei-väkivaltainen protesti — ja oli osa laajempaa sarjaa oikeustapauksia ja päätöksiä, jotka johtivat rotuerottelun lakkauttamiseen Yhdysvalloissa.
Päätös on yhä usein mainittu esimerkkinä strategisesta yhdistämisestä oikeudellista haastamista ja kansalaisliikkeen painetta, ja se on keskeinen osa 1950–1960-luvun kansalaisoikeushistorian kertomusta.
Tausta
Noin kaksi kuukautta Montgomeryn bussiboikotin alkamisen jälkeen kansalaisoikeusaktivistit harkitsivat uudelleen Claudette Colvinin tapausta. Hän oli 15-vuotias tyttö, joka oli ollut ensimmäinen henkilö, joka oli pidätetty vuonna 1955, koska hän oli kieltäytynyt luovuttamasta istumapaikkaansa Montgomeryn bussissa Alabamassa. Mustien johtajat olivat etsineet koetapausta, jolla testata Alabaman osavaltion ja Montgomeryn kaupungin segregaatiolakien perustuslainmukaisuutta. Yksi asianajajista, Clifford Durr, oli huolissaan siitä, että rouva Rosa Parksin tapauksen muutoksenhaku juuttuisi Alabaman osavaltion tuomioistuimiin. He tarvitsivat keinon päästä suoraan liittovaltion tuomioistuimeen. Colvin ja useat muut Montgomeryn busseissa syrjityt suostuivat liittovaltion siviilikanteen kantajiksi ja ohittivat näin Alabaman oikeusjärjestelmän. Linja-autoyhtiön mukaan erottelu oli voimassa "yksityisomistuksessa olevissa busseissa", jotka toimivat kaupungin ja osavaltion lakien mukaisesti.
Hallitus
Browder vastaan Gayle -juttu jätettiin 1. helmikuuta 1956 Yhdysvaltain piirituomioistuimeen. Browder oli Montgomeryn kotiäiti; W. A. Gayle oli Montgomeryn pormestari.
Piirituomioistuin päätti 13. kesäkuuta 1956, että "mustien ja valkoisten matkustajien pakotettu erottelu Montgomeryn kaupungissa liikennöivissä linja-autoissa rikkoo Yhdysvaltojen perustuslakia ja lakeja", koska olosuhteet veivät ihmisiltä yhdenvertaisen suojelun neljänteentoista lisäyksen mukaisesti. Lisäksi tuomioistuin määräsi Alabaman osavaltion ja Montgomeryn kaupungin jatkamaan segregoitujen linja-autojen liikennöintiä.
Juttu saatiin päätökseen vasta myöhemmin samana vuonna Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa, sillä osavaltio ja kaupunki valittivat päätöksestä. Korkein oikeus vahvisti 13. marraskuuta 1956 piirituomioistuimen päätöksen ja määräsi Alabaman osavaltion (ja Montgomeryn) poistamaan erottelun busseissaan. Kuukautta myöhemmin, 20. joulukuuta, kun liittovaltion sheriffit olivat antaneet pormestari Gaylelle virallisen kirjallisen ilmoituksen, Montgomeryn bussit erotettiin.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mistä Browder v. Gayle -jutussa oli kyse?
A: Browder v. Gayle -jutussa oli kyse Montgomeryn ja Alabaman osavaltion bussiliikenteen erottelusta.
K: Mikä oli Yhdysvaltojen Alabaman keskisen piirikunnan piirituomioistuimen kolmen tuomarin paneelin päätös linja-autojen erottelusta?
V: Piirituomioistuin päätti 5. kesäkuuta 1956 äänin 2-1 ja yhden ollessa eri mieltä, että bussisegregaatio oli perustuslain vastaista yhdenvertaista kohtelua koskevan neljännentoista lisäyksen suojan nojalla.
Kysymys: Valittivatko osavaltio ja kaupunki käräjäoikeuden päätöksestä asiassa Browder v. Gayle?
V: Kyllä, osavaltio ja kaupunki valittivat käräjäoikeuden päätöksestä.
Kysymys: Vahvistiko Yhdysvaltain korkein oikeus piirituomioistuimen päätöksen asiassa Browder v. Gayle?
V: Kyllä, Yhdysvaltain korkein oikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen 13. marraskuuta 1956.
K: Myönnettiinkö asiassa Browder v. Gayle selvitys- ja uudelleenkäsittelypyyntö?
V: Ei, selvitys- ja uudelleenkäsittelypyyntö hylättiin 17. joulukuuta 1956.
Kysymys: Mihin Yhdysvaltain perustuslain lisäykseen viitattiin perustuslain vastaisena asiassa Browder v. Gayle?
V: Browder v. Gayle -tapauksessa perustuslain neljästoista lisäys, joka suojaa yhtäläistä kohtelua, mainittiin perustuslain vastaisena.
Kysymys: Mikä oli käräjäoikeuden bussisegregaatiota koskevan tuomion äänimäärä asiassa Browder v. Gayle?
V: Browder v. Gayle -jutussa annetussa bussisegregaatiota koskevassa käräjäoikeuden tuomiossa annettiin äänet 2-1, ja yksi tuomari oli eri mieltä.
Etsiä