Yhdysvalloissa osavaltio on poliittinen kokonaisuus, ja niitä on nykyisin 50. Osavaltiot muodostavat yhdessä liittovaltion, mutta niillä on myös oma itsehallintonsa: jokaisella osavaltiolla on oma hallitus sekä osavaltion perustuslaki tai muu perustava sääntely, ja se voi säätää lakeja useilla alueilla, jotka eivät ole liittovaltion yksinomaista toimivaltaa. Kaikilla osavaltioilla on jaettua suvereniteetti suhteessa Yhdysvaltain liittovaltion hallitukseen, eli valta jakautuu osavaltioiden ja liittovaltion välillä.

Hallinto ja valta

Osavaltioiden hallitukset saavat valtansa kyseisen osavaltion kansalaisilta ja toimivat osavaltion perustuslain ja lainsäädännön puitteissa. Useimmissa osavaltioissa johtava toimeenpaneva viranomainen on kuvernööri, ja osavaltioilla on myös oma lainsäädäntöelin (yleensä kaksikamarinen) sekä oikeuslaitos, joka käsittelee osavaltiokohtaisia asioita. Osavaltioiden tehtäviin kuuluu muun muassa koulutuspolitiikka, julkinen turvallisuus, liikenneinfrastruktuuri, maan- ja vesivarojen hallinta sekä verotus (osavaltioilla on oikeus periä omia verojaan).

Yhdysvaltojen perustuslain (Yhdysvaltojen perustuslain) nojalla osavaltiot säilyttävät monia oikeuksia ja toimivaltaa. Tämä periaate käy ilmi erityisesti kymmenennessä lisäyksessä, jonka mukaan kaikki ne valtuudet, joita perustuslaki ei nimenomaisesti anna liittovaltiolle eikä kiellä osavaltioilta, kuuluvat osavaltioille tai kansalle. Tämän seurauksena osavaltioiden oikeudet ja niiden laaja toimivalta näkyvät arjessa esimerkiksi rikoslain, sopimuslain ja terveyspalveluiden järjestämisessä.

Maakunnat ja paikallishallinto

Valtiot jakavat alueensa maakuntiin tai muihin vastaaviin paikallisyksiköihin, joiden nimet ja tehtävät vaihtelevat osavaltioittain (esimerkiksi county, parish, borough). Nämä paikallisyksiköt eivät ole suvereeneja: useimmat osavaltiot antavat kreivikunnilleen tai kunnille jonkin verran valtaa paikallishallinnon hoitamiseen, mutta osa osavaltioista rajoittaa paikallistasojen toimivaltaa tiukasti.

Edustus ja presidentinvaali

Osavaltioiden asukkaat ovat edustettuina Yhdysvaltain kongressissa, sekä senaatissa että edustajainhuoneessa. Jokaisella osavaltiolla on kaksi senaattoria ja vähintään yksi edustaja; edustajainhuoneen paikat jakautuvat väestön mukaan. Kukin osavaltio valitsee myös valitsijamiehet (yhtä monta kuin kyseisessä osavaltiossa on senaattoreita ja edustajia), jotka äänestävät valitsijakollegiossa presidentin valinnasta. Valitsijajärjestelmä tarkoittaa sitä, että presidentinvaalit ratkaistaan käytännössä osavaltioiden ja niiden valitsijamiesten kautta, ei suoraan kansanäänestyksellä.

Erityistapaukset ja huomionarvoista

  • Neljä osavaltiota kutsuu itseään virallisissa nimissään commonwealthiksi: Kentucky, Massachusetts, Pennsylvania ja Virginia. Tämä nimitys on historiallinen eikä muuta osavaltion asemaa liittovaltion sisällä.
  • Washington D.C. on liittovaltion alue (federal district) eikä osavaltio eikä kuulu mihinkään osavaltioon; sen hallintomuoto ja edustus Kongressissa poikkeavat osavaltioista.
  • Osavaltioiden lait voivat erota huomattavasti toisistaan esimerkiksi rikosoikeudessa, perheoikeudessa, verotuksessa, ympäristösääntelyssä ja äänioikeusehdoissa. Tämä johtaa siihen, että elinolosuhteet ja oikeudet voivat vaihdella osavaltiosta toiseen.
  • Puerto Ricoa, joka on Yhdysvaltojen alue (territory), on toisinaan ehdotettu mahdolliseksi 51. osavaltioksi. Tällainen muutos vaatisi laillisen prosessin ja sekä paikallista että liittovaltion hyväksyntää.

Yhteenvetona: osavaltiot ovat itsenäisiä hallinnollisia yksiköitä, jotka jakavat vallan liittovaltion kanssa. Ne säätelevät monia arkielämän ja julkisten palveluiden osa-alueita, mutta toimivat myös osana laajempaa liittovaltiollista järjestelmää, jonka kautta kansallinen päätöksenteko ja edustus toteutuvat.