Yhdysvaltain perustuslain 14. lisäys

Yhteenveto

Sisällissodan päätyttyä Abraham Lincoln vapautti orjat. Ongelmana oli, ettei hän pyytänyt sitä kongressilta. Kongressi ei ollut hyväksynyt lakia orjien vapauttamisesta. Samaan aikaan joissakin osavaltioissa oli edelleen orjuus. Kolmannestoista lisäys vapautti orjat. Siitä tuli laki vuoden 1865 lopulla. Kolme vuotta myöhemmin neljästoista lisäys antoi kansalaisoikeudet. Republikaanit hallitsivat kongressia tänä aikana. He halusivat antaa vapautetuille orjille täyden kansalaisuuden. Mutta he ymmärsivät myös, että kansalaisoikeuksien antaminen mustille avasi oven naisten äänioikeudelle. Se johtaisi siihen, että naisille annettaisiin äänioikeus, mitä kongressi ei halunnut tehdä. Jos lakimuutokseen sisällytettäisiin vain ensimmäinen jakso, sanamuoto "kaikki Yhdysvalloissa syntyneet tai siellä kansalaistetut henkilöt" sisältäisi myös naiset. Tästä syystä sana "mies" lisättiin toiseen jaksoon, jotta kongressi hyväksyisi muutoksen.

Ensimmäinen jakso - kansalaisuus

Neljännentoista lisäyksen ensimmäisessä jaksossa annettiin kansalaisuus "kaikille Yhdysvalloissa syntyneille tai siellä kansalaistetuille henkilöille", jotka "kuuluvat Yhdysvaltojen lainkäyttövaltaan". Toisessa lausekkeessa, jota kutsutaan yleisesti erioikeus- ja vapaudenvaltauslausekkeeksi, todetaan, että "jokaisen osavaltion kansalaisilla on oikeus kaikkiin erioikeuksiin ja vapauksiin, jotka kuuluvat kansalaisille eri osavaltioissa". Tämä antoi kaikille amerikkalaisille kansalaisoikeuksien suojan lain nojalla. Se kieltää osavaltioita kieltämästä kansalaisilta heidän henkeään, vapauttaan tai omaisuuttaan ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä. Valtiot eivät voineet kieltää henkilöiltä "yhtäläistä lain suojaa". Se tarkoitti, että ensimmäistä kertaa kaikilla ihmisillä olisi sama suoja ihonväristä riippumatta. Se, että osavaltiot mainittiin, tekee niistä vastuullisia näistä suojista yhtä lailla kuin liittovaltion hallitus. Neljästoista lisäys mainitaan oikeudenkäynneissä useammin kuin mikään muu lisäys.

Toinen jakso - jako

Toisessa jaksossa muutettiin alkuperäisen perustuslain osaa, jossa orjat laskettiin kolmeksi viidesosaksi ihmisestä. Tämä tehtiin sen määrittämiseksi, kuinka monta kongressiedustajaa osavaltiolla voi olla (jako). Toisessa jaksossa vahvistettiin, että jokainen kansalainen lasketaan yhdeksi ihmiseksi.

Kolmas, neljäs ja viides jakso

Kolmannen osan oli tarkoitus olla tiukka Yhdysvaltoja vastaan taistelleille konfederaation jäsenille. Se edellytti kongressin kahden kolmasosan ääntä, jotta konfederaation johtajat saisivat takaisin kansalaisuutensa tai voisivat toimia virassa. Jotta entisten konfederaation jäsenten sallittaisiin toimia liittovaltion viroissa, heidän oli vannottava vala, jossa he vannoivat puolustavansa perustuslakia. Neljännessä pykälässä sanottiin, että liittovaltion hallitus ei maksaisi konfederaation velkoja. Viides pykälä tarkoittaa sitä, mitä siinä sanotaan: kongressi panee täytäntöön 14. lisäyksen määräykset.

Teksti

1 jakso. Kaikki Yhdysvalloissa syntyneet tai siellä kansalaistetut henkilöt, jotka kuuluvat Yhdysvaltojen lainkäyttövaltaan, ovat Yhdysvaltojen ja sen osavaltion kansalaisia, jossa he asuvat. Mikään osavaltio ei saa säätää tai panna täytäntöön lakia, joka rajoittaa Yhdysvaltojen kansalaisten erioikeuksia tai vapauksia; eikä mikään osavaltio saa riistää keneltäkään henkilöltä henkeä, vapautta tai omaisuutta ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä; eikä kieltää keneltäkään sen lainkäyttövaltaan kuuluvalta henkilöltä yhtäläistä lain suojaa.

2 jakso. Edustajat jaetaan eri osavaltioiden kesken niiden lukumäärän mukaan siten, että lasketaan kunkin osavaltion koko henkilömäärä, lukuun ottamatta intiaaneja, joita ei veroteta. Mutta kun äänioikeus missä tahansa vaaleissa, joissa valitaan Yhdysvaltain presidentin ja varapresidentin valitsijoita, kongressin edustajia, osavaltion toimeenpano- ja tuomioviranhaltijoita tai osavaltion lainsäätäjien jäseniä, evätään keneltä tahansa kyseisen osavaltion miespuoliselta asukkaalta, joka on kaksikymmentäyksi vuotta täyttänyt, ja Yhdysvaltojen kansalaisia, tai jollakin muulla tavoin rajoitetaan, paitsi kapinaan osallistumisen tai muun rikoksen vuoksi, niin edustusoikeutta vähennetään siinä suhteessa, jonka tällaisten miespuolisten kansalaisten lukumäärä muodostaa kyseisen osavaltion 21-vuotiaiden miespuolisten kansalaisten kokonaislukumäärään nähden.

3 jakso. Kukaan ei saa olla senaattori tai edustaja kongressissa tai presidentin ja varapresidentin valitsija tai toimia missään siviili- tai sotilasvirassa Yhdysvalloissa tai missään osavaltiossa, joka, vannottuaan aiemmin kongressin jäsenenä tai Yhdysvaltojen virkamiehenä tai osavaltion lainsäätäjän jäsenenä tai osavaltion toimeenpanevana tai lainkäyttöelimen viranhaltijana valan tukea Yhdysvaltojen perustuslakia, on osallistunut kapinaan tai kapinaan sitä vastaan tai auttanut tai lohduttanut sen vihollisia. Kongressi voi kuitenkin kahden kolmasosan äänin kummastakin edustajainhuoneesta poistaa tällaisen esteen.

4 jakso. Yhdysvaltojen julkisen velan pätevyyttä, joka on lailla hyväksytty, mukaan lukien velat, jotka on otettu eläkkeiden ja palkkioiden maksamiseksi kapinan tai kapinan tukahduttamisessa suoritetuista palveluista, ei saa kyseenalaistaa. Mutta Yhdysvallat tai mikään osavaltio ei saa ottaa vastatakseen tai maksaa velkaa tai velvoitetta, joka on syntynyt kapinan tai kapinan tukemiseksi Yhdysvaltoja vastaan, eikä mitään saatavia orjien menettämisestä tai vapauttamisesta; vaan kaikki tällaiset velat, velvoitteet ja saatavat on katsottava laittomiksi ja mitättömiksi.

5 jakso. Kongressilla on valtuudet panna tämän artiklan määräykset täytäntöön asianmukaisella lainsäädännöllä.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Orjuus
• Syrjintä
• Dred Scott v. Sandford
• Amerikan sisällissota
• Yhdysvaltojen jälleenrakennus
• Andrew Johnson
• Jim Crow -lait
• Vuoden 1964 kansalaisoikeuslaki
• Vuoden 1965 äänioikeuslaki