RKD Haagissa – Alankomaiden taidehistorian instituutti ja digitoidut kokoelmat
RKD Haagissa – Alankomaiden taidehistorian keskus: valtava kirjasto ja digitoidut kokoelmat, korkearesoluutioiset kuvat, taiteilijatiedot ja hakukelpoiset arkistot.
Alankomaiden taidehistorian instituutti, joka tunnetaan yleisesti lyhenteellä RKD, sijaitsee Haagissa Alankomaissa. RKD on omistettu taidehistorian dokumentoinnille, tutkimukselle ja kirjallisuuden sekä kuvallisen aineiston keruulle. Alkukirjaimet RKD tulevat vanhemmasta hollanninkielisestä nimestä "Rijksbureau voor Kunsthistorische Documentatie", ja instituutti toimii nykyään kansallisena keskuksena taiteen dokumentaation alalla.
Kokoelmat ja tärkeät lahjoitukset
Instituutin kokoelmat ovat laajat: kirjasto, arkistot, valokuva- ja kuvakokoelmat sekä tutkimusaineistot. RKD:n kokoelmat kasvoivat merkittävästi kolmen suuren lahjoituksen ansiosta:
- Cornelis Hofstede de Groot (1863–1930) – hän oli keräilijä, taidehistorioitsija ja museokuraattori. Testamentissaan hän luovutti RKD:lle laajan asiakirja- ja kuva-aineistonsa, joka sisälsi noin 100 000 kuvaa 1600-luvun hollantilaisista maalauksista ja piirustuksista (1600-luvun taide).
- Frits Lugt (1884–1970) – keräilijä ja taidehistorioitsija, joka lahjoitti RKD:lle yli 100 000 taideteosten jäljennöstä, noin 22 000 huutokauppaluetteloa sekä tuhansia kirjoja.
- E. A. van Beresteyn (1876–1948) – arkistonhoitaja ja historioitsija, joka luovutti laajoja aineistoja hollantilaisesta muotokuvamaalauksesta (ks. myös arkistonhoitaja–rooli).
Kirjasto, digitaalisuus ja verkkoaineistot
RKD:n kirjasto on erittäin laaja: siellä on kymmeniä- tai satojatuhansia teoksia ja tuhansia ammattilehtiä. Artikkeleissa mainittu luku 450 000 kirjaa ja noin 3 000 lehteä kuvaa instituutin laajaa kokoelmaa. Suuri osa aineistosta on digitoitu, ja korkean resoluution kuvia kirjojen ja lehtien sivuista sekä yksittäisistä taideteoksista on saatavilla verkossa. Myös paljon maalauksia, piirustuksia ja valokuvia on skannattu ja liitetty hakemistoihin.
RKD ylläpitää useita verkkopalveluja ja tietokantoja, joilla voi etsiä kuvia, taiteilijoita, esineitä ja kirjallisuusviitteitä. Instituutin sivuilla on laajat taiteilijasivut, joissa esitellään taiteilijoiden elämäkertoja, bibliografioita ja kuvia. Jokaisella taiteilijalla on oma RKD-numero, joka auttaa yksiselitteistämään henkilötietoja ja teosluetteloita. Lisäksi sivustolla on tesaurus, joka tarjoaa vakiintuneita termejä taiteen kuvailuun, sekä hakusanasto arkkitehtuurille (arkkitehtuuria koskevia termejä).
Palvelut tutkijoille ja yleisölle
RKD palvelee tutkijoita, opiskelijoita, museoammattilaisia ja yleisöä. Palveluihin kuuluvat mm. lukusalin aineiston käyttö, asiantuntijavastaukset, kuvien käyttöluvat ja metadata-aineistojen jakaminen. Monet tiedot ja kuvat ovat vapaasti haettavissa RKD:n verkkoportaaleista, mutta joihinkin aineistoihin sovelletaan tekijänoikeuksia tai muita käyttöehtoja.
Yhteistyö ja tutkimus
RKD tekee yhteistyötä museoiden, arkistojen, yliopistojen ja kansainvälisten tutkimusverkostojen kanssa. Instituutin tehtävänä on paitsi pitää yllä dokumentaatiota myös edistää taidehistorian tutkimusta, tieteellistä julkaisutoimintaa ja kulttuuriperinnön saavutettavuutta digitaalisesti.
Yhteenvetona RKD on keskeinen tiedonlähde hollantilaisesta ja kansainvälisestä taidehistoriasta: laajat kirjasto- ja kuva-arkistot, digitaaliset tietokannat sekä erityiset hakemistot tekevät siitä arvokkaan työkalun kaikille taiteen tutkijoille ja harrastajille.
Alankomaiden taidehistorian instituutin rakennus. Se jakaa rakennuksen neljän muun alankomaalaisen instituutin kanssa
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Alankomaiden taidehistorian instituutti?
V: Alankomaiden taidehistorian instituutti, joka tunnetaan myös nimellä RKD, on Haagissa Alankomaissa sijaitseva suuri taidehistorian tutkimiseen keskittyvä laitos, jolla on erittäin suuri kirjasto.
K: Mitä alkukirjaimet RKD tarkoittavat?
V: Alkukirjaimet RKD tarkoittavat "Rijksbureau voor Kunsthistorische Documentatie", joka on instituutin vanhempi hollantilainen nimi.
K: Milloin Alankomaiden taidehistorian instituutti avattiin?
V: Alankomaiden taidehistorian instituutti avattiin vuonna 1932.
K: Kuka on antanut suurimman panoksen sen kokoelmiin?
V: Kolme miestä antoi suurimman panoksen sen kokoelmiin: Cornelis Hofstede de Groot (1863-1930), Frits Lugt (1884-1970) ja E.A. van Beresteyn (1876-1948).
K: Kuinka monta kirjaa kirjastossa on?
V: Kirjastossa on 450 000 kirjaa ja noin 3 000 aikakauslehteä.
K: Onko sen aineistoa digitoitu?
V: Kyllä, suuri osa aineistosta on digitoitu - erittäin korkealaatuisia kuvia kirjojen ja lehtien sivuista, jotka ovat saatavilla internetissä. Myös monet maalaukset ja piirustukset on digitoitu ja saatavilla internetissä.
K: Antaako se verkkosivuillaan tietoa taiteilijoista?
V: Kyllä, se tarjoaa verkkosivustollaan tietoa taiteilijoista ja yksityiskohtaisia tietoja heidän elämästään ja työstään. Jokaiselle taiteilijalle on annettu oma RKD-numero sekä taiteen ja arkkitehtuurin kuvailuun käytettyjen sanojen tesaurus.
Etsiä