Arkkitehtuuri
Arkkitehtuuri on taidetta ja tiedettä, joka liittyy rakenteiden tai rakennusten, kuten talojen, uskonnonharjoituspaikkojen ja toimistorakennusten, suunnitteluun. Arkkitehtuuri on myös arkkitehdin ammatti. Yleensä arkkitehdin ammattiin päästäkseen on opiskeltava korkeakoulussa (yliopistossa). Muinaisina aikoina arkkitehtejä oli jo kauan ennen kuin korkeakoulutusta oli olemassa.
Arkkitehtuurissa voi olla kyse pienistä suunnitelmista, kuten autotallista, tai suurista suunnitelmista, kuten koko kaupungista. Arkkitehtuuri on usein päällekkäistä rakennesuunnittelun kanssa, ja arkkitehdit ja insinöörit työskentelevät usein yhdessä.
Santuario de Las Lajas, Ipiales, Kolumbia
Kreikassa sijaitsevassa Parthenonissa on kivestä tehtyjä pylväitä.
Historia
Ennen ihmiset rakensivat majoja ja puutaloja suojautuakseen säältä. Turvallisuuden vuoksi ne olivat usein lähellä toisiaan. Suuret sivilisaatiot, kuten muinaiset egyptiläiset, rakensivat suuria temppeleitä ja rakennelmia, kuten Gizan suuret pyramidit. Muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset tekivät sitä, mitä nykyään kutsumme "klassiseksi arkkitehtuuriksi". Roomalaiset, jotka työskentelivät yli 2000 vuotta sitten, kopioivat kaaren etruskeilta, jotka kopioivat sen mesopotamialaisilta. Kivipylväät, jotka yhä pitävät pystyssä monia tärkeitä rakennuksia, kuten Ateenan Parthenonia, kopioitiin yksinkertaisesti ensimmäisistä puupylväistä.
Klassinen arkkitehtuuri oli hyvin muodollista, ja se noudatti aina lakeja. Se käytti symmetriaa, joka tarkoittaa tasapainoa, ja se käytti suhteellisuutta, joka tarkoittaa muotojen pitämistä tietyllä tavalla. Kultainen keskitie oli sääntö (tai laki), jonka mukaan (hyvin yksinkertaisesti sanottuna) jos rakennat huonetta tai mitä tahansa muuta esinettä, se toimii parhaiten, jos pitkä sivu on aina 1,6 kertaa niin pitkä kuin lyhyt sivu. Klassisessa arkkitehtuurissa on monia lakeja, kuten se, kuinka korkea kaarisillan keskikohdan on oltava (mikä riippuu siitä, kuinka leveä sillan on oltava). Nämä lait on opittu tuhansien vuosien kokemuksella, ja ne ovat yhtä totta nykyään kuin 2000 vuotta sitten.
Joissakin maailman kolkissa, kuten Intiassa, arkkitehtuuri on kuuluisaa temppelien ja palatsien kiveen veistämisestä. Erilaisia arkkitehtuurityylejä tehtiin Kiinassa, Japanissa, Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa, Meksikossa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Myöhemmin Länsi-Euroopan ihmiset loivat keskiajalla romaanista arkkitehtuuria ja sitten goottilaista arkkitehtuuria. Goottilaisissa rakennuksissa on korkeat, teräväkärkiset ikkunat ja kaaret. Monet kirkot ovat goottilaista arkkitehtuuria. Tänä aikana rakennettiin myös linnoja. Itä-Euroopassa kirkoissa oli yleensä kupolit. Ihmiset lisäsivät menneisyyden klassiseen arkkitehtuuriin omia ideoitaan ja koristeita. Renessanssi toi paluun klassisiin ideoihin.
1700-luvun lopulla teollisen vallankumouksen myötä ihmiset alkoivat keksiä koneita, joiden avulla asioita voitiin valmistaa nopeasti ja halvalla. Tämän vallankumouksen aikana tai sen jälkeen rakennettiin monia tehtaita ja myllyjä. Vuosikymmeniä myöhemmin, viktoriaanisella aikakaudella, George Fowler Jonesin ja Decimus Burtonin kaltaiset arkkitehdit seurasivat edelleen goottilaista tyyliä rakentaessaan uusia kirkkoja. Tähän asti rakennusten kokoa ja tyyliä rajoitti niiden rakentamiseen käytetyn puun ja muurauksen lujuus. Goottilaiset katedraalit kuuluivat suurimpiin rakennuksiin, koska goottilainen kaari yhdistettynä tukipilariin mahdollisti sen, että kivirakennukset voitiin rakentaa korkeammiksi. Esimerkiksi Saksan Ulmin katedraali on yli 500 metriä korkea. Kivirakentamisella on kuitenkin rajansa, ja liian korkea rakennus saattoi johtaa romahdukseen. Näin kävi Beauvais'n katedraalille, jota ei koskaan saatu valmiiksi.
Toisen teollisen vallankumouksen myötä 1800-luvun loppupuolella teräksestä tuli paljon halvempaa. Arkkitehdit alkoivat käyttää rakentamiseen keksintöjä, kuten metallirakenteisia palkkeja ja teräsbetonia. Esimerkkinä voidaan mainita Eiffel-torni Pariisissa. Rakennuksia voidaan nyt rakentaa korkeammiksi kuin koskaan ennen. Kutsumme niitä pilvenpiirtäjiksi. Uusi teknologia on vapauttanut meidät perinteisistä rajoituksista, ja näiden materiaalien tarjoamien uusien mahdollisuuksien vuoksi monia perinteisiä rakennustapoja ja tyyliä koskevia käsityksiä arvioitiin uudelleen, korvattiin tai hylättiin. Halpa ja vahva lasi toi pian läpinäkyvät ulkoseinät erityisesti toimistorakennuksiin.
Modernismi on nimitys arkkitehtuurityylille, joka kehittyi näiden uusien rakennustekniikoiden ansiosta, ja sen alkuja voidaan nähdä jo vuonna 1890. Modernismi voi viitata myös tiettyyn ryhmään arkkitehtejä ja rakennuksia 1900-luvun alusta myöhään, joten se ei välttämättä ole oikea termi monille sen jälkeen rakennetuille rakennuksille, joita kutsutaan joskus "postmoderneiksi".
Monet maailman suurimmista rakennuksista ovat nykyajan arkkitehtien, kuten Frank Lloyd Wrightin, I. M. Pein, Adrian Smithin, Edward Durell Stonen, Frank Gehryn, Fazlur Khanin, Gottfried Böhmin ja Bruce Grahamin, rakentamia.
Romaaninen nivusholvi
Yksinkertaisempi rakennus Unkarissa
Arkkitehtuurissa voi olla monia tyylejä, kuten New Yorkin kaareva Guggenheim-museo.
Uusi teknologia mahdollistaa uudenlaiset rakennukset, kuten Chicagon Willis Towerin rakentamisen.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Arkkitehti
- Art
- Luettelo rakennuksista
- Pilvenpiirtäjä
- Rakennustekniikka
- Akustiikka
- Rakennussäännöstö
- Rakennusmateriaalit
- Kuviokieli
- Maailmanperintökohteet
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on arkkitehtuuri?
V: Arkkitehtuuri on rakennusten ja rakenteiden suunnittelua, jossa käytetään sekä taidetta että tekniikkaa.
K: Mitkä ovat esimerkkejä rakennustyypeistä, joita arkkitehdit voivat suunnitella?
V: Esimerkkejä ovat talot, kirkot, hotellit, toimistorakennukset, tiet, viaduktiot, tunnelit ja sillat.
K: Mikä on arkkitehdin ammatti?
V: Arkkitehdin ammattiin kuuluu rakennusten ja rakenteiden suunnittelu.
K: Minkälaista koulutusta arkkitehdin ammattiin vaaditaan?
V: Yleensä arkkitehdiksi päästäkseen on opiskeltava korkeakoulussa (yliopistossa).
K: Miten arkkitehdit oppivat ennen korkeakoulutusta?
V: Arkkitehdit oppivat olemalla vakiintuneen arkkitehdin oppipoikana.
K: Voivatko arkkitehdit suunnitella vain pieniä vai suuria hankkeita?
V: Arkkitehdit voivat suunnitella sekä pieniä hankkeita, kuten autotallin, että suuria hankkeita, kuten kokonaisen kaupungin.
K: Onko arkkitehtuuri päällekkäistä muiden alojen kanssa?
V: Arkkitehtuuri on usein päällekkäistä rakennesuunnittelun kanssa, ja arkkitehdit ja insinöörit työskentelevät usein yhdessä.
