Brundtlandin komissio – kestävän kehityksen synty ja tavoitteet

Brundtlandin komissio: miten kestävä kehitys syntyi, komission keskeiset tavoitteet ja vaikutus maailmanlaajuiseen ympäristö- ja kehityspolitiikkaan.

Yhdistyneet Kansakunnat perusti vuonna 1983 Brundtlandin komission pohtimaan keinoja, joilla voitaisiin pelastaa ihmisen ympäristö ja luonnonvarat ja estää taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen heikkeneminen. Komission puheenjohtajana toimi Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland, ja sen tehtävänä oli etsiä käytännöllisiä ja poliittisesti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ympäristö- ja kehityshaasteisiin.

YK:n yleiskokous katsoi, että ympäristöongelmat olivat luonteeltaan maailmanlaajuisia, ja päätti, että oli kaikkien kansakuntien yhteisen edun mukaista laatia kestävän kehityksen politiikka. Brundtlandin komission työ johti vuonna 1987 julkaistuun raporttiin "Our Common Future" (suom. Yhteinen tulevaisuutemme), jossa esitettiin tunnettu määritelmä kestävälle kehitykselle: "kehitys, joka täyttää nykyisten sukupolvien tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää omat tarpeensa."

Mitä Brundtlandin komissio korosti?

• Ympäristön ja talouden yhdistäminen: kehityspolitiikan ei tulisi olla ristiriidassa ympäristönsuojelun kanssa, vaan näitä tavoitteita tulee integroida.
• Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus: resurssien käyttöä ja ympäristöriskejä on arvioitava pitkällä aikavälillä.
• Köyhyyden vähentäminen: köyhyyden poistaminen nähtiin keskeisenä keinona vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa kestävyyttä.
• Monialainen lähestymistapa: politiikan suunnittelussa tuli yhdistää taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset näkökohdat.

Komission suositukset ja vaikutukset

Brundtlandin komissio antoi laajan joukon suosituksia muun muassa energian käytön tehostamisesta, uusiutuvien energialähteiden edistämisestä, luonnonvarojen kestävästä hallinnasta, kestävistä kaupunkiratkaisuista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Raportin vaikutus näkyi kansainvälisessä politiikassa: sen pohjalta järjestettiin Rio de Janeiron huippukokous vuonna 1992, ja myöhemmin syntyivät esimerkiksi Agenda 21 -toimenpiteet, ilmastosopimukset ja lopulta YK:n kestävä kehitys tavoitteet (SDG:t).

Tavoitteet käytännössä

• Edistää talouskasvua, joka on ympäristöllisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista.
• Suojella biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä.
• Tehostaa luonnonvarojen käyttöä ja vähentää saastumista.
• Vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia sopeutua ja hyötyä kestävästä kehityksestä.
• Lisätä kansalaisten osallistumista ja hallinnon läpinäkyvyyttä kestävän kehityksen toimeenpanossa.

Rajoitukset ja kritiikki

Vaikka Brundtlandin määritelmä ja raportti ovat olleet erittäin vaikutusvaltaisia, niitä on myös arvosteltu. Kritiikki on kohdistunut muun muassa siihen, että käsite "kestävä kehitys" on liian laaja ja tulkinnanvarainen, sekä siihen, että raportin suositukset eivät aina tarjonneet riittävän konkreettisia toimenpiteitä tai riittävää painotusta ekologisille rajapinnoille. Lisäksi toimeenpanon puutteet ja poliittisten intressien ristiriidat ovat hidastaneet muutoksia käytännössä.

Miksi Brundtlandin komissio merkitsee yhä?

Brundtlandin komission työ antoi yhteisen, globaalin viitekehyksen, joka yhdistää ympäristön, talouden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tavoitteet. Sen periaatteet ohjaavat edelleen kansallisia strategioita ja kansainvälistä yhteistyötä kestävyyskysymyksissä. Käytännön haasteet ja uudet ilmiöt, kuten ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden kato, korostavat tarvetta soveltaa komission periaatteita entistä johdonmukaisemmin ja konkreettisemmin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Brundtlandin komissio?

K: Miksi Brundtlandin komissio perustettiin?

K: Mitä mieltä YK:n yleiskokous oli ympäristöongelmista?

K: Mitä YK:n yleiskokous määritteli kestävästä kehityksestä?

K: Milloin Brundtlandin komissio perustettiin?

Kysymys: Mikä oli kestävän kehityksen politiikkojen laatimisen tarkoitus?

K: Kuka perusti Brundtlandin komission?

Hae kirjaimella