Yhdistyneet kansakunnat (YK): perustaminen, tavoitteet ja jäsenmaat

YK: perustaminen 1945, keskeiset tavoitteet ja 193 jäsenmaata — kattava, ajankohtainen katsaus Yhdistyneiden Kansakuntien historiaan ja rooliin maailmassa.

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on valtioiden välinen järjestö, joka perustettiin 24. lokakuuta 1945 edistämään kansainvälistä yhteistyötä. Se perustettiin korvaamaan Kansainliitto toisen maailmansodan jälkeen ja estämään uusi konflikti. Perustamishetkellä YK:ssa oli 51 jäsenvaltiota, nyt niitä on 193. Useimmat kansakunnat ovat YK:n jäseniä ja lähettävät diplomaatteja päämajaan pitämään kokouksia ja tekemään päätöksiä maailmanlaajuisista kysymyksistä.

Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteet ovat:

• rauha ja turvallisuus: ehkäistä sotia ja ratkaista kansainvälisiä riitoja rauhanomaisin keinoin;
• ystävänväliset suhteet: kehittää valtioiden välisiä suhteita periaatteiden, kuten kansojen itsemääräämisoikeuden ja tasa-arvon, pohjalta;
• kansainvälinen yhteistyö: edistää yhteistyötä talous-, sosiaali-, kulttuuri- ja humanitaarisissa kysymyksissä;
• Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen: suojella yksilöiden oikeuksia ja vaikuttaa kansainvälisiin standardeihin;
• kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen: tukea sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä ympäristön suojelua;
• kansainvälisen oikeuden vahvistaminen: edistää sopimusten ja kansainvälisten normien noudattamista.

YK:n pääelimet

• Yleiskokous (General Assembly): kaikkien jäsenmaiden foorumi, jossa käsitellään talous- ja poliittisia kysymyksiä sekä hyväksytään suosituksia ja budjetti; kukin jäsenvaltio saa yhden äänen.
• Turvallisuusneuvosto (Security Council): vastaa kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta. Siihen kuuluu 15 jäsentä, joista viisi ovat pysyviä (Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä, Kiina) ja voivat käyttää veto-oikeutta.
• Salainenariisto (Secretariat): YK:n hallinnollinen ja operatiivinen elin, jota johtaa pääsihteeri. Se organisoi kokoukset, valmistelutyön ja avustaa muissa tehtävissä.
• Kansainvälinen tuomioistuin (International Court of Justice, ICJ): ratkaisee valtioiden välisiä oikeudellisia riitoja ja antaa lausuntoja kansainvälisistä oikeudellisista kysymyksistä.
• Taloudellinen ja sosiaalinen neuvosto (ECOSOC): koordinoi taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä ja yhteisorganisaatioita sekä ohjaa kehityspolitiikkaa ja ihmisoikeuksia.
• Valvontavaltioiden neuvosto (Trusteeship Council): perinteinen elin, jonka toiminta on käytännössä loppunut sen jälkeen, kun viimeiset valvottavat alueet saavuttivat itsenäisyyden.

Jäsenyys ja tarkkailijavaltiot

YK:n jäseneksi voi liittyä mikä tahansa rauhaa rakastava valtio, joka on sitoutunut YK:n peruskirjaan. Jäseneksi hyväksymisestä päättää Yleiskokous Turvallisuusneuvoston suosituksen perusteella. Tällä hetkellä jäsenvaltioita on 193; viimeisin liittyjä oli Etelä-Sudan vuonna 2011. Lisäksi tarkkailijastatuksella toimivat mm. Vatikaani (Holy See) ja Palestiina.

Toiminta-alueet ja ohjelmat

• Rauhanturvaaminen ja rauhanvälitys: YK järjestää rauhanturvaoperaatioita, jotka suojelevat siviilejä, valvovat aselepoja ja tukevat rauhanprosessia.
• Kehitysyhteistyö: UNDP, UNICEF, UNESCO ja muut järjestöt tukevat köyhyyden vähentämistä, koulutusta ja terveydenhuoltoa.
• Humanitaarinen apu: UNHCR, WFP ja muut toimijat auttavat pakolaisia ja katastrofien uhreja.
• Ihmisoikeudet: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) ja Kansainliittojen sopimukset ovat YK:n keskeisiä saavutuksia; ihmisoikeuskysymyksiä käsittelee myös Ihmisoikeuksien neuvosto.
• Kansainvälinen oikeus ja sopimukset: YK edistää kansainvälisten sopimusten laatimista ja laillisuutta; ICJ ratkaisee kiistoja.
• Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG): Vuonna 2015 hyväksytyt 17 tavoitetta ohjaavat maailmanlaajuista kehityspolitiikkaa vuoteen 2030 saakka.

Erikoisjärjestöt ja ohjelmat

YK:ään liittyy useita erikoisjärjestöjä ja ohjelmia, jotka toimivat eri aloilla. Tärkeitä organisaatioita ovat mm. WHO (maailman terveysjärjestö), UNESCO, ILO, FAO, UNICEF, UNHCR, UNDP, sekä rahoituslaitokset, kuten IMF ja Maailmanpankki, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä YK-järjestelmän kanssa.

Päätöksenteko, rahoitus ja vaikutusvalta

Turvallisuusneuvoston päätökset voivat olla pakottavia ja niihin sisältyy esimerkiksi pakotteita tai valtuutus voimatoimiin. Pysyvillä jäsenillä on veto-oikeus, mikä tarkoittaa, että yhdenkin pysyvän jäsenen vastustava äänestys estää päätöksen. YK:n toiminta rahoitetaan jäsenvaltioiden arvioiduilla maksuilla (regular budget ja peacekeeping budget) sekä vapaaehtoisilla lahjoituksilla; erikoisjärjestöt voivat saada myös omia varojaan.

Saavutukset ja kritiikki

YK on saavuttanut merkittäviä tuloksia: se on auttanut estämään suursotia, tarjonnut humanitaarista apua, edistänyt kansainvälistä oikeutta ja luonut globaaleja sopimuksia (esim. ihmisoikeusjulistus, biologista ja kemiallista asetta koskevat sopimukset). Toisaalta järjestöä on arvosteltu byrokratiasta, tehottomuudesta ja varsinkin Turvallisuusneuvoston kokoonpanon ja veto-oikeuden rakenteen vanhentuneisuudesta. Uudistuspuheita on paljon: keskusteluissa nousevat esiin mm. neuvoston laajentaminen, päätöksenteon avoimuuden lisääminen ja rahoituksen läpinäkyvyys.

Käytännön tiedot

• Päämaja: New York, Yhdysvallat (muita tärkeitä toimistoja Genevessä, Wienissä ja Nairobinissa).
• Kielet: YK:n kuusi virallista kieltä ovat arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja.
• Pääsihteeri: YK:n johdosta vastaa pääsihteeri, jonka nimittää Yleiskokous Turvallisuusneuvoston suosituksesta.

YK on edelleen merkittävä foorumi globaaleille neuvotteluille ja kansainväliselle yhteistyölle, vaikka sen toimintaan kohdistuvat odotukset ja haasteet kasvavat monimutkaistuvassa maailmassa.

Hae kirjaimella