Yhdistyneet kansakunnat

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on valtioiden välinen järjestö, joka perustettiin 24. lokakuuta 1945 edistämään kansainvälistä yhteistyötä. Se perustettiin korvaamaan Kansainliitto toisen maailmansodan jälkeen ja estämään uusi konflikti. Perustamishetkellä YK:ssa oli 51 jäsenvaltiota, nyt niitä on 193. Useimmat kansakunnat ovat YK:n jäseniä ja lähettävät diplomaatteja päämajaan pitämään kokouksia ja tekemään päätöksiä maailmanlaajuisista kysymyksistä.

Yhdistyneiden Kansakuntien tavoitteet ovat:

 

Historia

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailman kansakunnat perustivat Kansainliiton. Tämä järjestö oli paikka, jossa kansakunnat saattoivat keskustella erimielisyyksistään rauhallisesti. Jotkin maat, kuten Saksa, Italia ja Japani, jättivät kuitenkin liiton huomiotta ja yrittivät ratkaista ongelmansa sodan avulla. Kansainliiton jäsenet eivät halunneet ryhtyä sotaan suojellakseen muita jäseniä, ja Kansainliitto epäonnistui. Pian alkoi toinen maailmansota.

Toisen maailmansodan liittoutuneet kutsuivat itseään usein "Yhdistyneiksi kansakunniksi" (yhdistyivät akselivaltoja vastaan). Sodan jälkeen voittajat perustivat uuden järjestön maailmanrauhan puolesta. He päättivät 25. huhtikuuta 1945 San Franciscossa nimestä "Yhdistyneet Kansakunnat". Kesäkuussa he allekirjoittivat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, jossa kerrottiin, miten järjestö toimisi. YK perustettiin 24. lokakuuta 1945, ja sen ensimmäinen kokous pidettiin tammikuussa 1946. Vuodesta 1947 lähtien 24. lokakuuta on kutsuttu Yhdistyneiden Kansakuntien päiväksi.

 

Historia

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maailman kansakunnat perustivat Kansainliiton. Tämä järjestö oli paikka, jossa kansakunnat saattoivat keskustella erimielisyyksistään rauhallisesti. Jotkin maat, kuten Saksa, Italia ja Japani, jättivät kuitenkin liiton huomiotta ja yrittivät ratkaista ongelmansa sodan avulla. Kansainliiton jäsenet eivät halunneet ryhtyä sotaan suojellakseen muita jäseniä, ja Kansainliitto epäonnistui. Pian alkoi toinen maailmansota.

Toisen maailmansodan liittoutuneet kutsuivat itseään usein "Yhdistyneiksi kansakunniksi" (yhdistyivät akselivaltoja vastaan). Sodan jälkeen voittajat perustivat uuden järjestön maailmanrauhan puolesta. He päättivät 25. huhtikuuta 1945 San Franciscossa nimestä "Yhdistyneet Kansakunnat". Kesäkuussa he allekirjoittivat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan, jossa kerrottiin, miten järjestö toimisi. YK perustettiin 24. lokakuuta 1945, ja sen ensimmäinen kokous pidettiin tammikuussa 1946. Vuodesta 1947 lähtien 24. lokakuuta on kutsuttu Yhdistyneiden Kansakuntien päiväksi.

 

Päämaja

Kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien elimet sijaitsevat New Yorkissa, Yhdysvalloissa, lukuun ottamatta Kansainvälistä tuomioistuinta, joka sijaitsee Haagissa, Alankomaissa.

 

Päämaja

Kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien elimet sijaitsevat New Yorkissa, Yhdysvalloissa, lukuun ottamatta Kansainvälistä tuomioistuinta, joka sijaitsee Haagissa, Alankomaissa.

 

Toiminta

Yhdistyneiden Kansakuntien päärakennus sijaitsee New Yorkissa Yhdysvalloissa, mutta YK:lla on tärkeitä toimistoja myös Genevessä (Sveitsi), Nairobissa (Kenia) ja Wienissä (Itävalta). YK pyrkii olemaan rauhanomainen, mutta joskus, kun neuvottelut eivät toimi, YK, toisin kuin Kansainliitto, taistelee myös. YK auttoi 1950-luvulla Etelä-Koreaa sodassa Pohjois-Koreaa vastaan, ja 1990-luvulla YK auttoi Irakin sotilaiden pakottamisessa pois Kuwaitista. Toisinaan YK on muodostanut "rauhanturvajoukkoja". YK:n rauhanturvaajat matkustavat maailman levottomiin paikkoihin ja yrittävät - joskus menestyksekkäästi, joskus ei - säilyttää rauhan. Nykyään YK:n rauhanturvaajia työskentelee Afganistanissa, Kyproksella, Haitissa, Liberiassa ja useissa muissa maissa. YK:n jäsenmaiden hyväksymien tavoitteiden, päätöslauselmien ja julistusten avulla maailmalla on joukko sitoumuksia, toimia ja tavoitteita, joilla pyritään pysäyttämään ja kääntämään hiv:n leviäminen laskuun ja lisäämään hiv:n ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja tukipalvelujen yleistä saatavuutta.

 

Toiminta

Yhdistyneiden Kansakuntien päärakennus sijaitsee New Yorkissa Yhdysvalloissa, mutta YK:lla on tärkeitä toimistoja myös Genevessä (Sveitsi), Nairobissa (Kenia) ja Wienissä (Itävalta). YK pyrkii olemaan rauhanomainen, mutta joskus, kun neuvottelut eivät toimi, YK, toisin kuin Kansainliitto, taistelee myös. YK auttoi 1950-luvulla Etelä-Koreaa sodassa Pohjois-Koreaa vastaan, ja 1990-luvulla YK auttoi Irakin sotilaiden pakottamisessa pois Kuwaitista. Toisinaan YK on muodostanut "rauhanturvajoukkoja". YK:n rauhanturvaajat matkustavat maailman levottomiin paikkoihin ja yrittävät - joskus menestyksekkäästi, joskus ei - säilyttää rauhan. Nykyään YK:n rauhanturvaajia työskentelee Afganistanissa, Kyproksella, Haitissa, Liberiassa ja useissa muissa maissa. YK:n jäsenmaiden hyväksymien tavoitteiden, päätöslauselmien ja julistusten avulla maailmalla on joukko sitoumuksia, toimia ja tavoitteita, joilla pyritään pysäyttämään ja kääntämään hiv:n leviäminen laskuun ja lisäämään hiv:n ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja tukipalvelujen yleistä saatavuutta.

 

Divisioonat

Yhdistyneissä Kansakunnissa on kuusi "pääelintä":

Yhdistyneiden Kansakuntien pääelimet

YK:n yleiskokous
 - Kaikkien YK:n
 jäsenvaltioiden neuvoa-antava kokous (jokaisella maalla on yksi ääni) - -

YK:n sihteeristö
 - YK:n hallinnollinen elin - sen puheenjohtaja on YK:n pääsihteeri - -

Kansainvälinen tuomioistuin
 - Kansainvälisen oikeuden
 yleismaailmallinen tuomioistuin (kotipaikka Haag) - -

UN General Assembly hall

Headquarters of the UN in New York City

International Court of Justice
  • voi antaa valtioille ei-pakollisia suosituksia tai ehdotuksia YK:n turvallisuusneuvostolle (ei parlamentti).
  • päättää uusien jäsenten hyväksymisestä YK:n turvallisuusneuvoston ehdotuksesta.
  • hyväksyy talousarvion
  • valitsee YK:n turvallisuusneuvoston muut kuin pysyvät jäsenet, kaikki talous- ja sosiaalineuvoston jäsenet YK:n turvallisuusneuvoston ehdotuksesta, YK:n pääsihteerin sekä Kansainvälisen tuomioistuimen 15 tuomaria.
  • tukee muita YK:n elimiä hallinnollisesti, esimerkiksi konferenssien järjestämisessä, raporttien ja tutkimusten laatimisessa sekä budjettisuunnitelman valmistelussa.
  • YK:n yleiskokous valitsee sen puheenjohtajan - YK:n pääsihteerin - viiden vuoden toimikaudeksi, ja se on YK:n tärkein edustaja.
  • New Yorkissa sijaitsevan pääkonttorin lisäksi sillä on kolme päätoimistoa Genevessä, Nairobissa ja Wienissä.
  • ratkaisee sen toimivallan tunnustavien valtioiden välisiä riitoja ja laatii oikeudellisia lausuntoja.
  • YK:n yleiskokous valitsee 15 tuomaria yhdeksäksi vuodeksi. Se antaa tuomionsa suhteellisella enemmistöllä
  • Kansainvälisen tuomioistuimen osapuolia voivat olla vain valtiot, ei kuitenkaan kansainväliset järjestöt eikä muut kansainvälisen oikeuden alat (joita ei pidä sekoittaa Kansainväliseen tuomioistuimeen).

YK:n turvallisuusneuvosto
 - Kansainvälisiä turvallisuuskysymyksiä varten -

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto
 - Maailmanlaajuisten talous- ja sosiaaliasioiden puolesta - -

YK:n holhousneuvosto
 - Hallinnoi trustialueita (ei tällä hetkellä aktiivinen) - -

UN security council

UN Economic and Social Council

UN Trusteeship Council
  • vastaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä
  • YK:n vaikutusvaltaisin elin, koska se voi antaa pakottavia päätöslauselmia.
  • sen päätöksiin kuuluvat rauhanturvaamis- ja rauhanvalvontaoperaatiot sekä ei-sotilaalliset painostuskeinot, kuten kauppasaarrot.
  • on 15 jäsentä: viisi pysyvää jäsentä, joilla on veto-oikeus (Kiina, Venäjä, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat), ja kymmenen vaaleilla valittua jäsentä.
  • vastaa yhteistyöstä talouden ja yhteiskunnan aloilla (yleisen elintason nostaminen, taloudellisten, sosiaalisten ja terveysongelmien ratkaiseminen, ihmisoikeuksien, kulttuurin, koulutuksen ja humanitaarisen avun edistäminen).
  • Siksi se on perustanut lukuisia toiminnallisia ja alueellisia toimikuntia.
  • koordinoi myös yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien lukuisten erityisjärjestöjen kanssa.
  • on 54 jäsentä, jotka YK:n yleiskokous valitsee kolmivuotisiksi toimikausiksi.
  • oli alun perin suunniteltu hallinnoimaan siirtomaavaltioita, jotka olivat aiemmin Kansainliiton mandaatteja.
  • on ollut toimimaton vuodesta 1994 lähtien, ja viimeinen luottamusalue (Namibia) itsenäistyi vuonna 1990.

Lisäksi on olemassa niin sanottuja Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjä. Jotkut niistä ovat vanhempia kuin Yhdistyneet Kansakunnat. Tässä on muutamia niistä:

 

Divisioonat

Yhdistyneissä Kansakunnissa on kuusi "pääelintä":

Yhdistyneiden Kansakuntien pääelimet

YK:n yleiskokous
 - Kaikkien YK:n
 jäsenvaltioiden neuvoa-antava kokous (jokaisella maalla on yksi ääni) - -

YK:n sihteeristö
 - YK:n hallinnollinen elin - sen puheenjohtaja on YK:n pääsihteeri - -

Kansainvälinen tuomioistuin
 - Kansainvälisen oikeuden yleismaailmallinen tuomioistuin (kotipaikka Haag) - -

UN General Assembly hall

Headquarters of the UN in New York City

International Court of Justice
  • voi antaa valtioille ei-pakollisia suosituksia tai ehdotuksia YK:n turvallisuusneuvostolle (ei parlamentti).
  • päättää uusien jäsenten hyväksymisestä YK:n turvallisuusneuvoston ehdotuksesta.
  • hyväksyy talousarvion
  • valitsee YK:n turvallisuusneuvoston muut kuin pysyvät jäsenet, kaikki talous- ja sosiaalineuvoston jäsenet YK:n turvallisuusneuvoston ehdotuksesta, YK:n pääsihteerin sekä Kansainvälisen tuomioistuimen 15 tuomaria.
  • tukee muita YK:n elimiä hallinnollisesti, esimerkiksi konferenssien järjestämisessä, raporttien ja tutkimusten laatimisessa sekä budjettisuunnitelman valmistelussa.
  • YK:n yleiskokous valitsee sen puheenjohtajan - YK:n pääsihteerin - viiden vuoden toimikaudeksi, ja se on YK:n tärkein edustaja.
  • New Yorkissa sijaitsevan pääkonttorin lisäksi sillä on kolme päätoimistoa Genevessä, Nairobissa ja Wienissä.
  • ratkaisee sen toimivallan tunnustavien valtioiden välisiä riitoja ja laatii oikeudellisia lausuntoja.
  • YK:n yleiskokous valitsee 15 tuomaria yhdeksäksi vuodeksi. Se antaa tuomionsa suhteellisella enemmistöllä
  • Kansainvälisen tuomioistuimen osapuolia voivat olla vain valtiot, ei kuitenkaan kansainväliset järjestöt eikä muut kansainvälisen oikeuden alat (joita ei pidä sekoittaa Kansainväliseen tuomioistuimeen).

YK:n turvallisuusneuvosto
 - Kansainvälisiä turvallisuuskysymyksiä varten -

YK:n talous- ja sosiaalineuvosto
- Maailmanlaajuisia talous- ja sosiaaliasioita varten -

YK:n holhousneuvosto
 - Hallinnoi trustialueita (ei tällä hetkellä aktiivinen) - -

UN security council

UN Economic and Social Council

UN Trusteeship Council
  • vastaa kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä
  • YK:n vaikutusvaltaisin elin, koska se voi antaa pakottavia päätöslauselmia.
  • sen päätöksiin kuuluvat rauhanturvaamis- ja rauhanvalvontaoperaatiot sekä ei-sotilaalliset painostuskeinot, kuten kauppasaarrot.
  • on 15 jäsentä: viisi pysyvää jäsentä, joilla on veto-oikeus (Kiina, Venäjä, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat), ja kymmenen vaaleilla valittua jäsentä.
  • vastaa yhteistyöstä talouden ja yhteiskunnan aloilla (yleisen elintason nostaminen, taloudellisten, sosiaalisten ja terveysongelmien ratkaiseminen, ihmisoikeuksien, kulttuurin, koulutuksen ja humanitaarisen avun edistäminen).
  • Siksi se on perustanut lukuisia toiminnallisia ja alueellisia toimikuntia.
  • koordinoi myös yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien lukuisten erityisjärjestöjen kanssa.
  • on 54 jäsentä, jotka YK:n yleiskokous valitsee kolmivuotisiksi toimikausiksi.
  • oli alun perin suunniteltu hallinnoimaan siirtomaavaltioita, jotka olivat aiemmin Kansainliiton mandaatteja.
  • on ollut toimimaton vuodesta 1994 lähtien, ja viimeinen luottamusalue (Namibia) itsenäistyi vuonna 1990.

Lisäksi on olemassa niin sanottuja Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjä. Jotkut niistä ovat vanhempia kuin Yhdistyneet Kansakunnat. Tässä on muutamia niistä:

 

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenet
 

Aiheeseen liittyvät sivut

  • Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenet
 

AlegsaOnline.com - 2020 / 2023 - License CC3