Buenos Airesin yleissopimus 1910 — kansainvälinen sopimus tekijänoikeuksista
Buenos Airesin yleissopimus 1910: selkeä katsaus kansainväliseen tekijänoikeussopimukseen, allekirjoittajiin, vaatimuksiin (esim. "Kaikki oikeudet pidätetään") ja vaikutuksiin.
Buenos Airesin yleissopimus (tai yleissopimus kirjallisuuden ja taiteen tekijänoikeuksista) on kansainvälinen tekijänoikeussopimus. Se allekirjoitettiin Buenos Airesissa 11. elokuuta 1910. Sen allekirjoittaneet maat sitoutuivat kunnioittamaan muiden maiden tekijänoikeuksia. Jotta asiakirja kuuluisi tämän yleissopimuksen piiriin, sen tekijänoikeusilmoituksessa on käytettävä asianmukaista sanamuotoa. Usein käytetään ilmaisua "Kaikki oikeudet pidätetään" (espanj: Todos los derechos reservados, portugaliksi: Todos os direitos reservados). Yhdysvalloissa vaadittiin kuitenkin vain kirjailijan nimi ja teoksen julkaisuvuosi.
Tärkeimmät piirteet
- Vaihtoehto Bernin yleissopimukselle: Buenos Airesin yleissopimus syntyi osin siksi, että kaikki Amerikan valtiot eivät olleet Bernin yleissopimuksen (1886) osapuolia. Sopimus tarjosi alueellista ratkaisua tekijänoikeuksien vastavuoroiselle tunnustamiselle.
- Muotovaatimukset: Toisin kuin Bernissä, Buenos Airesin sopimus edellytti teoksen oikeuksien turvaamiseksi tiettyä tekijänoikeusilmoitusta tai muuta määrättyä sanamuotoa. Sama ilmaisu saattoi vaihdella maittain, mutta tunnettuja muotoja olivat esimerkiksi espanjankielinen ja portugalinkielinen "Todos los/ os direitos reservados" sekä paikalliset vastaavat.
- Vastavuoroisuus ja alueellinen kattavuus: Sopimus loi jäsenvaltioiden välille vastavuoroisen suojan periaatteen: osapuolen kansallista teosta suojattiin muiden sopimusvaltioiden lainsäädännön mukaisesti, edellyttäen ilmoituksen täyttämistä sopimuksen muotovaatimusten mukaisesti.
- Ei yhtenäistä suojan kestoa: Sopimus ei yhtenäistä tekijänoikeuden kestoa – jokainen valtio sovelsi omaa kansallista lainsäädäntöään suojan pituuden määrittelyssä.
Allekirjoittajamaat
Buenos Airesin yleissopimuksen allekirjoittivat pääasiassa Latinalaisen Amerikan valtiot sekä muutamia muita maita. Sopimuksen osapuolina olivat muun muassa Argentina, Brasilia, Chile, Kolumbia, Kuuba, Meksiko ja Peru sekä muita alueen maita. Sopimuksen piirissä oli useita Keski‑ ja Etelä‑Amerikan sekä Karibian valtioita, ja se toimi tärkeänä perustana alueelliselle yhteistyölle tekijänoikeuskysymyksissä.
Suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin ja myöhempi kehitys
- Kun Berne‑yleissopimuksen asema vahvistui ja yhä useammat maat liittyivät siihen, Buenos Airesin sopimuksen käytännön merkitys vähentyi. Bernin periaate oli, että suojan myöntäminen ei saa edellyttää muotovaatimuksia (esim. suojamerkintöjä), mikä eroaa Buenos Airesin lähestymistavasta.
- Monet Buenos Airesin sopimuksen osapuolet liittyivät myöhemmin Bernin yleissopimukseen tai muihin kansainvälisiin järjestelyihin (esim. WIPO, TRIPS), minkä seurauksena alueellisen sopimuksen asema muuttui. Kuitenkin historiallisesti Buenos Airesin yleissopimus on merkittävä askel alueellisessa tekijänoikeusyhteistyössä.
- Yhdysvaltojen tekijänoikeuskäytännöt erosivat joissain suhteissa sopimuksen yleisvaatimuksista — käytännössä Yhdysvalloissa riitti usein, että teoksessa mainittiin tekijän nimi ja julkaisuvuosi — mikä heijastaa eri maiden kansallisten lakien ja käytäntöjen moninaisuutta tuolloin.
Miksi ilmoitusmuoto oli tärkeä?
1900‑luvulla monissa kansallisissa tekijänoikeusjärjestelmissä muodollisuudet olivat yleisiä: suojaa ei aina myönnetty automaattisesti vaan teoksen oikeuksien turvaamiseksi piti täyttää tietyt vaatimukset (merkintä, rekisteröinti tms.). Buenos Airesin yleissopimus kantoi etumerkkejä tällaiseen ajan henkeen ja pyrki selkeyttämään, millä edellytyksillä vierasmaisten tekijöiden teoksia suojataan sopimusvaltioissa.
Nykytila
Nykyään kansainvälistä tekijänoikeussuojelua säätelevät pääosin Bernin yleissopimus, WIPO‑sopimukset ja WTO:n TRIPS‑sopimus. Buenos Airesin yleissopimus on kuitenkin tärkeä osa tekijänoikeushistorian kehitystä, koska se heijastaa alueellista sopeutumista ja vastavuoroisuuden kehittämistä ennen laajempaa kansainvälistä harmonisaatiota.
Buenos Airesin yleissopimuksen allekirjoittajat on merkitty sinisellä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Buenos Airesin kokous?
A: Buenos Airesin yleissopimus on kansainvälinen tekijänoikeussopimus.
K: Milloin Buenos Airesin yleissopimus allekirjoitettiin?
A: Buenos Airesin yleissopimus allekirjoitettiin 11. elokuuta 1910.
Q: Mitä Buenos Airesin yleissopimuksen allekirjoittaneet maat sopivat tekevänsä?
V: Buenos Airesin yleissopimuksen allekirjoittaneet maat sopivat kunnioittavansa muiden allekirjoittajamaiden tekijänoikeuksia.
Kysymys: Mikä on vaatimus sille, että asiakirja kuuluu Buenos Airesin yleissopimuksen soveltamisalaan?
V: Jotta asiakirja kuuluisi Buenos Airesin yleissopimuksen piiriin, sen tekijänoikeusilmoituksessa on käytettävä asianmukaista sanamuotoa.
K: Mikä on Buenos Airesin yleissopimuksessa käytetty yleinen tekijänoikeuslausuma?
V: Buenos Airesin yleissopimuksessa käytetty yleinen tekijänoikeuslauseke on "Kaikki oikeudet pidätetään" (espanj: Todos los derechos reservados, portugali: Todos os direitos reservados).
Kysymys: Mitä eroa on Yhdysvaltojen tekijänoikeusvaatimuksen ja Buenos Airesin yleissopimuksen vaatimuksen välillä?
V: Yhdysvalloissa edellytetään vain kirjailijan nimeä ja teoksen julkaisuvuotta, kun taas Buenos Airesin yleissopimuksessa edellytetään tekijänoikeusilmoituksen asianmukaista muotoilua.
K: Mitkä maat allekirjoittivat Buenos Airesin yleissopimuksen?
V: Buenos Airesin yleissopimuksen allekirjoittaneita maita ei ole lueteltu.
Etsiä