Burgenland on yksi Itävallan liittotasavallan yhdeksästä osavaltiosta. Se on nuorin osavaltio, joka liitettiin osaksi Itävaltaa ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä rauhansopimuksissa ja tuli virallisesti osa maata vuonna 1921. Nimen Vierburgenland (suom. "Neljän linnan maa") lanseerattiin vuonna 1919; se viittasi Unkarin kuningaskunnan neljään vármegyen (saksaksi Komitate) nimiin, joita kutsuttiin unkariksi Pozsony, Moson, Sopron ja Vas ja saksaksi Pressburg, Wieselburg, Ödenburg ja Eisenburg. Kun Pressburg (nyk. Bratislava) luovutettiin Tšekkoslovakialle, numero "neljä" käytöstä luovuttiin ja 1922 maakunnan kokous hyväksyi nykyisen nimen Burgenland.
Historia lyhyesti
Alue kuului pitkään Unkarin kuningaskuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen aikaisemmin unkarilaisesta Länsi-Unkarista annettiin osa Itävallalle osana kansainvälisiä rauhanehtoja (erityisesti Saint-Germainin ja Trianonin sopimukset). Siirtymäkauteen liittyi paikallista vastustusta: vuoden 1921 aikana alueella toimi lyhytikäinen kapinallinen liike (ns. Lajtabánság/Leitha-itsenäisyysliike), ja Sopronin seudulla järjestettiin kansanäänestys, jossa osa alueesta jäi Unkarille. Lopullinen liittäminen Itävaltaan tapahtui vuonna 1921, ja hallinnollinen nimi vakiintui seuraavana vuonna.
Sijainti ja luonto
Burgenland sijaitsee Itävallan koillisosassa ja rajautuu itään Unkariin ja pohjoisessa Slovakiaan. Maisema on pääosin Manner-Euroopan Pannonian tasankoa: laajoja peltoja, niittyjä ja matalia kummutuksia. Alueen tunnetuin luonnonpiirre on Neusiedler See (saksaksi) / Fertő-tó (unkariksi) — matala järvi, joka ulottuu sekä Itävallan että Unkarin puolelle ja jonka kulttuurimaisema on UNESCO:n maailmanperintökohde. Järven ympäristö tarjoaa linnusto- ja vesiekosysteemejä sekä suosittuja ulkoilumaastoja.
Väestö ja kulttuuri
Burgenlandin asukasluku on suhteellisen pieni verrattuna muihin Itävallan osavaltioihin (noin muutamia satojatuhansia). Alueella elää saksankielisen väestön ohella historiallisia vähemmistöjä: burgenlandinkroaatit (tuli alueelle 1500-luvulla) ja unkarilaiset muodostavat merkittäviä vähemmistöjä, ja heidän kieltään ja kulttuuriaan suojellaan virallisesti. Kulttuuriperintö näkyy esimerkiksi kaksikielisissä paikannimissä, perinneruoissa ja kansanmusiikissa.
Talous ja elinkeinot
Burgenlandin talous perustuu maatalouteen, viininviljelyyn, elintarviketuotantoon ja matkailuun. Alue on tunnettu erityisesti laadukkaista viineistään (mm. valkoviineistä ja kuohuvista), ja viinitilat sekä järven ranta-alueiden lomakohteet tuovat runsaasti matkailijoita. Myös uusiutuvan energian hankkeet, kuten aurinko- ja tuulivoima, ovat kasvussa.
Hallinto ja merkittäviä paikkakuntia
Burgenlandin pääkaupunki on Eisenstadt, jossa sijaitsee myös historiallisia linnoja ja kulttuurikohteita (mm. Esterházy-sukukartano). Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Sopronin alueen läheisyydessä oleva Oberpullendorf, Neusiedler See -alueen kylät sekä rajakaupungit, jotka yhdistävät Itävallan ja Unkarin elämää.
Nykyään Burgenland tunnetaan maaseutumaisesta viehätysvoimastaan, monikielisyydestään ja luonnonläheisistä vapaa-ajanmahdollisuuksistaan — samalla se kantaa vahvoja historiallisia siteitä sekä Itävaltaan että Unkariin.
