Burgenland – Itävallan nuorin osavaltio: historia ja nimi 'Neljän linnan maa'
Burgenland — Itävallan nuorin osavaltio: tutustu sen kiehtovaan historiaan, nimen "Neljän linnan maa" taustoihin, kulttuuriin ja rajamuutoksiin.
Burgenland on yksi Itävallan liittotasavallan yhdeksästä osavaltiosta. Se on nuorin osavaltio, joka liitettiin osaksi Itävaltaa ensimmäisen maailmansodan jälkeisissä rauhansopimuksissa ja tuli virallisesti osa maata vuonna 1921. Nimen Vierburgenland (suom. "Neljän linnan maa") lanseerattiin vuonna 1919; se viittasi Unkarin kuningaskunnan neljään vármegyen (saksaksi Komitate) nimiin, joita kutsuttiin unkariksi Pozsony, Moson, Sopron ja Vas ja saksaksi Pressburg, Wieselburg, Ödenburg ja Eisenburg. Kun Pressburg (nyk. Bratislava) luovutettiin Tšekkoslovakialle, numero "neljä" käytöstä luovuttiin ja 1922 maakunnan kokous hyväksyi nykyisen nimen Burgenland.
Historia lyhyesti
Alue kuului pitkään Unkarin kuningaskuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen aikaisemmin unkarilaisesta Länsi-Unkarista annettiin osa Itävallalle osana kansainvälisiä rauhanehtoja (erityisesti Saint-Germainin ja Trianonin sopimukset). Siirtymäkauteen liittyi paikallista vastustusta: vuoden 1921 aikana alueella toimi lyhytikäinen kapinallinen liike (ns. Lajtabánság/Leitha-itsenäisyysliike), ja Sopronin seudulla järjestettiin kansanäänestys, jossa osa alueesta jäi Unkarille. Lopullinen liittäminen Itävaltaan tapahtui vuonna 1921, ja hallinnollinen nimi vakiintui seuraavana vuonna.
Sijainti ja luonto
Burgenland sijaitsee Itävallan koillisosassa ja rajautuu itään Unkariin ja pohjoisessa Slovakiaan. Maisema on pääosin Manner-Euroopan Pannonian tasankoa: laajoja peltoja, niittyjä ja matalia kummutuksia. Alueen tunnetuin luonnonpiirre on Neusiedler See (saksaksi) / Fertő-tó (unkariksi) — matala järvi, joka ulottuu sekä Itävallan että Unkarin puolelle ja jonka kulttuurimaisema on UNESCO:n maailmanperintökohde. Järven ympäristö tarjoaa linnusto- ja vesiekosysteemejä sekä suosittuja ulkoilumaastoja.
Väestö ja kulttuuri
Burgenlandin asukasluku on suhteellisen pieni verrattuna muihin Itävallan osavaltioihin (noin muutamia satojatuhansia). Alueella elää saksankielisen väestön ohella historiallisia vähemmistöjä: burgenlandinkroaatit (tuli alueelle 1500-luvulla) ja unkarilaiset muodostavat merkittäviä vähemmistöjä, ja heidän kieltään ja kulttuuriaan suojellaan virallisesti. Kulttuuriperintö näkyy esimerkiksi kaksikielisissä paikannimissä, perinneruoissa ja kansanmusiikissa.
Talous ja elinkeinot
Burgenlandin talous perustuu maatalouteen, viininviljelyyn, elintarviketuotantoon ja matkailuun. Alue on tunnettu erityisesti laadukkaista viineistään (mm. valkoviineistä ja kuohuvista), ja viinitilat sekä järven ranta-alueiden lomakohteet tuovat runsaasti matkailijoita. Myös uusiutuvan energian hankkeet, kuten aurinko- ja tuulivoima, ovat kasvussa.
Hallinto ja merkittäviä paikkakuntia
Burgenlandin pääkaupunki on Eisenstadt, jossa sijaitsee myös historiallisia linnoja ja kulttuurikohteita (mm. Esterházy-sukukartano). Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Sopronin alueen läheisyydessä oleva Oberpullendorf, Neusiedler See -alueen kylät sekä rajakaupungit, jotka yhdistävät Itävallan ja Unkarin elämää.
Nykyään Burgenland tunnetaan maaseutumaisesta viehätysvoimastaan, monikielisyydestään ja luonnonläheisistä vapaa-ajanmahdollisuuksistaan — samalla se kantaa vahvoja historiallisia siteitä sekä Itävaltaan että Unkariin.
Maantiede
Burgenlandin pinta-ala on 3961,80 km². Se on jaettu 3 alueeseen (piirikuntaan):
- Nordburgenland (Pohjois-Burgenland): Eisenstadt, Eisenstadt-Umgebung, Neusiedl am See, Mattersburg ja Rust.
- Mittelburgenland (keskimmäinen Burgenland): Oberpullendorf
- Südburgenland (Etelä-Burgenland): Güssing, Jennersdorf ja Oberwart
Joskus Mittelburgenlandia pidetään osana eteläistä Burgenlandia.
Osavaltion korkein kohta on 884 metrin korkeudessa sijaitseva Geschriebenstein, ja matalin kohta on Apetlonin lähellä 114 metrin korkeudessa. Burgenland ja Unkari jakavat Neusiedler See -järven. Leitha, Pulka ja Raab ovat tärkeitä jokia.
Kartta, josta näkyy Nord-. Mittel- ja Südburgenland eri väreillä.
Kaksikielinen kaupunkikyltti (saksa-kroatia)
Vähemmistöt
Burgenlandissa asuu kroatialaisia (29 000-45 000) ja unkarilaisia (5 000-15 000). Burgenlandin kroaatin kieli on 1500-luvun murre, joka eroaa tavallisesta kroaatista. Aiemmin Burgenburgissa oli myös romani- ja juutalaisväestöä, mutta natsit tuhosivat ne.
- Kielet Burgenlandissa
- Saksa 82,9 %
- Burgenland Kroatian kieli 10,4 prosenttia
- unkarilainen 2,4 %
Kaksikielinen kaupunkikyltti (saksa-unkari)
Historia
Vuonna 1043 Henrik III:n ja Unkarin kuningas Samuel Aban välisessä rauhansopimuksessa vahvistettiin Unkarin kuningaskunnan länsiraja muun muassa Leitha- ja Lafnitz-jokien varrella. Nykyisen Burgenlandin alueesta tuli keskiaikaisen Unkarin kuningaskunnan läntinen rajavyöhyke 1500-luvulle asti. Suurin osa väestöstä oli germaanista. Keskiajalla maahanmuuttoa tapahtui myös naapurimaasta Itävallasta. Osmanien valtakunnan miehittäessä Unkarin osa nykyisestä Burgenlandista jäi Habsburgien hallintaan. Itävallan ja Unkarin valtakunnan muodostamisen jälkeen vuonna 1867 Burgenland kuului monarkian unkarilaiseen osaan. Koska 74 prosenttia asukkaista oli saksalaista alkuperää, alue siirtyi uuteen Itävallan tasavaltaan. Toiseen maailmansotaan asti monet ihmiset muuttivat Yhdysvaltoihin. Sanotaan, että Chicago on Burgenlandin suurin kaupunki.
Natsien miehityksen aikana osavaltio oli osa Steiermarkia ja Ala-Tonavaa. Juutalaisten sorron lisäksi myös etniset ryhmät romanit ja sintit kärsivät natsihallinnosta. Alueella sijaitsi Lackenbachin mustalaisten keskitysleiri.
Toisen maailmansodan jälkeen Burgenland oli osa Neuvostoliiton miehitysaluetta. Staatsvertragin jälkeen sillä oli pitkä raja Itä-Euroopan kommunistiseen alueeseen. Taloudellinen kehitys oli hyvin hidasta. Euroopan unioniin liittymisen jälkeen kehitys nopeutui.
Politiikka
Burgenlandin osavaltiokokouksessa (Landtag) on 36 paikkaa. Osavaltion hallitus on sosialidemokraattisen puolueen (SPÖ) ja Itävallan kansanpuolueen (ÖVP) muodostama yhdistelmä. Burgenlandin maakuntavaalien äänestysikäraja laskettiin 16 vuoteen 2003.
Landeshauptleute (kuvernöörit)
|
|
|
Kulttuuri ja matkailu
Alueen tärkeimmät nähtävyydet ovat Neusiedler See (järvi), Lutzmannsburgin, Stegersbachin ja Bad Tatzmannsdorfin kuumat lähteet. Lisäksi alueella on yli 500 kilometriä pyöräilyreittejä.
Kesällä järjestetään useita tapahtumia:
- Seefestspiele Mörbisch on operettifestivaali, joka järjestetään järven rannalla sijaitsevalla lavalla.
- St. Margarethenin oopperajuhlat järjestetään eri puolilla kaupunkia esimerkiksi Schlossspiele Kobersdorfissa.
- Burgspiele Güssing, teatterifestivaali.
- Jennersdorfin kesäfestivaali
- Wiesenissä järjestetään useita musiikkifestivaaleja
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Burgenland?
A: Burgenland on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta.
K: Milloin Burgenlandista tuli osa Itävaltaa?
V: Burgenlandista tuli osa Itävaltaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1921.
K: Mikä on nimen Vierburgenland merkitys?
V: Nimi Vierburgenland tarkoittaa neljän linnan maata.
K: Mistä nimi Vierburgenland on peräisin?
V: Nimi Vierburgenland on peräisin Unkarin kuningaskunnan neljän maakunnan nimestä.
K: Mistä neljästä kreivikunnasta nimi Vierburgenland on johdettu?
V: Nimi Vierburgenland on peräisin Unkarin kuningaskunnan neljästä kreivikunnasta, jotka tunnetaan saksaksi Pozsony, Moson, Sopron ja Vas tai saksaksi Pressburg, Wieselburg, Ödenburg ja Eisenburg.
Kysymys: Muutettiinko nimi Vierburgenland sen jälkeen, kun Pressburg luovutettiin Tšekkoslovakialle?
V: Kyllä, numero poistettiin Vierburgenland-nimestä sen jälkeen, kun Pressburg luovutettiin Tšekkoslovakialle.
K: Milloin maakunnan kokous hyväksyi nimen Vierburgenland?
V: Läänin kokous hyväksyi nimen Vierburgenland vuonna 1922.
Etsiä