Air Berlin – Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö: historia ja konkurssi 1978–2017

Air Berlinin tarina 1978–2017: Saksan toiseksi suurimman lentoyhtiön nousu halpalentoyhtiöksi, Oneworld-liittymä ja konkurssi eloku–lokakuu 2017.

Air Berlin oli Saksan toiseksi suurin lentoyhtiö. Se aloitti toimintansa vuonna 1978. Ensimmäinen lento oli vuonna 1979. Siitä tuli halpalentoyhtiö vuonna 2002. Se liittyi Oneworldiin vuonna 2012. Air Berlin ilmoitti 15. elokuuta 2017 hakevansa maksukyvyttömyyttä ja ilmoitti 9. lokakuuta 2017 lopettavansa oman toimintansa 28. lokakuuta 2017 mennessä.

Lyhyt historia ja kasvu

Air Berlin syntyi 1970–1980-lukujen vaihteessa ja kasvoi vuosikymmenten aikana merkittäväksi toimijaksi Euroopan reittiliikenteessä. Alun perin yhtiö toimi lähinnä tilaus- ja lomaliikenteessä, mutta 2000-luvulle tultaessa sen liiketoimintamalli muuttui voimakkaasti kohti halpalento- ja pisteestä pisteeseen -liikennettä. Yhtiö laajensi reitti- ja kalustovalikoimaansa ostamalla ja yhdistämällä pienempiä toimijoita sekä lisäämällä reittiverkkoaan Euroopassa ja valikoiduilla pitkillä lennoilla.

Liiketoimintamalli ja yhteistyöt

Air Berlinin lyhyen matkan liikenteessä perusta oli laajarunkoinen A320-suvun kalusto ja tiheä reittiverkko Euroopassa. Pitkillä lennoilla yhtiö hyödynsi laajarunkoisia A330-koneita. Strategiaan kuului sekä suora kilpailu halpalentoyhtiöiden kanssa että kumppanuudet perinteisempien lentoyhtiöiden kanssa. Merkittävä strateginen kumppani oli Etihad Airways, joka sijoitti yhtiöön ja solmi laajoja yhteistyösopimuksia. Air Berlin myös laajensi ostoin, esimerkiksi hankkimalla pienempiä toimintoja kuten LTU:n integroitumista osaksi konsernia.

Syitä talousvaikeuksiin

• Kilpailu markkinoilla: kova kilpailu halpalentoyhtiöiltä (esim. Ryanair, easyJet) painosti hintatasoa ja marginaaleja.
• Moninaiset liiketoimintamallit: samanaikainen laajarunkoinen ja halpalentotoiminta teki kustannusrakenteesta monimutkaisen.
• Investoinnit ja velkaantuminen: laajentuminen ja kumppanuussopimukset lisäsivät rahoituspaineita, eikä kannattavuus palautunut odotetusti.
• Markkinatilanteen muutokset: polttoainekustannukset, talouden suhdanteet ja matkustuskysynnän vaihtelut heikensivät tulosta.

Konkurssi ja seuraukset

Elokuussa 2017 yhtiö haki maksukyvyttömyyttä, minkä jälkeen kilpailijat ja markkinatoimijat tekivät tarjouksia osista Air Berlinin liiketoimintaa. Konkurssin myötä suuri osa reiteistä, koneista ja laskettavista lentopaikoista sekä osa henkilöstöstä siirtyi muiden yhtiöiden hallintaan. Merkittävät ostajat ja ostajaehdokkaat olivat muun muassa Lufthansa-konserni ja easyJet, jotka hankkivat reittiosuuksia, kalustoa ja lentopaikkoja (slotit) eri kentiltä. Osa tytäryhtiöistä ja liiketoiminnoista myytiin erikseen tai päätyi oikeudellisiin järjestelyihin.

Perintö ja vaikutus

Air Berlinin konkurssi vaikutti merkittävästi Saksan ja Keski-Euroopan lentomarkkinoihin: se vapautti arvokkaita lentopaikkoja, joista syntyi kilpailua ja uutta markkinajakoa. Monet entiset Air Berlinin työntekijät siirtyivät uusiin tehtäviin ostaneisiin yhtiöihin, ja markkinoilla nähtiin sekä toimintojen supistumista että uudelleenjärjestelyjä. Air Berlinin tarina on usein käytetty esimerkki nopean kasvun, monimutkaisen strategiavalinnan ja ulkopuolisten sijoittajien vaikutusten yhdistelmästä, joka lopulta johti yhtiön romahdukseen.

Kalusto ja verkko

Air Berlinin lyhyen matkan liikenteessä käytössä oli pääosin Airbus A320 -perheen koneita, ja pitkillä lennoilla yhtiö operoi Airbus A330 -koneilla. Reittiverkko kattoi laajan osan Euroopasta sekä muutamia kaukoreittejä, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Välimeren alueelle sesonkiluonteisesti. Yhtiöllä oli useita tukikohtia, joista tärkeimpiä olivat muun muassa Berliinin ja Düsseldorfinkin kentät.

Vaikka Air Berlin lopulta ajautui konkurssiin, se jätti jälkensä eurooppalaiseen ilmatilaan ja matkustuskulttuuriin, ja sen kohtalo on ollut oppitunti strategian, rahoituksen ja kilpailukyvyn yhteensovittamisen tärkeydestä lentotoiminnassa.

Hae kirjaimella