Kamera – miten se toimii, tyypit ja keskeiset osat
Tutustu kameraan: miten se toimii, eri tyypit ja keskeiset osat kuten objektiivi, suljin ja sensori — selkeä opas valokuvauksen perusteisiin.
Kamera on laite, jolla otetaan kuvia (valokuvia). Se käyttää filmiä tai elektroniikkaa kuvan ottamiseen jostakin asiasta. Se on valokuvauksen väline. Objektiivi tekee kuvan, jonka filmi tai elektroniikka "näkee".
Kameraa, joka ottaa yhden kuvan kerrallaan, kutsutaan joskus still-kameraksi. Kameraa, joka voi ottaa kuvia, jotka näyttävät liikkuvan, kutsutaan elokuvakameraksi. Jos kameralla voi ottaa videoita, sitä kutsutaan videokameraksi tai videokameraksi. Suurin osa kameroista on puhelimessa. Tätä kutsutaan kamerapuhelimeksi.
Kaikki kamerat ovat pohjimmiltaan laatikko, johon valo ei pääse ennen kuvan ottamista. Kameran toisella puolella on aukko, johon valo pääsee objektiivin läpi, ja tätä kutsutaan aukoksi. Toisella puolella on erikoismateriaali, joka voi tallentaa aukon läpi tulevan kuvan. Tämä materiaali on filmikameran filmi tai digitaalikameran elektroninen sensori. Lopuksi on vielä suljin, joka estää valoa pääsemästä sisään, kunnes valokuva otetaan.
Kun valokuva otetaan, suljin siirtyy pois tieltä. Tällöin valo pääsee sisään aukon läpi ja muodostaa kuvan filmille tai elektroniselle kennolle. Monissa kameroissa aukon kokoa voidaan muuttaa, jotta valoa pääsee sisään enemmän tai vähemmän. Myös aikaa, jonka suljin päästää valoa läpi, voidaan muuttaa. Tämäkin päästää enemmän tai vähemmän valoa sisään. Useimmiten kameran sisällä oleva elektroniikka ohjaa näitä asetuksia, mutta joissakin kameroissa myös kuvan ottaja voi muuttaa niitä.
Miten kamera toimii käytännössä
Yksinkertaistettuna kamerassa valo kulkee objektiivin läpi, objektiivi muodostaa valonsäteistä kuvan ja suljin sekä aukko säätelevät, kuinka paljon valoa ja miten pitkään valo pääsee kennolle tai filmille. Digitaalikameroissa valo osuu kennolle (sensorille), joka muuntaa valon sähköisiksi signaaleiksi. Nämä signaalit käsitellään kameran prosessorissa ja tallennetaan muistikortille tai muuhun muistioon.
Keskeisiä käsitteitä, jotka vaikuttavat kuvan lopputulokseen:
- Aukko (f-luku) – määrää syväterävyyden: pienempi f-luku = suurempi aukko = pienempi terävyysalue (tausta sumeutuu).
- Suljinnopeus – määrittää ajan, jonka valo pääsee kennolle: hidas suljin voi aiheuttaa liike-epäterävyyttä, nopea pysäyttää liikettä.
- ISO / kennon herkkyys – säätää kennon herkkyyttä valolle: korkeampi ISO mahdollistaa kuvaamisen hämärässä, mutta lisää kohinaa.
Kameratyypit
- Peilitön järjestelmäkamera (mirrorless) – vaihtettavat objektiivit, elektroninen etsin, kompakti rakenne.
- Peilijärjestelmäkamera (DSLR) – optinen etsin peilin kautta, laaja objektiivivalikoima.
- Pokkari (compact) – pieni ja helppokäyttöinen, usein kiinteä objektiivi.
- Kamerapuhelin – integroidut sensorit ja ohjelmistopohjaiset parannukset (HDR, yötila).
- Action- ja urheilukamerat – kestävät, vedenkestävät ja laaja kuvakulma.
- Elokuva- ja videokamerat – suunniteltu pitkäkestoiseen tallennukseen ja korkeaan videolaatuun.
- Filmikamerat – käyttävät kemiallista filmiä; monet valokuvaajat käyttävät niitä edelleen esteettisistä syistä.
Keskeiset osat ja niiden tehtävät
- Objektiivi – yksi tärkeimmistä osista: määrää polttovälin (kuvakulman), valon läpäisykyvyn ja terävyyden.
- Aukko (diafragma) – säätää valomäärää ja syväterävyyttä.
- Suljin – kontrolloi valotusajan; voi olla mekaaninen tai elektroninen.
- Kenno (sensor) tai filmi – tallentaa kuvan.
- Etäisyysmittaus / tarkennusjärjestelmä – automaattinen (AF) tai manuaalinen tarkennus varmistaa, että kohde on terävä.
- Kuvaussilmä / näyttö (etenevinen etsin, EVF, tai LCD) – auttaa sommittelussa ja tarkennuksessa.
- Kuvaprosessori – käsittelee kennolta tulevat signaalit ja luo lopullisen tiedoston (JPEG, RAW).
- Tallennus (muistikortti) – kuva- ja videotiedostot säilytetään täällä.
- Salama – lisävalaistus hämärässä; voi olla sisäänrakennettu tai erillinen.
- Virta (akku) – kameran toiminnan energialähde.
Kuvauksen perusasetukset ja vaikutus kuvaan
Kun hallitset aukkoa, suljinaikaa ja ISO-arvoa yhdessä (ns. valotuksen kolmio), voit vaikuttaa sekä kuvan valoisuuteen että ilmeeseen: syväterävyys, liike-epäterävyys ja kohina. Lisäksi käytetään valkotasapainoa, joka vaikuttaa värintoistoon, ja valotuskorjausta, jolla voi säätää kameran automaattisesti laskemaa valotusta.
Lisävarusteet ja käytännön vinkkejä
- Vakautus: jalusta tai kuvanvakain vähentää tärinää, mahdollistaa pidemmät suljinajat.
- Suodattimet: polarisaattori tai ND-suodatin voivat parantaa kuvanlaatua tietyissä tilanteissa.
- Objektiivivalikoima: erimittaiset objektiivit (laajakulma, normaali, tele) antavat erilaiset näkökulmat ja sommittelumahdollisuudet.
- Harjoittele perusasioita – sommittelu, valo ja tarkennus – ennen monimutkaisten asetusten käyttöä.
Yhteenvetona: kamera on laite, joka ohjaa valon kulkua objektiivin, aukon ja sulkimen avulla ja tallentaa kuvan filmille tai kennolle. Eri kameralajit ja -osat tarjoavat eri mahdollisuuksia, mutta perusperiaate on sama: hallita valoa ja terävyyttä niin, että haluttu kuva syntyy.
.jpg)
Kamera
Liikkuvat kuvat
Elokuvakameralla tai elokuvakameralla otetaan nopea sarja valokuvia kuvakennolle tai valokuvausfilmiliuskoille. Toisin kuin still-kamera, kinokamera ottaa sarjan kuvia, joista kutakin kutsutaan "kuvaksi". Kuvat toistetaan myöhemmin elokuvaprojektorilla tietyllä nopeudella, jota kutsutaan "kuvataajuudeksi" (kuvien määrä sekunnissa). Katsottaessa ihmisen näköjärjestelmä yhdistää erilliset kuvat toisiinsa ja luo näin illuusion liikkeestä. Ensimmäinen kinokamera rakennettiin noin vuonna 1888. Vuoteen 1890 mennessä valmistettiin useita eri tyyppejä. Ciné-kameroiden vakiofilmikooksi vakiintui nopeasti 35 mm:n filmi. Se säilyi käytössä digitaaliseen elokuvaan siirtymiseen asti.
Ammattikäyttöön tarkoitettu videokamera (usein myös televisiokamera) on huippuluokan laite, jolla luodaan elektronista liikkuvaa kuvaa. Niitä käytetään muun muassa musiikkivideoihin, elokuviin, yritys- ja opetusvideoihin.

Kuvaaja tarkistaa videokameransa ennen kuvaamista
Aiheeseen liittyvät sivut
- Digitaalinen kamera
- Reikäkamera
Galleria
· 
· 
· 
· 
· 
·
· 
· 
· 
· 
· 
· 
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kamera?
A: Kamera on laite, joka ottaa kuvia (valokuvia) filmin tai elektroniikan avulla ja tekee kuvan jostakin asiasta.
K: Mihin objektiivia käytetään?
V: Linssillä tehdään kuva, jonka filmi tai elektroniikka "näkee".
K: Mitä ovat still-kamerat ja elokuvakamerat?
V: Still-kamera ottaa yhden kuvan kerrallaan, kun taas elokuvakamera voi ottaa kuvia, jotka näyttävät liikkuvan. Jos sillä voi ottaa videoita, sitä kutsutaan videokameraksi tai videokameraksi.
K: Miten valo pääsee kameraan?
V: Valo pääsee kameraan laatikon toisella puolella olevan reiän kautta, jota kutsutaan aukoksi. Toisella puolella on erikoismateriaalia, kuten filmikameran filmi tai digitaalikameran elektroninen sensori, joka tallentaa aukosta tulevan kuvan.
K: Mikä säätelee, kuinka paljon valoa kameraan tulee?
V: Aukon kokoa ja sulkimen läpi päästämän valon määrää voidaan muuttaa, jotta kameraan pääsee enemmän tai vähemmän valoa. Näitä asetuksia ohjataan yleensä kameran sisällä olevalla elektroniikalla, mutta joissakin kameroissa niitä voi säätää myös manuaalisesti.
K: Minkä tyyppiset kamerat ovat nykyään yleisimpiä?
V: Yleisimmät kameratyypit ovat nykyään puhelimissa, joita kutsutaan kamerapuhelimiksi.
Etsiä