Capacitance Electronic Disc (CED) – RCA:n analoginen videolevy selitetty
Capacitance Electronic Disc (CED) — RCA:n analoginen videolevy selitetty: historia, teknologia ja keräilijävinkit. Lue CED:n toimintaperiaate, käyttö ja säilytysohjeet.
Capacitance Electronic Disc (tunnetaan myös nimellä CED) oli eräänlainen videolevy, jonka kehitti ja valmisti RCA. Tekniikan kehitystyö alkoi jo 1960-luvulla (RCA aloitti tutkimukset 1964), mutta kuluttajamarkkinoille RCA toi CED-järjestelmän vasta 1980-luvun alussa osana SelectaVision-tuotenimeä. CED muistuttaa levyä siksi, että se tallentaa kuvan ja äänen mekaanisina urina mustalle pyörivälle levylle. Tämän vuoksi CED on analoginen levyformaatti eikä digitaalinen formaatti kuten CD. Levyt säilytettiin tiiviissä muovikoteloissa (caddy), ja itse levyä ei käytännössä kosketeltu suoraan, koska äänigroovejen ja varren korjaaminen on vaikeaa ja levy vaurioituu helposti. Muovikotelossa oli yleensä etiketti, jossa on levyllä olevan elokuvan nimi sekä muita tietoja, kuten lyhyt tiivistelmä tai formaattitiedot.
Tekniikka lyhyesti
CED perustuu kapasitanssiin perustuvalle lukuanturin toiminnalle: levyn urissa on pieniä muotoilueroja ja ohuesta johtavasta kerroksesta ja eristysmateriaalista syntyviä sähköisiä muutoksia. Soittimessa oleva herkän kärjen omaava stylus (kärkielektroniikka) seuraa uria ja mittaa levyn ja styluksen välistä kapasitanssia, joka muuttuu uran muotojen mukaan. Nämä kapasitanssin muutokset muunnetaan edelleen analogiseksi videoksi ja äänisignaaliksi. Toisin kuin täysin optisissa järjestelmissä (kuten LaserDisc), CED:n stylus on kosketuksissa levyn pintaan, joten fyysinen kuluminen ja pöly ovat huomionarvoisia seikkoja.
Käyttö ja pakkaus
CED-levyt toimitettiin muovikotelossa, joka suojasi levyä käsittelyltä. Käyttäjä työnti caddyn soittimeen, jonka jälkeen koneiston sisällä levy vedettiin ulos kotelosta ja asetettiin pyörimään. Soittimen stylus luki uria samalla tavalla kuin levysoittimen neula lukee äänilevyä, mutta signaali oli muotoiltu video- ja äänikomponentteja varten. Elokuvan kesto määritti, oliko julkaisu yksipuolinen vai kaksipuolinen: pitkiä elokuvia julkaistiin usein kahdella puolella tai useammalla levyllä.
Historia ja markkinointi
RCA käytti vuosikymmeniä ja huomattavia resursseja CED-teknologian kehittämiseen. Vaikka idea oli lupaava, kaupallinen aikaikkuna oli epäedullinen: CED saapui markkinoille vasta kun VHS- ja Betamax-kotivideot sekä optinen LaserDisc-järjestelmä olivat jo vakiintumassa. CED:llä oli etuja, kuten kotelon tarjoama suoja ja kotien DVD-ikään nähden edullinen tuotantotekniikka, mutta se kärsi pitkistä kehityskuluista, rajoitetusta levytarjonnasta ja kilpailijoiden teknisestä etumatkasta. RCA lopetti CED-tuotannon ja tukensa 1980-luvun puolivälissä.
Laatu, rajoitukset ja vertailu muihin formaatteihin
- Kuvasuoraus: CED:n kuvanlaatu oli analoginen ja voitiin verrata aikakauden videokasetteihin; optiset LaserDiscit ja myöhemmin digitaaliset muodot (erityisesti DVD) tarjosivat usein paremman resoluution ja vakaamman suorituskyvyn.
- Kestävyys: Kosketukseen perustuva lukutapa teki levyistä alttiimpia kulumiselle ja säröille kuin optiset järjestelmät, ja soittimen stylus kului ajan myötä.
- Saatavuus: Rajallinen elokuvavalikoima ja lyhyt elinkaari markkinoilla rajoittivat CED:n hyväksyntää kuluttajien keskuudessa.
Säilytys, huolto ja keräily
Nykyään CED-levyt ja soittimet ovat keräilykohteita. Hyvin säilytetyt levyt löytyvät usein alkuperäisissä muovikoteloissaan. Säilytyksessä kannattaa noudattaa seuraavia periaatteita:
- Pidä levyt muovikotelossa pölyltä ja kosketukselta suojattuina.
- Säilytä viileässä ja kuivassa paikassa suojassa suoralta auringonvalolta.
- Puhdista varovasti puhaltamalla tai pehmeällä harjalla; voimakkaat liuottimet tai hankaavat aineet voivat vahingoittaa pintaa.
- Toimivan soitinharjan ja -kärjen ylläpito on tärkeää; kärjen vaihto tai soittimen huolto vaativat usein erikoisosaamista.
Keräilijöille CED tarjoaa nostalgian lisäksi haasteita: toimivan laitteen ja ehjän levykokoelman löytäminen voi olla vaikeaa, mutta säännöllisesti myyntiin tulevat erikoispainokset ja harvinaiset julkaisut kiinnostavat harrastajia.
Yhteenveto
Capacitance Electronic Disc oli RCA:n yritys tuoda kotikäyttöön fyysinen, analoginen videomuoto, joka muistutti perinteistä levyä. Teknisesti se erosi selvästi optisista ja myöhemmistä digitaalisista formaateista, mutta fyysisen kontaktin vuoksi se oli alttiimpi kulumiselle ja pölyongelmille. CED jäi lopulta historiaan teknisesti kiinnostavana, mutta kaupallisesti epäonnistuneena formattina, joka kuitenkin kiinnostaa keräilijöitä ja tekniikan harrastajia yhä tänä päivänä.
Historia
Ensimmäinen CED valmistettiin vuonna 1964, mutta sitä ei voitu ostaa ennen vuotta 1981. CED:llä oli saatavilla noin 200 elokuvaa. Jokainen CED:llä oleva elokuva maksoi noin 15-35 dollaria elokuvan pituudesta riippuen. CED ei myynyt hyvin, koska levylle ei voinut tallentaa kuten videonauhalle. CED-levyjen tuotanto lopetettiin vuonna 1986.
CED:n tiedot
CED-levyt ovat johtavia vinyylilevyjä, joiden halkaisija on 30,0 cm (11,8 tuumaa). Jotta levyjen nimeämiseen ei tarvitsisi käyttää metrijärjestelmää, niitä kutsuttiin "12-tuumaisiksi levyiksi", vaikka ne itse asiassa olivat hieman pienempiä. Levyn kummallakin puolella on noin 19 mailin pituiset urat, jotka ovat 37 kertaa pienemmät kuin tavallisen äänilevyn urat. Kun levy soi, se pyörii noin 450 kertaa minuutissa, ja jokainen levyn kierros sisälsi useita kehyksiä ääni- ja kuvatietoa.
Levyn lukemista varten titaanineula asetettiin hyvin kevyesti levyn ulkoreunaan. Sen jälkeen neulan keskelle johdettiin pieni sähkövirta, joka kosketti uran pohjaa ja luki pieniin reikiin tallennetun äänitiedon. Neula luki nämä tiedot havaitsemalla, kuinka paljon ilmaa neulan ja kuopan välissä oli, ja soittimen elektroniikka muutti nämä tiedot ääneksi. Visuaalinen informaatio tallennettiin uriin, ja se luettiin tavallisen äänilevyn tavoin. Kun neula kulki urien yli, se värähteli, ja soitin muutti värähtelyt kuviksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on kapasitiivinen elektroninen levy?
V: Kapasitanssielektroninen levy (Capacitance Electronic Disc, CED) oli eräänlainen videolevy, jonka RCA-yhtiö valmisti vuonna 1964.
K: Miten CED muistuttaa levyä?
V: CED muistuttaa levyä siinä, että se tallentaa kuvan ja äänen pieninä urina mustalle levylle.
K: Onko CED digitaalinen vai analoginen formaatti?
V: CED on analoginen levyformaatti eikä digitaalinen formaatti kuten CD.
K: Miksi CED-levy säilytetään muovikotelossa?
V: CED-levyä säilytetään muovikotelossa, jotta levyä ei voi koskettaa, koska se vahingoittuu helposti.
K: Mitä tietoja on CED-levyn muovikotelon etiketissä?
V: Muovikotelossa on etiketti, jossa on levyllä olevan elokuvan nimi sekä muita tietoja, kuten tiivistelmä elokuvasta.
K: Kuka valmisti kapasitiivisen elektronisen levyn?
V: Capacitance Electronic Disc -levyn valmisti RCA.
K: Milloin Capacitance Electronic Disc -levy valmistettiin?
V: Capacitance Electronic Disc -levyn valmisti vuonna 1964 RCA.
Etsiä